Avainsana: ylläpidon postaus

Kalenterimafian ystäväkirja – Milja

Nimi, ikä, paikkakunta

Milja, 28, Helsinki.

Kauanko olet ollut Kalenterimaniassa?

Näemmä 16. huhtikuuta 2016 alkaen, huh.

Oletko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluatko joskus osallistua?

Olen osallistunut Kalenterimanian jokaiseen suurmiittiin, ja pariin jäsenten minimiittiin. Toivottavasti koronatilanne antaisi pian mahdollisuuden kahvilamiittien lisääntymiselle!

Mikä oli sun eka kalenteri?

Mulla on aina ollut jonkinlainen kalenteri jo lapsesta asti. Joko jonkinlainen lukuvuosikalenteri – useimmiten Ajasto tai Burde – mutta muistan omistaneeni myös Hello Kitty -kuosiset rengaskannet kahtena vuotena, kuten myös tehneeni jonkinlaista bullet journalia ruutuvihkoon. Kalenterimanian ajalla minuun vetosi Webster’s Pagesin Color Crush.

Millainen on sun unelmien kalenteri?

Haluaisin olla sellainen ihminen, joka jaksaisi ylläpitää kaunista bujoa. En kuitenkaan ole, niin rengasplanneri on ollut jo usean vuoden tosi mieleinen.

Kolme lempparitarviketta, joita ilman et tule toimeen?

Tarkkaa ja leviämätöntä jälkeä tekevä musta kynä, jolla on hyvä kirjoittaa, on mun ehdoton ykkönen aina. Sen jälkeen kaikkea muuta voi hyvin soveltaa erilaisista vaihtoehdoista! Laadukas paperi ja terävät sakset on kuitenkin aina plussaa.

Team vaakapäivät vai pystypäivät?

Vaakapäivät. Olin teininä ihan ehdoton pystypäivien fani, mutta nyttemmin semmoinen layout ei toimi itsellä yhtään.

Paras muistosi Kalenterimaniaan liittyen?

Joskus 2016 loppuvuodesta löytynyt pieni yhteenkuuluvuuden fiilis. Oli helppo jutella myös vähän tuntemattomien kanssa, ja onnistuin epäsosiaalisena ihmisenä vähän yllätyksenä myös saamaan kavereita matkalla.

Onko joku kalenterimanialainen jäänyt sulle erityisesti mieleen?

Monikin. Erityismaininta kuitenkin kiivit oudosti syövälle Caritalle, jonka seurasta pidän kovin yhä. Kiivitottumuksista huolimatta.

Onko sulla lemppari kivijalkaliikettä tai missä kivijalkaliikkeessä haluaisit päästä käymään?

Se Hämeenpuiston Vihkokauppa on aina ihana päästä katsomaan läpi. Seuraavana listalla on päästä kurkkaamaan Klemmarikellari!

Oletko joskus suunnitellut retkeä sen perusteella, että pääset johonkin kauppaan?

Vihkokauppaan on tehty jo parit retket. Tavoitteena on päästä tsekkaamaan kaikki Suomen kivat askarteluliikkeet läpi.

Tuunaatko mökillä tai muuten lomaillessa?

Joskus vielä ajattelin, miten silloin olisi hyvin aikaa. En kuitenkaan ole koskaan löytänyt itsestäni tahtoa ja viitsimistä tehdä niin, lomalla on mieluisampaa lojua järvessä tai nauttia nähtävyyksistä.

Kesäterveiset muille Kalenterimaanikoille:

Toivottavasti vuosi on ollut jo nyt luova ja täynnä uutta, vanhaa ja muutenkin mielenkiintoista puuhaa! Ihanaa loppukesää kaikille.

– Milja

Bullet journalin hiljainen kausi

Tyhjää. Todella tyhjää. Siltä näyttää tällä hetkellä suurin osa bullet journalin loppukevään ja kesän aukeamista. Viime viikon maanantaipostaus inspiraatioblokista osui itselläni myös erittäin lähelle tätä tilannetta, sillä olen kärsinyt joka kesäisestä inspiraation katoamisesta, väsymyksen lisätessä omaa vaikeustasoaan tilanteeseen.

En varmasti ole ainoa, jolla kasvaa kynnys palata takaisin muistikirjan tai kalenterin pariin kun päivät venyvät viikoiksi ja viikot kuukausiksi ja yhtäkkiä huomaat, ettet ole koskenutkaan kalenteriin muutamaan kuukauteen. Tilanteessa on vain pakko osata olla itselleen armollinen ja muistuttaa, että aina ei ole pakko jaksaa, aina ei pysty jaksamaan, ja se on ihan okei. Siitä huolimatta, että tiedän tämän, olen saanut itseni kiinni siitä, että syyllistän omaa jaksamistani (tai oikeastaan sen puutetta) ja puuttuvaa inspiraatiotani ties mistä turhasta.

Vielä en ole tosin löytänyt sitä virallista syytä, että miksi tämä sama tilanne tuppaa olemaan joka vuosi kesällä, oli sitten kyse alku- tai loppukesästä. Osaksi tämänhetkinen tyhjyys Nuunani sivuilla on perua loppukevään ja alkukesän vaivanneesta ylitsepääsemättömästä väsymyksestä, joka vei energiani kaikelta muulta kun yritin keskittyä siihen, että selvisin työpäivistäni hengissä. Nyt voin onneksi hyvillä mielin sanoa, että tuo väsymys alkaa olemaan takana päin, ja koen uutta energiaa ja jopa kaipuuta työpöytäni ääreen.

Koska hallitsen arkeani lähtökohtaisesti bujoni avulla, on pakko kuitenkin hehkuttaa, että kaaos ei ole iskenyt, sillä future logini eli tulevaisuuslokini on toiminut tänä vuonna enemmän kuin hyvin. Kenties tämä on ollut myös yksi mielenrauhani pelastaja, kun ei ole ollut pakko väkisin kaivaa tuunaustarvikkeita esille ja tehdä niitä aukeamia, jotta pysyisi itse kartalla menoistaan.

Näen kuitenkin tulevan valoisempana ja uskon, että tästä blokista selvitään kyllä, kuten aikaisemminkin on selvitty. Uudella tarmolla ja inspiraatiolla vain kiinni kun siltä tuntuu. Ja siihen asti aion nauttia ja ihastella mitä ihanaa muut ovat saaneet aikaiseksi Kalenterimanian Facebook-ryhmän puolella.

Joten ollaan armollisia itsellemme tällaisissa tilanteissa ja luotetaan siihen, että kyllä se into sieltä vielä palaa. Ihania kesäpäiviä! – Laura