Avainsana: ylläpidon postaus

Inspiroiko minua jokin?

Tykkään kirjoittaa tänne. Minulla oli vuodenvaihteessa vaikka kuinka paljon ideoita, mistä haluaisin tänne kirjoittaa.

Mutta kun tuli vuoroni kirjoittaa inspiraatiosta, teki mieli itkeä. Miksi? Siksi että hetkeen ei mikään ole inspiroinut minua. On ollut kiirettä, muuttoa, stressiä, vaikka ja mitä. Kalenteri on jäänyt kaiken muun jalkoihin.

Nyt parina iltana olen suunnitellut istahtavani pöydän ääreen kalentereideni, tarrojeni, teippieni ja muiden härpäkkeideni kera, ja vain ryhtyä tuumasta toimeen.

Juu ei. Ei tämä näin helposti onnistu. Tässä olen nytkin 3 tuntia suunnitellut tarttuvani tuumasta toimeen. Vaan tässä istun tietokone sylissä sängyllä suklaalevyn kera.

Hetki sitten iski ajatus. Katsotaas Alinan uusin video vesiväreistä. Allun videot piristävät aina. Niin kävi nytkin. Intouduin katsomaan pari muutakin videota youtubesta.

Olen viettänyt monia ja monia tunteja youtuben syövereissä. Plan with me-, diy tutorial- ja flip through-videot ovat suosikkejani. Youtubesta olen saanut eniten ideoita, inspiraatiota ja ahaa elämyksiä. Kalenterimanian Pinterest on ollut myös aivan loistava ideoiden lähde.

Monesti myös kun ei jaksaisi, innostaisi tai huvittaisi, olen pakannut kalenterit ja tarvikkeet kassiin ja lähtenyt Miran luo kahville. Siinä yhdessä askarrellessa innostuu ihan eritavalla kuin yksin. Tästä syystä pidän hirmuisesti myös meidän miiteistä. Kun näkee miten muut tekevät, voikin huomata jonkin niksin tai idean jota ei ole ennen edes ajatellut. Tästä syystä myöskin rakastan hirmuisesti juurikin noita plan with me-videoitakin.

Tämän illan vietän siis youtubessa etsien uusia ideoita ja inspiraatiota. Huomenna otan aamukahvin kaveriksi Kalenterimanian pinterestin. Eiköhän se inspiraatio sieltä taas löydy. Joohan?

Onneksi pian on myös sunnuntai ja jokaviikkoisen kuvaketjun aika. Muistakaa laittaa paljon kuvia!

 

-Sanna

Kikki.K päiväkirjana (Simple Stories inserteillä)

Kirjoitin koko lapsuuteni ja nuoruuteni päiväkirjaa. Jossain vaiheessa se jäi kokonaan, ei ollut aikaa, eikä muka mitään kirjoitettavaa. Sen sijaan tulivat blogit ja internet imaisi minut muutenkin mukaansa. Silti ostelin muistikirjoja ja monet kerrat mietin, että kunpa saisin aikaiseksi aloittaa päiväkirjan uudestaan. On kuitenkin ihan eri asia kirjoittaa asioita vain itselleen, kuin julkisesti niin, että kuka tahansa voi lukea tekstejä. Niinpä Traveler`s notebookin myötä aloitin kirjoittamisen taas. Ja se tuntui todella vapauttavalta. Kirjoitin joka ilta sivun tai pari, mutta puolessa välissä tammikuuta tajusin että vihko ei riitä, olin siihen mennessä kirjoittanut vihon lähes täyteen.

Samoihin aikoihin AC laittoi minulle viestiä, että ”Hei Kikki.K:lla on osta kolme – maksa kaksi -tarjous kaikista aletuotteista”. Selasin nopeasti valikoiman läpi ja ihastuin Thrive Pink Lavender -kalenteriin. Kannet ovat hempeän vaaleanpunaiset ja ne näyttävät siltä kuin kuosi olisi toteutettu vesiväreillä roiskimalla ja läiskimällä. Kokonaisuuden kruunaa tietenkin kultafoliopallerot. Kyseinen kaunotar sopi siis täydellisesti kokoelmaani, vesivärivillitykseeni ja ratkaisisi myös päiväkirjaongelmani. Katsoin muutaman videon Youtubesta ja päätin, että tämä se on. Samaan syssyyn kyselin Vihkokaupasta päivä/sivu inserttejä ja laitoin nekin tilaukseen.

Vasta myöhemmin huomasin että Simple Storiesin päivä/sivu insertit eivät olleetkaan ihan sellaiset kuin oletin. Lauantai ja sunnuntai on tällätty samalle sivulle mikä hitusen ärsyttää ja sen lisäksi huomasin, että kahti jaetun sivun viivat eivät kohtaa edes suurinpiirtein. Aluksi ajattelin että tämä ei häiritse. Eipä. Noh tammikuu kului ja muutamana päivänä en saanut kirjoitettua. Tässä sivuratkaisussa se alkoi ärsyttää aivan jumalattoman paljon. Sätin itseäni siitä, että vaikka elämmekin vaikeita aikoja niin pitäisi saada kirjoitettua EDES JOTAIN joka päivä ylös. Tiedättekö sen tunteen, kun kaaoksen keskellä olisi kiva, että edes jokin asia olisi just eikä melkein? Ja kun se ei ole, niin tekisi mieli mennä peiton alle itkemään. Juuri se tunne minulla oli.

Onneksi ongelma ei ole ratkaisematon, sillä esimerkiksi Simple Storiesilta saa viivallista ja ruudullista paperia ilman mitään to do/today/liibalaaba-merkintöjä. Eli niitä mitä olen tällä hetkellä käyttänyt muistilappuina Primani välissä. Siirsin jäljellä olevat Kikkin väliin ja jätin päivä/sivu inserit tulevaisuutta varten. Kaiken kaikkiaan koen, että minulle järkevin ratkaisu päiväkirjaksi on nimenomaan omat kannet + sisältö tai sitten muistikirja. Ihan niin kuin lapsuudessakin. Olen yrittänyt toteuttaa päiväkirjaa niin, että se on kalenterin kanssa samoissa kansissa ja esimerkiksi Memory Plannerissa, mutta ei se ole toiminut. Tarvitsen sen mahdollisuuden, että voin kirjoittaa kymmenen tai puoli sivua ihan fiilikseni mukaan. Enkä tarvitse syitä ruoskia itseäni jos en ehdikään tai jos yksinkertaisesti en kykene kirjoittamaan mitään.

No mutta, Kikki.K ei iskenyt minuun samoin kuin Heidi Swapp, Frank Garcian Prima tai Carpe Diem. En tiedä mikä siinä oli. Kun tutkin omani ja Sannan yksityiskohtia totesin, ettei kyse ole niin laadukkaasta tuotteesta, kuin oletin. Esimerkiksi Sannan takasisäkannen vetoketju on ommeltu vinoon. Kikki.K; asiakaspalvelu taas on ihan omaa luokkaansa, olen kuullut, että jokainen virhe josta on tehty reklamaatio on korvattu joko tuotteen summassa tai lahjakortilla. Itse en kuitenkaan jaksa lähteä mihinkään reklamaatiorumbaan vaan oletan että tuote josta maksan on hyvä ja laadukas. Kikkin tuotteet ovat toki kauniita, ihan hemmetin kauniita. Ja tiedän, että esimeriksi AC on hurahtanut niihin aivan täysin.

En usko, tai no koskaan ei voi sanoa ei koskaan, mutta sanon silti, etten usko enää himoitsevani Kikkiä. Oheissälät sen sijaan kiehtovat jonkin verran. MUTTA kansien lisäksi tilasin kynäpaketin ja ne olivat pettymys. Ihan suoraan sanoen hirvittävä pettymys. Vaikka ne ovat söpöjä ja kivoja, niin niillä on hankala kirjoittaa ja ne ovat jääneet penaaliin pyörimään ja kuvausrekvisiitaksi. En siis koe, että ne ovat hintansa väärtejä. Odotin enemmän. Kannet kuitenkin ajavat asiaansa, eli ne sopivat minulle päiväkirjakäyttöön ja ovat suoraan sanoen ihan hemmetin kauniit. Minun kanteni ovat siis larget, eli vastaavat A5-kokoa. Rei`itys on yhteensopiva Carpe Diemin, Color Crushin A5:sen, Filofaxin A5:en ja Priman kanssa. Tästä iso iso plussa.

Muut saman sarjan tuotteet löydät tämän linkin kautta. Kikki.K:ta ei siis saa kuin suoraan heiltä tällä hetkellä. Muutamia kivijalkaliikkeitä löytyy ja nettikaupat.