Avainsana: ylläpidon postaus

Inspiraationa kirja – Suvi

Postauksen muistikirja saatu kaupallisessa yhteistyössä CupOfTherapyltä.

Jälleen koittaa uuden haastesarjan aika, ja tälläkertaa pitää inspiroitua kirjasta.

Koska varsinaisen kalenterini tuunaustapa ja -tyyli ovat vakiintuneet, ei perinteinen aukeama ollut tällä kertaa vaihtoehto. Siispä käännyin oitis CupOfTherapyn muistikirjani puoleen, jossa pidän #kmterapiatuokio-liveistä tuttua onnistumispäiväkirjaa.

Koska muistikirjani teema on mielenterveyteeni liittyvät asiat, tuntui valintani luonnollisemmalta kuin koskaan. Valitsin kirjakseni Alcottin teoksen Pikku naisia. Se on neljän sisaruksen kasvutarina, joka pitää sisällään iloja ja suruja – aivan kuten minun muistikirjani on minun kasvutarinani iloineen ja suruineen.

Olin jo valinnut englanninkielisen lainauksen kirjasta, kun aloin hahmotella lyikkärillä neljää tyttöhahmoa mekoissaan niittykummun päälle. Ja koko aukeaman mitalle, tottakai.

Kun olin tyytyväinen hahmotelmaan, jatkoin työtä vahvistamalla tyttöjen ääriviivat mustalla Pilot Maicalla.

Seuraavaksi hahmottelin lainauksen sivulle ensin lyijykynällä, ja sitten piirsin päälle Sharpien tusseilla sekä Pilot Frixionilla.

Aivan viimeisenä halusin luoda työlle yksinkertaisen taustan, joten kaivoin naftaliinista vahaliidut. Tyttöjen figuurit saivat haalean violetin värin, kumpare vihreää ja taivaalle yritin luoda myrskyn tuntua, sekä ukonilmaa, jota ulommaisin oikealla oleva sisarus osoittaa.

Vaikka saatoin päässäni kuvitella hieman erilaisen toteutuksen, olen aukeamaan ja sen merkitykseen minulle todella tyytyväinen. En ole aikoihin vain tarttunut kynään ja piirtänyt ja sekin tuntui pitkästä aikaa erittäin kivalta.

Suvi

Kaljumman puolison tuunaama viikko

Helou helou helou! Täällä kirjoittelee Inka, mutta postauksen tuunaussisältö on poikkeuksellisesti jonkun muun kuin allekirjoittaneen käsialaa. Nimittäin Mutkun, tuon parrakkaan miehen jonka kanssa yhdessä asustelen. Tätä postausta varten on tehty pitkäjänteisesti työtä jo useamman vuoden ajan. Alunperin kysyessäni tuunaisiko mies minulle kalenteriin aukeaman, vastaus oli poikkeuksetta jyrkkä ei. Siitä edettiin mutinan, joojoo-tuskastelun ja ehkä joskus-vastausten jälkeen vihdoin erääseen kauniin keväiseen (lue: räntsäsateiseen ja raekuuroiseen) keskiviikkoon, jolloin mies todellakin istui alas keittiön pöydän ääreen ja suostui koristeluun yhden aukeaman verran.

Toki aiemminkin on miekkonen ollut avuksi blogipostauksissa, sekä vastatessaan ei vaan yhteen, vaan kahteen otteeseen tuunailusanasto-kysymyksiin, ja olemalla inspiraation lähteenä omalle tuunailulleni. Mutta onhan tämä nyt aivan eri asia ottaa tarrat kauniiseen käteen ja niitä lähteä lätkimään, kuin vain arvailla mitä mikäkin koriste-termi ehkä voisi tarkoittaa.

Liikkeelle lähdettiin valitsemalla kalenteri johon viikko tuunata. Vaihtoehtoina olivat Ajastolta saatu Note A5 sekä Happy Planner Classic, joista jälkimmäiseen päädyttiin. Tai no minä päädyin, kun valintakysymykseen sain tarpeeksi monta ”ihansamapäätäsä” ja ”en haluu tehä kumpaankaan” -vastausta.. Innostuneisuus leijui siis ilmassa lähes käsin kosketeltavasti, kuten ehkä alemmasta kuvastakin välittyy!

Kun kummankin kupeissa oli kahvia, minulla pullaa lautasella ja Dingo pauhasi puhelimesta soittolistalta, rajasin tarjolle tuomaani teippivalikoimaa pyytämällä miestä nimeämään neljä ei väriä. Mustaa, keltaista, sinistä ja punaista oli vastaus, joten näitä värejä sisältäviä teippejä tarjolle siis. Nappasin tarjolle myös muutaman tarrakirjan, lähinnä Me And My Big Ideasin boksi-tarravihkoja. Ajattelin että niitä olisi helppo tuunausneitsyen laittaa sivuille, mutta tästä meillä olikin eri näkymys. ”Emmä näitä haluu, eiks oo mitään muunlaisia?” Yllättyneenä roudasin boksitarrani takaisin askartelupöydälleni, ja kiikutin tilalle keittiöön lähestulkoon kaikki muut omistamani tarrat.

Hyvä tovi vierähtikin kun mies tutki tarroja, ja valitsi käyttöön haluamiaan. Yllätyin kysymyksistä joita tuunauksen aikana tuli; ”Miten sä näitä niinku teet, etukäteen vai jälkikäteen? Pitääks tietää jotain tästä viikosta?”. Jotenkin olin odottanut, että mies lätkäisisi aukeamalle muutaman ensimmäisenä käteen osuvan tarran johonkin päin sivua ja ilmoittaisi olevansa valmis, yrittäen päästä pälkähästä mahdollisimman nopeasti. Sen sijaan aukeamalta löytyy selkeästi oikeasti ajatusta. Washia ja tarrojakin on niin vaaka- kuin pystysuunnassa, funktionaalista tarraa palkkapäivää merkkaamassa ja koristeellisuuttakin.

Tänään postauksen julkaisupäivänä aion ilmeisesti miehen vision mukaan perua menoni joita tälle päivälle on kenties kaavailtu, tai ainakaan en taida olla niistä järin innoissani. Tietääköhän tämä sitä, että tänä lomaltapaluu-maanantaina minua on odottanut aikainen aamuvuoro..? Niin tai näin, mutta toivon että keskiviikon teksti ei ole paikkaansa pitävä ennuste – lunta en enää näin toukokuulle kovasti kaipailisi.

Tämä aukeama tulee varmasti jäämään yhdeksi kaikkien aikojen suosikeistani, tunnearvoltaan suureksi. Osan valituista tarroista voisi ottaa melkeimpä vittuiluna, mutta aika kivoja tsemppejäkin viikolta löytyy. Luulen että erilaisten värien uskaliaampi yhdistely voisi olla asia, josta ottaa omaankin tuunailuun oppia! Esimerkiksi keltaista ja sinistä en ole tainnut itse vielä ikinä kalenterissa yhdistää.

Tälläinen miehen tuunailu voisi olla mielestäni hauskaa toteuttaa joskus uudelleenkin. Tähän ehdotukseen kuitenkin sain vastaukseksi turhautuneen mulkaisun, jota en ehkä uskalla tulkita myöntäväksi vastaukseksi. Mutta never say never, ehkä jo ihan kohta pian 4 vuoden päästä saan taas katsoa Mutkua tuunailemassa kalenteria!

Ps. Miestä ei uhattu aseella tai muutenkaan saatettu hengenvaaraan prosessissa kiristyksen uhkailun ja lahjonnan osalta jota postauksen toteuttaminen vaati.

♥, Inka (& Mutku)