Marraskuun puolivälin tienoilla minä ja Mira bongasimme internetin ihmeellisessä maailmassa The Witches Plannerin. Taikuuksien maailmoihin taipuvaisina innostuimme ikihyviksi ja suunnittelimme omien versioiden ostamista. Totesimme, että valmiiksi printattujen sivujen postikulut nousisivat pilviin, ja sitten huomasimme printattavan version.
Klik, klik ja meillä oli tiedostot sähköpostissa. Tulostin ne kerran, toisen, kolmannen.. ja tietenkin täysin pieleen. Sivujärjestys oli väärin, tai sivuja tulostui arkille neljä, mitä milloinkin.
Jotkut ehkä seurasivatkin ryhmässä tämän farssin etenemistä. Mira oli yhteydessä valmistajaan, ja minä uhkasin mennä lopun iäkseni tulostuslakkoon.
Sitten alkoi käsillä olla jo plannerin alkupäivät ja minä olin tietenkin lykännyt ja lykännyt tulostamista, koska se aiheutti minulle erinäisiä harmaita hiuksia. Sitten, viikko ennen joulua, se tapahtui. Tulostin vielä pariin kertaan testiosioita pieleen, sitten meille väännettiin facebook-chatissa rautalangasta, mikä tiedosto ja miten se pitää tulostaa.
Lopputulemana tietenkin pääsimme toteamaan, että niin no, nämä ohjeethan saattoivat lukea siinä saatetekstissä joka tiedostojen ohessa tuli. Mutta tapani mukaan kun tiedostot kilahtivat sähköpostiini, klikkailin ne vain auki ja printtailin menemään ilman mitään hienosäätöjä, jotka jälkeenpäin osoittautuivat kultaakin kalliimmaksi. Vikaan menneillä arkeilla olisi nimittäin varmasti lämmittänyt tätäkin tupaa yhden talven.
Ilman rakkaan ystävän hellää painostusta ei olisi tästäkään taas tullut mitään, joten allekirjoittanut huokaisee nyt helpotuksesta ja jää odottamaan sopivaa hetkeä rei’ittää nämä sivut kansiinsa ja uppoutua noituuden maailmaan! Jos tästä jotain pitäisi oppia, niin se ohjeiden lukeminen etukäteen.
Suvi
