Avainsana: ylläpidon postaus

Kohti uutta vuotta unelmoiden

Mikä olisikaan parempaa aikaa miettiä omaa elämäänsä, tavoitteitaan ja unelmiaan, kuin vuoden alku. Uusi vuosi, raikas tammikuu, ja monella se aivan uutukainen kalenterikin. Tänä vuonna vielä ihanasti alkaa vuosi maanantaista, ah! Itsestäni tuntui ennen vuodenvaihdetta hieman hankalalta ajatukselta, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ei ollut mielessä yhtään selkeää tavoitetta tai etappia, jota kohti pyrkiä. Kaksi isoa tavoitetta, eli työkykyisyys ja itse työpaikka, saavutin viime vuoden aikana. Ja VAIKKA tiedän että on ihan ok, ja tärkeääkin, keskittyä ylläpitämään nykytilannetta ja nauttia saavutuksista, tuntuu silti hiukan tyhjältä, kun ei tiedäkään mikä olisi seuraava iso kiintopiste, jota kohti pyrkiä.

Näitä ajatuksia pyöritellessäni ja pohtiessani syntyikin ajatus tämän postauksen aiheeseen; vision board/mood board -tyyppinen aukeama! Kalenteriin jos johonkin tuntui luontevalta lähteä tekemään suunnitelmia tämän tyhjän olon selättämiseksi.

Etsin esiin siis lehtileikejemmani, sekä pari vielä toistaiseksi leikkelemätöntä lehteä, ja aloin hommiin. Ajatuksenani oli valita kuvia, tekstejä, tekstuureja ja värejä, jotka jollain tapaa juuri sillä hetkellä puhuttelisivat. Asioita joita haluaisin vuodelta 2018. Alku oli melkoisen tahmeaa, mutta pian huomasin leikkeleväni sakset viuhuen irti erilaisia sanoja ja kuvia. Olin päättänyt että teen tämän yksisarviskalenterini muistiinpanosivujen ensimmäiselle aukeamalle, johon sitten lähtisin liimailemaan leikeltyjä ja valittuja kuvia. Lisäksi valitsin mukaan muutaman washin, jotka ensimmäisenä kokoelmasta osuivat silmään, ja tarravarastostakin tein jokusia poimintoja. Tekeminen oli vapauttavaa, ja inspiraatio heräsi kummasti tehdessä! Ehkä ei vieläkään ole ihan päivänselvää, mitä konkreettisesti tältä vuodelta lähtisin hakemaan, mutta ainakin nyt on herätelty sisäistä unelmoijaa ja aloitettu prosessi kirjalliseksi tavoitteiden esiintuomiseksi. Visuaalinen tavoitetaulu on jo enemmän kuin hyvä alku siihen!

 

♥, Inka

Päivä kerrallaan – Carpe Diem päiväkirjana

Hopsansaa täällä Ruut kalenterimanian ylläpidosta toivottelee hyvää uutta vuotta kaikille! Se olisi uusi vuosi ja uudet kujeet. Ennen kuin mennään uuden vuoden kujeisiin, katsellaan hetki vanhoja päiväkirjoja.

Olen aina kirjoittanut päiväkirjaa. Lapsena päiväkirjaksi kävi oikeastaan mikä vaan kovakantinen vihko. Olen kirjoittanut päiväkirjaa viivallisiin ja tyhjiin vihkoihin. Sittemmin olen tykästynyt kauniskantisiin luomuksiin, jotka inspiroivat ja motivoivat kirjoittamaan. Muutaman vuoden tuunasin päiväkirjojen kansia decoupage- eli serviettitekniikalla.

Kalenterimania on vaikuttanut kalenterivalintojen lisäksi myös päiväkirjan valintaan. Vuosi sitten kalenterimanian alkuhuumassa päädyin ostamaan itselleni Carpe Diemin vaaleanpunaisen Reset girl -version A5 koossa. Reset girl on vertikaalinen eli siinä on pystysarakkeet. Carpe Diem on tunnettu etenkin hyvästä paperin laadusta. Paperi on vahvaa eikä päästä oikeastaan mitään tusseja läpi. Rakastuin siis ennen kaikkea Carpe Diemin laatuun. Jossakin vaiheessa vaaleanpunaiset kannet alkoivat tökkiä liikaa ja vaihdoin ne keltaisiksi.

Epäilin aluksi suuresti voisiko päivän mietteet mahtua niin pieneen tilaan. Yllätyksekseni mahtuivat. Toisaalta ruudun koko laittaa miettimään, mitä päivästään haluaa kirjoittaa ylös ja taisi siinä käsialakin harjaantua, kun ei voinut kirjottaa kovin isosti.

Carpe diem mahdollistaa kaikenlaisen koristelun ja vahvan paperinsa ansioista edes leimamusteet (ainakaan distress inkit) eivät tule läpi paperista. Minun elämänrytmiini sopi paremmin koristella viikot etukäteen mutta toisinaan tuntui etteivät koristelut oikein kuvanneet viikon fiilistä.

En pidä muutoksista ja minua surettaakin, että hyvin päiväkirjana palvellut Carpe Diem tuli tiensä päähän ja joudun nyt miettimään uutta vaihtoehtoa. Mietin pitkään jatkaisinko päiväkirjan pitoa tavalliseen viivoitettuun muistikirjaan, ostaisinko uudet sisälmykset Carpe Diemiin vai kokeilisinko jotakin uutta.

Päädyin valitsemaan tälle ja oikeastaan seuraaville viidelle vuodelle Leuchtturmin viiden vuoden päiväkirjan. Pidän Leuchtturmin laadusta, paperin kellertävyydestä ja kovista kansista. Lisäksi minua kiehtoo että päiväkirja kestää monta vuotta ja mahdollistaa elämän katsomisen pitkällä aikavälillä. Odotan innolla sen saapumista Se hämeenpuiston vihkokaupasta.

– Ruut