Avainsana: ylläpidon postaus

Onnistumiset – Laura H.

Heipparallaa kaikki! Tänään on mun vuoro osallistua ylläpidon haastesarjaan, jonka aiheena on onnistumiset. Jostain syystä tämän postauksen miettiminen ja kirjoittaminen on ollut mulle älyttömän hankalaa. En ole koskaan ollut sellainen, jonka on helppo ottaa kehuja vastaan tai todellakaan kehua itseään tai omia tekemisiään. Joskus harvoin tulee näytettyä jollekkin tutulle tai ystävälle, että hei kato kuinka siistin jutun tein. Se siitä. Ylenpalttiset kehut ja positiiviset palautteet saa mut vaan vaivaantumaan. Ja tässä sitä nyt ollaan kirjoittamassa omista onnistumisista. Mullahan lähti ajatukset laukalle tän postauksen kanssa ja rupesin miettimään niin vaikeita juttuja, että meinasi tää koko postaus jäädä kirjottamatta. Kysyin kuitenkin muulta ylläpidolta apua, että millaisista jutuista voisin kirjoittaa ja sainkin hyviä ehdotuksia. Tartuin niistä yhteen ja esittelen teille nyt onnistuneita aukeamia mun Art Journalista.

Tässä on ensimmäisiä aukeamia, joita tein mun Art Journaliin. Tämä oli samalla myös ensimmäinen osallistumiseni Kalenterimanian ryhmässä järjestettävään Art Journal -haasteeseen. Tykkään tästä edelleen kovasti. Aukeaman värit, tekstuurit ja kaikki on mielestäni sopusointuisasti yhdessä ja ne muodostavat kauniin kokonaisuuden. Askeleittain yhden asian lisääminen aukeamalle ilman tietoa tulevasta oli haastavaa, mutta omalla tavallaan myös mieltä kutkuttavaa. Vaikka olenkin ihminen joka haluaa yleensä tietää asiat etukäteen ja minulla pitää olla suht selkeä suunnitelma, tämä ei aiheuttanut minulle suurta ahdistusta.

Omalla tavallaan on hauskaa huomata, miten jotkut elementit jatkaa kulkuaan työstä toiseen. Ehkä hieman muuttumalla matkan varrella. Se on kyllä selkeä merkki omasta onnistumisesta ja omaa silmää miellyttävän tyylin löytämisestä. Itselläni on pitkän aikaa jo kulkenut kuusikulmiot erilaisissa muodoissa omissa töissä ja todennäköisesti tulee kulkemaan vielä kauan. Tähän aukeamaan lisäsin kuivatettuja kasveja onnistuneesti ja ne ovat edelleen pysyneet hyvänä ja ehjänä Art Journalini välissä. Muistaakseni kuivatin kasvit ihan talouspaperin välissä, kirjan sisällä. Sivulle kiinnitin ne suurella määrällä akryylilakkaa, jota sudin varovaisesti kasvien päälle.

Joskus taas inspiraatio voi lähteä, mitä pienimmästä asiasta. Tässä työssä inspiraation lähteenä olivat kaksi valas die cutsia, jotka olivat jossain setissä mukana. Niiden pohjalta lähdin suunnittelemaan aukeamaa ja siitä tuli osittain vahinkojen kautta mielestäni kaunis. Monet sanoisivat tässä kohtaa, että älä sano ”vahinko” vaan ota kunnia itsellesi. Mutta puhun totta vahingosta. En ollut suunnitellut laittavani liikaa vettä vesivärin kanssa ja joutuvani kuivaamaan työtä talouspaperilla, joka jätti vesiväriin aivan ihanan kuvion. Se teki pohjasta paljon elävämmän ja upeamman.

Onnistumisen ja tekemisen riemua teille kaikille!

~ Laura

Inkan 2022 kalenterit

Mainos: postauksessa näkyvä kalenteri ostettu Vihkokaupalta, ja mainittu Color A6 saatu Ajastolta.

Helou helou helooou! Tällä maanantaipostausvuorollani ajattelin vilautella… tämän vuoden kalenterikomboani, ja kertoa miten sitä aion käyttää. Kumpikin kahdesta kalenterista on kuin sattuman kaupalla söpön vaaleanpunaisen/persikkaisen sävyiset, ja niistä pienempi on Ajastolta saatu Color A6. Sen ehdinkin jo esitellä aiemmin *tässä postauksessa*. Tänään kuvissa näkyy Vihkokaupalta ostettu söpöläinen. Kyseessä on B6 kokoa oleva Bubbly Perpetual Diary. Kyseinen kalenteri ja valmistaja olivat itselleni entuudestaan täysin tuntemattomia, ja ehkä juuri se täysin uuden kutkutus sai tekemään lopullisen ostopäätöksen!

Tässä kalenterissa on itselleni aivan uudenlainen viikkoaukeama, aiemmin on käytössä ollut vain niinsanotusti perinteisiä vaaka- ja pystynäkymiä. Tässä viikkonäkymä muodostuu 8 samankokoisesta laatikosta. Seitsemän niistä on viikonpäiville, ja vasemmasta yläkulmasta löytyy aina kuukauden pohjavärin sävyissä yksi ruudullinen boksi. Jokainen kuukausi on tosiaan keskenään eri värinen, vaaleita melko pastellisia sävyjä kuitenkin kaikki. Tuon yläkulman ruutuboksin omaksuin kuin luonnostaan viikon to do -listalle. Varmaan vuoden aikana sille muutakin käyttöä keksin, mutta ainakin näin muutaman viikon käytöllä se on toiminut hyvin viikkokohtaisille muistutuksille.

Viikkoaukeamissa viikonpäivät juoksevat ”oikein”, eli maanantaista sunnuntaihin. Mutta kuten monissa ulkomaisissa kalentereissa, tässäkin kuukausinäkymissä viikko alkoikin maanantaista. Muutamana iltana varustauduin sohvan nurkkaan kalenterin kanssa kera nipun viikonpäivä- ja numerotarroja, ja päiväsin ja nimikoin kuukausiaukeamien päivät uudelleen. Tässä pidin tuota aiemmin mainittua Coloria apuna, ja lunttasin siitä päivämäärät. Nyt saakin jännittää että kuinka suurella menestysprosentilla tuossa onnistuin, ja kuinka paljon väärinpäiväyksiä tuleekaan vastaan vuoden varella… Aika näyttää!

Kalenterin lopussa on muutamia erilaisia muistiinpanosivuja pieni nippu, ja niistä otin ensimmäiseksi käyttööni yhden ruudullisen aukeaman, kaveriporukan lukuhaasteen seurannalle. Tätä kirjoittaessani on haaste sujunut yllättävän kivasti tähän asti, vain kaksi päivää on jäänyt tammikuussa täysin ilman lukuvartti-hetkeä! Katsitaan minkä luvun saakaan kirjata tammikuun päivistä luetuksi kun kuun viimeinen päivä tämäkin pistaus ilmestyy! Olen myös pohtinut ryhmän puolen keskusteluistaa inspiroituneena että pitäisikö näille kalenterin takasivuille yrittää toteuttaa vielä jotain tarkempaakin seurantaa lukemisista – tai vaikka doodlailla luettujen kirjojenkannet, hmm.

Tämä nyt esitelty kalenteri on ajatukseni pitää THE tuunattavana kalenterina, ja Ajaston pikkuiselle olisi päätehtävänä muistaa kaikki menot. Sen jo olen kerinnyt testaamaan, että Ajasto mahtuu kulkemaan jopa pienimmässä laukussani, joten koosta se ei pitäisi jäädä kiinni ettei voisi aina olla kalenteri mukana menossa! Vaikka kohtalaisen vähämpä noita menoja tällä hetkellä tässä maailmantilanteessa on… mutta kulkekoot mukana sitten vaikka lähikaupassa, neuvolassa ja pulkkamäessä jos ei muuta!

Vaikka kummankin kalenterin ollessa nyt näin pieniä onkin tuunaaminen tuntunut haastavalta, on se sen lisäksi ollut myös tosi kivaa! Koristeluita saa ajatella jotenkin aivan eri tavalla kuin aiemmissa kalentereissa, vaikka samoja elementtejä varmasti tuleekin käytettyä, mutta vain pienemmässä koossa. Tekisi mieli kirjoittaa jotain siitä että ei se koko vaan se miten sitä käyttää, mutta taidampa jättää kirjoittamatta. Eikun hups, meni jo!

-Inka