Avainsana: ylläpidon postaus

Tarrakausi

Ihanaa maanantaita sinne ruutujen toiselle puolelle! Ainakin mut on vallannut keväinen fiilis ja sen huomaa omissa energiatasoissa, kun jaksaisi tehdä hivenen enemmän kuin alkuvuodesta. Huomioitavaa on, että väsymys ja fyysinen vointi vaikuttavat osaltaan jaksamiseen, mutta muutoin tuntuisi olevan energiaa hieman enemmän kuin kuukausi sitten. Ihana kevään vaikutus!

Myös kalenteri on alkanut saada enemmän huomiota osakseen (kiitos keväiset fiilikset). Kalenteri on saanut sivuilleen koristeita ja olen jälleen innostunut tarroista. Okei, kauniit teipitkin innostavat, mutta juuri nyt on menossa tarrakausi. Ja se tuntuu hyvältä pitkästä aikaa! Tässä maaliskuun aikana mua odottaa muutto, joka rivien välistä tarkoittaa myös eräänlaista kalenteritarvikkeiden läpikäyntiä. Toisaalta, mulla on tarroja ehkä ”hieman” yli omien tarpeiden, joten lienee myös tarpeellista käydä tarrat läpi. Ainakin on moneen eri tilanteeseen tarroja, mutta yleensä ei ikinä niitä, joita ei tarvitsisi.

Tässä keväässä on paljon tehtävää, mutta kyllä tälle ToDo-listalle mahtuu yksi kalenteritarvikkeiden inventaario. Muuton myötä muuttuu niin kalenteripöydän kuin säilytystilankin ratkaisut, joten uusia visioita kohti, alkaen niistä peruspilareista eli missä tuunaan ja missä säilytän tän kaiken. Hyvä tästä tulee!

Innostavaa kevättä ja ihania tuunaushetkiä toivottaen, Terhi

Perjantaipäiväkirja – Carita

Rakas perjantaipäiväkirja,

Kun tämä teksti julkaistaan, on jo maaliskuu. Minulle se tarkoittaa sitä, että on virallisesti kevät. Täytyy sanoa, että on sitä jo odotettukin. Talvi on ollut monilta osin ihana, mutta myös todella raskas. Etenkin alkuvuosi on kaikkine työkiireineen ja muine arjen haasteineen tuntunut kestävän ikuisuuden. Välillä on tuntunut siltä, että tähänhän tukehtuu. Samaan aikaan on kuitenkin lohduttanut tieto siitä, että tämä, kuten kaikki muutkin ajanjaksot elämässä, menee kyllä ohi.

Toivotankin kevään avosylin vastaan. Menee vielä hetki ennen kuin kaikki lumet ovat kunnolla sulaneet ja voidaan olla varmoja siitä, että uutta ei enää tule. Rakastan kuitenkin sitä, miten päivä päivältä voi nähdä enemmän ja enemmän kevään merkkejä heräilevässä luonnossa. Samaan aikaan päivä päivältä huomaa, miten omakin mieli piristyy samaa tahtia valon määrän lisääntymisen kanssa.

Minulla ei ole mitään erityisiä odotuksia tai suunnitelmia kevään varalle, mutta uskon ja toivon, että arki tasoittuu vähitellen. Töissä kiireet tuskin loppuvat, mutta kun oma mieli on virkeämpi, on myös enemmän sietokykyä jaksaa kiireiden ja stressin keskellä. On myös ihanaa, että voi taas pikkuhiljaa alkaa nauttia ulkoilusta enemmän, kun ei tarvitse joka askeleella pelätä kaatuvansa tai kastuvansa ihan läpimäräksi. Se tuo mukavaa vastapainoa työpäiville.

Toivon myös, että alkuvuoden sairastelut ja urheiluvammat alkaisivat nyt olla takana päin ja voisin taas keskittyä tekemään asioita, joita rakastan. Harrastukset ovat itselleni niin suuri voimavara arjessa, että huomaan olevani aivan kuin eri ihminen, jos en pääse toteuttamaan itseäni. Erityisesti liikunnan puute heijastuu suoraan omaan mielialaan ja yhdessä työntäyteisten viikkojen kanssa se on kyllä aivan takuuvarma kombo saada mieli matalaksi. Niinpä olenkin nyt ollut äärimmäisen onnellinen siitä, että olkapäävamman jälkeen olen uskaltanut vähitellen taas palata treenien pariin. Varovasti täytyy yhä ottaa ja kärsivällisyyttä tarvitaan, mutta uskon vakaasti, että kyllä tämä tästä. Aikamoinen klisee, joka kuitenkin aika usein pitää paikkansa: Kaikki kyllä järjestyy.

Mukavaa alkanutta kevättä ja ihanaa naistenpäivää!

-Carita