Avainsana: ylläpidon postaus

Pitääkö kalenterin aina inspiroida tai innostaa?

Muutama viikko sitten tein ryhmään aloituksen, jossa pohdiskelin inspiraation katoamista. Siis sitä, kun mikään kalenteri ei enää aiheuta säväreitä, sitä tunnetta että haluan vain silitellä kansia, kun ei ole jatkuvaa tarvetta tehdä koko ajan jotain. Sain ketjuun muutamia kommentteja, että pitääkö sen kalenterin muka koko ajan säväyttää? Ehkä ei sinulla, mutta minulla kyllä

Minä olen se, joka elää adrenaliinilla, joka etsii ja janoaa seikkailuja, uusia kokemuksia, jännitystä vatsanpohjassa, huumaavaa iloa. Vaikka ja ehkäpä juuri siksi, että rakastan arkea haluan siihen jotain extraa. Varsinkin jos puhutaan asiasta jonka ylipäätään pitäisi ilahduttaa minua, en näe mitään syytä miksi pitäisi pakottaa itsensä tekemään jotain mitä en oikeasti halua tehdä. Kalenterimania on minulle yksi tapa nollata päätä, siirtää ajatukset pois huolista ja murheista, se on tapa rauhoittua ja istua alas. Tiedän että monilla ryhmäläisillä on periaate että samaa kalenteria on käytettävä vuosi. Tottakai se olisi unelma, kaikki yksissä kansissa. Tunnen kuitenkin itseni niin hyvin, että tiedän että minun on turha edes yrittää. Kalenterini menevät vaiheittain, samoin kuin muukin elämä. Välillä menee hyvin ja välillä huonosti. Ja yleensä kun menee huonosti, jää aiempi kalenterini sivuun ja siirryn seuraavaan.

Nyt vain ei ole tullut sellaista kalenteria vastaan mikä säväyttäisi, mikä aiheuttaisi sitä huokailua ja tarvetta silitellä. Olen asiasta jopa hämmästynyt, koska esimerkiksi Happy Plannerin uutuuksista on julkaistu videoita jo. Toki siellä on paljon kauniita tuotteita, mutta ei yhtään sellaista että olisi PAKKO SAADA. My Plannerin uutuudet julkaistaan näinä päivinä, saa nähdä löytyykö sieltä jotain mikä saa sydämeni sykkimään. Tai sitten aika on tosiaan vihdoin kypsä sille, että minä ryhdyn bujoilemaan. Koska Auranotebookia odotan. Olen odottanut siitä asti, kun Aino siitä ensimmäisen kerran minulle puhui.

Mitä sitten tapahtui muutaman kalenterin kanssa? Erin Condren oli yksi niistä joilla oli todella iso merkitys minulle, mutta fiilistä latisti se, että kaiken mahdollisen toimitukseen liittyvän kanssa oli älyttömästi ongelmia. Se heijastui siihen että en enää halunnut käyttää Lifeplanneriani. Recollectionin zipperin kanssa olisinkin voinut elää kokonaisen vuoden, mutta veljeni kuoleman myötä kalenteri ahdisti. Kaikki siihen liittyvä kimalle ja kauneus tuntui feikiltä.

Kaiken kaikkiaan Kalenterimanian on tarkoitus tuottaa minulle iloa ja hyvää fiilistä, ei ahdistusta ja ärsytystä tai pettymyksiä. Ja jos se hyvä fiilis tulee siitä, että vaihdan kalenteria kun kyllästyn edelliseen, niin olkoon sitten niin. Sallikaa itsellenne niitä pieniä ihania väristyksiä arjen keskelle. Muistakaa myös ettei ole väärää tapaa harrastaa, ihmiset ovat erilaisia ja sen myötä myös tavat ja tyylit tehdä. Antakaa armoa itsellenne ja siinä sivussa myös muille.

 

Ihanaa viikkoa kaikille!

 

-Mirppu

Esittelyssä – Virkkukoukkusen yhteistyöpaketti

Heippa hei ja hyvää syyskuun viimeistä perjantaita! Tänään saan esitellä teille Virkkukoukkuselta saamani ihanan värikkään yhteistyöpaketin. Unboxing-videon ja ensifiilikset paketista löydät Kalenterimanian Facebook-ryhmästä. Tässä postauksessa esitellään paketin sisältö ja kerrotaan tarkemmin yksityiskohdista.

Paketissa oli mukana Virkkukoukkusen virkee viikkopäivyri, virkistysvihko, tee-se-itse kalenteripäiväkirja, vauvakirja ja ihania kalenteritarroja. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy vahvaan ja selkeään värimaailmaan ja kerrassaan iloiseen yleisilmeeseen. Tuotteiden mukana tuli supersöpö ja listoja rakastavalle sopiva turkoosi kangaskassi, joka pääsi heti käyttöön.

Viikkopäivyri 2019 on kompaktin kokoinen käsilaukkuun sopiva kalenteri, jossa moni asia on otettu huomioon iloa unohtamatta. Värit ovat hehkuvat mutta eivät vie tilaa itse asialta eli kalenterimerkinnöiltä. Sivut ovat laadukkaat ja kynätestissä ei vuotamista tapahtunut.

Kalenterin alusta löytyy asiaan kuuluvasti yhteystietosivu, jossa on Virkkukoukkuselle tyypilliseen tapaan naivistisen hyväntuulinen säväys. Etu- ja takakannessa on isohkot läpät, joiden suojiin saa piiloon erilaisia lippulappusia ja muita tärkeitä asioita.

Viikkonäkymät ovat selkeät ja kellonajat on laitettu joka päivän kohdalle erikseen. Kellonajat on merkitty kello 18:aan saakka ja sivun alalaidassa on tilaa omille merkinnöille.

Paketissa tuli mukana aivan superihania ja värikkäitä kalenteritarroja, joita en malttanut olla käyttämättä. Tarrat ovat sekä koristeellisia että käytännöllisiä. Vaikka jokaisella tarra-arkilla on oma värimaailmansa, niiden yhdisteleminen tuntuu luonnolliselta ja helpolta.

Kalenterissa painottuvat arkipäivät ja viikonlopulle, etenkin sunnuntaille, on varattuna vähemmän tilaa. Kalenteri sopii hyvin heille, jotka eivät kaipaa viikonlopuille suunnattomasti kirjoitustilaa.

Parasta kalenterissa on se, että se on yhtä aikaa funktionaalinen ja piristävän oivallinen. Kalenterissa on hauskana lisänä muistutuksia ja arkisia havaintoja. Etenkin synkkinä syksypäivinä Virkkukoukkusen kuvitukset ja mietelmät taatusti piristävät.

Fontti ja viivat ovat tummia ja paikoin aavistuksen liian paksuja mutta se sopii mielestäni hyvin kalenterin lapsenomaisen rouheaan yleisilmeeseen. Kalenterin kierteet ovat kovaa tekoa. Ne eivät menneet miksikään muutaman viikon kassissa pitämisen jälkeen (ja testikassi todellakin kokee kaikenlaisia kolhuja joka ikinen päivä).

Mikäli valmiskalenteri ei sovi omaan tyyliin, voi kalenterinsa väsätä Virkkukoukkusen ihanaan pisteelliseen Tee-se-itse kalenteripäiväkirjaan.

Tämä ei kuitenkaan ole ihan mikä tahansa pistesivuinen muistikirja vaan sisältä löytyy kaikenlaisia virkistäviä tehtäviä, ajatuksen aiheita ja värityskuvia. Paperi on laadukasta, väriltään kellertävää ja läpikuultavaa, pisteet ovat hyvin haaleanharmaita.

Virkkukoukkusen paketista löytyi edellä esiteltyjen ihanuuksien lisäksi myös Vauvakirja, jonka avulla pienen ihmisen ensimmäiset vuodet tulevat dokumentoitua hauskalla tavalla. Kuvitus on juuri eikä melkein passeli vauvakirjaan.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä paketista löytyi Virkkukoukkusen virkeysvihko ”Muu Muu Ammuu Ei muuta”, jossa on tyhjien sivujen lisäksi 16 kuvitettua sivua. Vihon kannen nähtyään ei voi tulla kuin hyvälle mielelle.

Virkkukoukkusen valikoimista löytyy edellä esiteltyjen tuotteiden lisäksi myös kaikenlaista muuta valloittavaa ja hilpakkaa kuten postikortteja, kangastuotteita sekä erilaisia kahvi- ja teelaatuja.

Virkistävää viikonloppua kaikille toivottaapi Ruut