Postauksessa näkyvä Dingbats Pro -muistikirja ja Distress Oxide värissä ripe persimmon on saatu Vihkokaupalta.

Heipä hei ja tervetuloa seuraamaan taas, kun sukellan art journalin ihmeelliseen maailmaan. Tämän kertainen postaus haki itseään ihan luvattoman kauan ja aina kun minulla iski inspiraatio, oli jo niin pimeää, että vaiheiden kuvaus olisi ollut haastavaa. Selasinkin hetken Instagramin puolella #artjournal tägin takaa tarjontaa ja siellä olikin yksi Reels, jonka alku pisti silmään ja siitä se idea lähti.

Videolla oli tosiaan levitetty muovilevylle mustetta ja laimennettu sitä vedellä. Tämä muovilevy painettiin sivulle, josta koko työ lähti käyntiin. Oma alkuni oli varsin kankea, kun vettä menikin hieman liikaa, ja pisaroita putosi sivuille jo ennen levyn asettamista. Hätä ei kuitenkaan ollut mitään, sillä tykkäsin kovasti roiskeista, jota tämä värin ennenaikainen tippuminen sai aikaan. Lisäsin oranssin jälkeen vielä tämän hetken yhtä lempimustettani, Distress Oxidea sävyssä ”walnut stain”.

Annettuani värien kuivaa (autoin prosessia hieman puhaltimella), kaivoin ison tekstisapluunani esille. Levitin harjalla samaista walnut stain -väriä kuin mitä olin käyttänyt jo roiskeisiin. Käytin puolet sapluunasta toiselle ja puolet toiselle sivulle.

Seuraavaksi kaivoin toisen ison sapluunan kaapista. (Nämä molemmat ovat luvattoman kauan olleet käyttämättä!) Olen tykästynyt myös kovasti kohopastoihin, joten sitä päätin käyttää tähän työhön. Minua myös inspiroi kovasti kuvioinnit, mitä Inka oli käyttänyt työssään. Tämän käyttö on ollut muutenkin yksi oppimiskaari, sillä liian massan käyttö leväyttää kuvioinnin herkästi.

Tässä vaiheessa oli pakko pitää hieman pidempi tauko ja antaa kerrankin massan kuivua. Minulla on yleensä varsin paha tapa olla liian malttamaton ja sen seurauksena aiheutan enemmänkin sotkua kuin taidetta. Värjäilin kahdella eri Mementon musteella suoraan tuputtamalla kuvioinnit. Olisin voinut odottaa vieläkin pidempää, sillä muutama kohta oli edelleen märkä. Ja jälkiviisaana, ensi kerralla värjään kohopastan etukäteen!

Loppusilauksena lisäilin die cutseja hetken sommiteltuani niitä. Käyttämäni setti on sekoitus kauniita kasveja ja perhosia. En ole kauheammin perhosten ystävä ollut ja olenkin yllättynyt, kun nyt lyhyen ajan sisään olen muutaman kerran jopa niitä etsinyt varastoistani vain todetakseni, että olin vaihtanut ne happy mailissa pois. Vaikka die cutsien materiaali oli kiiltävää muovia, se ei lopulta häirinnyt kuin kuvatessa ja istui yllättävän kivasti: olin jo valmistautunut kaivamaan maalia, jolla haalistaa pintaa.

Lopuksi lisäilin vielä muutamia roiskeita veteen laimennetulla punaisella (Memento Rhubarb stalk) musteella sivuille. Ihme kyllä tämä oli ensimmäinen kerta pitkästä aikaa, kun sain tämän muistikirjan sivuilta jotain menemään läpi. Liekö sivu kastunut niin paljon, että valutti musteroiskeet (vain punaiset) toiselle puolelle. Muutama tekstitarra vielä päälle ja työ oli valmis.

Tällaista tällä kertaa! Vaikka alkuun tuntui, ettei tästä tule mitään, olen varsin tyytyväinen lopputulokseen. Tuttuun tapaan voit lukaista sarjan aiemmat osat täältä. Ihanaa loppuviikkoa!

– Laura S.