Avainsana: ylläpidon postaus

Missä tuunaan – Carita

Tämänkertaisessa torstaipostaussarjassa tutustutaan siihen, missä kukin ylläpidon jäsenistä yleensä tuunaa ja askartelee. Itse päätin korona-aikana satsata kunnon työpöytään lisääntyneen etätyöskentelyn myötä. Tuolloin mielessä oli riittävän iso, säädettävä pöytä, joka sopisi niin työntekoon kuin askarteluunkin. Ja sellaisenhan minä sitten sain.

Työpöytäni on niin leveä, että se mahtui hädin tuskin yhtä aikaa mieheni pöydän kanssa meidän työhuoneeseemme, mutta mahtui kuitenkin. Syvyyttäkin on sen verran paljon, että pöydän reunalle on kerääntynyt kaikenlaista tavaraa lampusta pieneen hyllykköön, ja silti tilaa on edelleen myös tekemiselle. Tästä voineekin jo päätellä, että suurimmaksi osaksi askartelen ja teen kalenterijuttuja nimenomaan pöytäni ääressä. Pöydällä lojuu yleensä vähintäänkin läjä kyniä ja muuta tavaraa, jotka silloin tällöin jaksan siivota pois, mutta yleensä ne ovat juuri siinä mihin olen ne jättänytkin.

Pöydän lisäksi omasta nurkkauksestani löytyy kaksi erilaista Ikea-kalustetta, nimittäin monille hyvin tuttu Råskog-kärry ja sen lisäksi pieni Lennart-lipasto. Kumpikin on täynnä erilaista askartelutavaraa ja härpäkettä. Järjestelen molemmat aina välillä, kun inspiroidun, mutta tottumuksesta olen huomannut, että eivät ne kauan järjestyksessä pysy. Tälläkin hetkellä kärry pursuaa jos jonkinlaista tarrakirjaa, sivellintä ja kansiota, mutta en edes yrittänyt feikata niitä parempaan järjestykseen tämän postauksen kuvia varten, kun ei se olisi ollut todenmukaista.

Järjestyksessä tosin on puolensa, nimittäin huomaan hukanneeni yhden jos toisenkin tavaran, kun en enää ole aivan varma, missä tuon ei-niin-hallitun kaaoksen keskellä ne sijaitsevat. Aika ajoin paljastuukin kivoja ylläreitä, kun tongin askartelukamppeitani ja löydän jotain, minkä olemassaoloa en enää muistanut. Se toisaalta sopii hyvin ajatukseeni käyttää olemassa olevia tarvikkeita pois uusien ostamisen sijaan. En ole enää pitkään aikaan oikeastaan tarvinnut edes mitään, kun omasta työhuoneesta löytyy vaikka ja mitä pienen aarteenmetsästyksen jälkeen.

Ihan aina en kuitenkaan työpisteeni ääressä askarrellessa pysy, vaan välillä työtilan virkaa toimittaa suurehko keittiönpöytä ja kauniina kesäpäivinä myös terassi. Työhuone ja oma työpiste ovat silti minulle sellainen kiva tukikohta, oma pieni ”pyhättö”, josta löytyy kaikki tarvittava, järjestyksessä tai ei.

-Carita

Leimoista leikekuviksi

*Postauksessa näkyvät Tombow on ostettu alennuksella Teippitarha.fi *

Heippa hei! Mä olen jo pidemmän aikaa tykännyt tehdä suurimman osan leimoista leikekuviksi, koska pelkään aina työn/ taustan menevän pilalle leimatessani suoraan siihen. Aina ei myöskään tiedä, että meneekö leimamuste paperista läpi vai ei. Tästä syystä leimaan suurimman osan kuvista aina erilliselle paperille ja usein jopa väritän niitä. Käytän myös paljon vettä värien levittämiseen ja sekin on yksi syy olla leimaamatta suoraan kalenteriin.

Parhaiten tähän tarkoitukseen sopii ääriviivaleimat, joissa ei aivan älyttömästi ole yksityiskohtia. Silloin kuva on helpointa värittää, eikä se muutu tummaksi mössöksi. Esimerkiksi mulla oli yksi nätti leima, jossa oli kirsikankukkia. Kukissa oli kuitenkin niin paljon yksityiskohtia, että sitä oli aivan mahdoton värittää.

Useasti teen jo valmiiksi ennakkoon leikekuvia. Niistä on sitten helppo napata vain juuri siihen työhön sopiva mitä on tekemässä. Aina kun teen leikekuvia teen isomman kasan kerralla, jotta ne eivät heti lopu sitten kesken. Käytän paperina 120g Mixed media paperia koossa A5, joten teen vähintään aina yhden arkin verran leikekuvia, useimmiten jopa enemmän.

Itse tykkään käyttää leimojen väritykseen erialisia sivellintusseja ja levittää vielä sitä vedellä, jotta siitä tulee mahdollisimman vesivärimäinen pinta. Olen huomannut Ecolinen ja Tombown tusseissa hieman eroa, miten ne levittyy vedellä. Ecolinen tussit ovat huomattavasti kosteampia ja samalla niistä tulee enemmän pigmenttiä. Tombow taas ei ole niin kostea ja sitä saa kerrostaa enemmän halutessaan voimakkaamman värin.

Leimoja voi toki värittää ihan millä kynillä vain haluaa tai esimerkiski maaleilla.

Leimojen ja väristysten kuivuttua on aika näyttää kuville saksia. Itse jätän leikatessa pienen valkoisen reunan leikekuvaan. Mielestäni se tuo kuvan paremmin esille siitä työstä johon sen myöhemmin käytän. Suurimman osan leimoista joudun leikkaamaan saksilla, mutta joidenkin kanssa on luksusta vain stanssata ne irti paperista yhteensopivilla stansseilla.

Olen käyttänyt paljon leimattuja leikekuvia itse tekemiini kortteihin, ATC -kortteihin, kalenteriin ja Art journaliin. Näitä voi käyttää siis helposti, missä vain.

~ Laura H.