Avainsana: ylläpidon postaus

Tulostetaan asetaatille

Mainos: Project365 saatu Ajastolta.

Tervetuloa uuden jännän äärelle. Ihastelen aina ihmisiä, jotka jaksavat koristella kalenteriin myös kaikkea muuta kaunista oheistuotetta sivujen lisäksi, kuten välilehtiä. Jokaiselle vuodenajalle ja juhlapyhille on omansa. Löytyy minultakin jouluplanneri, mutta se on jo asia ihan erikseen. Askartelen paljon, mutta rutiini kalenterin stailaukseen uupuu. Arkikalenterista löytyy harvemmin ylimääräistä ja nyt sormeni syyhyävät. Voisin toki tuunata valmiiden välisivujen päälle tai tehdä koristepapereista, mutta nyt minua kiehtoo keveys ja läpinäkyvyys.

Ystäväni oli tilaamassa omaan käsityöprojektiinsa tavaroita ja menin tilauskimppaan mukaan. Silmiini osui kirkas asetaatti, johon olisi mahdollista tulostaa itse kuvia. Tuumin, että nyt Kalenterimanian tiedostot ja ilmaistulosteet pääsisivät testiin. Jännitin, soveltuuko minun perus Canonin mustetulostin tällaiseen tulostamiseen. Valitsin tiedostojen isommista kollaaseista muutaman kuvan ja tietokoneella asettelin ne vaakaan A4:lle pareittain, jotta tuloste olisi noin A5-kokoa. Hiukan säätämistä oli ennen tulostusvaihetta, mutta sinne päästiin. Huom, näin jälkiviisaana kannattaa asettelussa ottaa kunnolla huomioon, että rei’itykselle jää tarpeeksi iso tila.

Mutta mitä sitten? Arvasin, että voipi olla et paperit menee väärinpäin ja voipi olla, ettei muste tartu ollenkaan asetaattiin… No eka oli juuri niin, hah! Kalvo väärinpäin ja muste tarttui kalvon pintaan ihan märkinä pisaroina eikä kuvasta saanut oikeastaan selvää (vielä seuraavanakin päivänä muste oli ihan märkää ja sotkin käteni). Kokeilin seuraavaksi tulostaa ihan perus paperille, jotta näen lopullisen kuvan.

Tajusin, tietenkin, että paperin laatu kannattaisi ehkä vaihtaa… Näin paljon siis tulostelen (kuolen nauruun). Samassa huomasin kalvon toisen puolen oleva hitusen karheampi ja se olisi varmasti tarkoitettu tulostepuoleksi. Valitsin tulostimesta ”muu valokuvapaperi” ja sillä sain jo jonkinlaisen jäljen. Värit eivät olleet ihan samat kaikkinensa, mutta tulostettu paperi taustalla ja samalla kuvalla, antaa kivan utuisen efektin. Seuraavaan kuvaan valitsin yksinkertaisemmat kuvat paremman jäljen takaamiseksi. Tulostin taas myös paperiversion taakse. Ehkä lasertulostin olisi parempi, mutta nämä kelpaavat jo minulle.

Project365-kalenterissa on valmiina valkoiset numeroidut välilehdet, joita käytin apuna välilehden koon leikkaamiseen ja rei’itykseen. Asetaattia voisi käyttää alkuperäisiäkin välilehtiä vasten, joten liimasin yhden paperikuvista valmiille välilehdelle. Teippasin välilehden ja asetaatin väliaikaisesti washiteipillä yhteen, jotta saan rei’itettyä ne samaan aikaan ja samoista kohdista. Selkeästi kahden kuvan kohdistus valmiille pohjalle oli haastavin, jotta kuvat olisivat edes sinne päin samassa kohdassa käytössä. Käytin saksia, paperileikkuria, yhden reiän rei’itintä ja kaksipuolista teippiä.

Rakastan näiden välilehtien tuplakuvaefektiä. Kokeiluun meni kolme ja paketissa oli kymmenen, joten myöhemmäksikin jäi leikittävää.

Hypätkää uusien jännien äärelle – Tia

Henkistä voimaa korteista

Postauksessa näkyvä korttipakka ostettu alekoodilla Chic Companylta.

Olen aina pitänyt mietelauseista ja runoista. Kerännyt vuosia postikortteja, joissa on jollain tapaa itseä puhutteleva teksti. Erilaiset korttipakat ovat kiinnostaneet jo pidemmän aikaa, mutta sopivaa ei vain ole löytynyt. Lopulta omaan persoonaan sopiva korttipakka osui silmiini Chic Companyn -verkkokaupassa enkä voinut jättää sitä ostamatta.

Knock Knock – Spiritual AF – kortit sopivat omaan sarkastiseen huumoriini loistavasti. Ne eivät koreile tekstin varjoon jättävillä kuvilla, vaan menevät suoraan asiaan. Kortti toisensa jälkeen puhuttelee syvälle sieluun saakka ja saa ajattelemaan universumia uudella tavalla. Korttien avulla olen oppinut tunnistamaan itsestäni asioita, joita en aiemmin tiedostanut olevan. Olen opetellut rakastamaan itseäni kaikkine virheineni ja olemaan päivä päivältä parempi versio itsestäni.

Olen käyttänyt kortteja sekä päivä että viikkotasolla. Olen nostanut uuden kortin täysin fiilispohjalta silloin, kun on tuntunut siltä, että on jotain kysyttävää. Ilman sääntöjä tai paineita siitä, että jotain on pakko tehdä kun tähän on kerran alettu. Välillä pidän korttia esillä pakkauksen mukana tulleessa pahvisessa telineessä tai kirjoitan tekstin ylös kalenteriini, josta voin sen myöhemmin lukea. Tekstin voisi avata myös laajemmin niin halutessaan, mutta sitä en ole vielä lähtenyt tekemään. Jos näistä oikein innostun, voi sekin päivä tulla vastaan. Hieman mieli kyllä kutkuaa tilaamaan myös sarjan toisen Grateful AF -korttipakan. Olen saattanut ryhmässä kuulla, että näihin jää koukkuun ja pian korttipakkoja on joka lähtöön.

Tänään tanssin sateessa.

xoxo Janita