Avainsana: ylläpidon postaus

Taustoja vesiohenteisilla väreillä

Tämän viikon niksipostauksen kikka voi olla jo osalle tuttu, muistini mukaan myös Kalenterimanian Facebook-ryhmässä on nimittäin jaettu videoita joissa tämäkin tekniikka näkyy. Kertaus on kuitenkin opintojen äiti! Tänään siis tehdään taustoja vesiliukoisilla mustetyynyillä ja vesiliukoisilla kynillä.

Tarvitset:

Muovina käytin itse leimasinpaketin kuorta, tähän kävisi hyvin esimerkiksi myös laminointikalvo. Aloitin mustetyynyillä tehdystä taustasta, ja luonnollisesti otin esiin mustetyynyt. Valitsin kolme lähellä toisiaan olevaa pinkin ja violetin sävyä, ja hieroin niistä mustetta vuorotellen muovin pintaan. Sitten suihkutin pienestä spraypullosta vettä musteiden päälle, ja painoin muovin väripuoli alaspäin art journalin sivulle jota halusin värjätä. Jos käyttää vähemmän tukevaa muovia, on varmasti helpompaa painaa paperi muovin päälle kuin toisin päin.

Tässä huomasi lopputuloksessa hyvin eron suihkutetun veden määrässä. Alla olevassa kuvassa vasemmanpuolimmaisella sivulla oli vain niukasti, ehkä 2 suihkausta, vettä ja oikeanpuolemmaisella sivulla reilummin. Enemmän veden kanssa värit sekoittuivat toisiinsa kauniimmin, eikä väreistä jäänyt niin selviä rajoja kuin kuivempana. Tässä voisi kokeilla myös sivun kostuttamista värien lisäksi.

Tussien kanssa taustan värjääminen tehdään oikeastaan samalla tavalla kuin mustetyynyjenkin. Kynien kanssa värjäämisellä saa kuitenkin halutessaan aikaan tarkempia alueita tietyllä värillä, kuin mitä palikkamaisista mustetyynyistä väriä hieromalla.

Tämä tekniikka on simppelimpi kuin miltä se ehkä vaikuttaakaan, ja allekirjoittanutta hieman harmittaa että ei aikaisemmin ottanut asiakseen sitä testata! Tällä tavalla saa kauniita taustoja esimerkiksi art journaliin, ATC-kortteihin, ja miksei suoraan bullet journaliinkin. Erilliselle paperille tehtynä taustoja kortteihin pocket letteriin, diy-journaling kortteihin.. niiiin paljon vaihtoehtoja!

♥, Inka

Aloittamisen sietämätön vaikeus

Koko askarteluhistoriani tai voisi ehkäpä sanoa että luovan historiani vaikein asia ikinä on aloittaminen. Tekemisen aloittaminen. Se, että istun alas ja ryhdyn oikeasti tekemään jotain, enkä vain loputtomasti selaa Pinterestiä tai ryhmää ja kadehdi muita.

Muistikirja saatu Otavalta.

Stressi tekemisen aloittamisesti painaa lähestulkoot koko ajan mieltäni, tekemättömyys ärsyttää minua. Varsinkin, kun kannustan aina muita aloittamaan ja tekemään. Tartu siihen kynään, tee, laita tarra tai washia! Ja kuitenkin löydän itseni istumasta Netflixin äärellä sen sijaan, että väkertäisin bullet journaliani, sitä jota ihan oikeasti haluaisin tehdä, mutta en saa aloitettua.

Syiden pohtiminen on asia, jota teen jatkuvasti. Miksi en saa aikaan? Miksi en tee? Miksi en vain tosiaan tartu siihen kynään tai laita sitä tarraa? Miksi tyhjä paperi tai aukeama kammoksuttaa niin paljon? Luulen, että kyseessä on se näkymätön rima jonka asetan itselleni. Asetan itse itselleni tavoitteita, enkä hyväksy yhtään vähempää. Pitäisi opetella sitä armoa mistä olen maininnut kerran tai pari aiemminkin.

Muistkirja saatu Teippitarha.filtä

Harrastuksen ei tule olla pakkopullaa ja pitäisi muistaa se, että jos joku toinen osaa jotain, se ei ole minulta pois. Ja kaikkein eniten: tekemällä oppii. Ei voi oppia, jos ei tee.

Mirppu