Avainsana: ylläpidon postaus

Tuunaa tyhjästä – Katsaus kuluneeseen vuoteen

Tuunaa tyhjästä oli vuonna 2022 kerran kuukaudessa keskiviikkoisin 101 vinkkipalstalla ilmestynyt postaussarja, jossa kokeilin askarrella asioita arkisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja niin myös näiden tyhjän tuunauksienkin on aika päättyä pieneen pohdintaan ja kuluneen vuoden yhteenvetoon.

Tammikuussa tein ihka ensimmäisen Tuunaa tyhjästä postaukseni. Muistan inspiroituneeni alkaneesta uudesta vuodesta ja eri vuodenajoista. Olin myös päättänyt tehdä jotain tuosta päiväkotien ja koulujen kestoaskartelumateriaalisuosikista eli vessapaperirullasta. Leikkasin, liimasin, piirsin ja kirjoitin minikalenterin vessapaperirullista.

Helmikuussa tartuin hieman haasteellisempaan tuunaukseen, kun värkkäsin traveler’s notebook kannet kahvipaketista. Tämä idea oli pyörinyt mielessäni jo hetken, mutta postaussarjan myötä ei voinut olla mitään muuta mahdollisuutta kuin tarttua tuumasta toimeen ja toteuttaa tuo visio.

Maaliskuussa pysyin vielä erilaisten juomapakkauksien maailmassa, kun sidoin ihan muutamalla pistolla vihkon teepakkauksesta. Tämä oli yksinkertaisuudessaan kiva ja nopea tuunaus tehdä, kun materiaalivarastoista löytyi helposti sopivat kannet ja sivut vihkojen toteutukseen.

Huhtikuussa tartuin virkkuukoukkuun ja erilaisista neule- ja virkkaustöistä yli jääneisiin jämälankoihin. Virkkasin penaalin jämälangoista, josta tuli kevään värikäs ilopilleri.

Toukokuussa toteutin itselleni hyvinkin tarpeellisen säilytystaskun tapetista. A4-kokoa suurempaan säilytystaskuun saan laitettua järjestykseen ja talteen erilaisia papereita niitä yhtään taittamatta.

Kesäkuussa tein toisesta päiväkotien ja koulujen kestoaskartelumateriaalisuosikista eli maitopurkista säilytyslaatikon esimerkiksi kynille. Tässä tuunauksessa hyödynsin myös sanomalehteä repimällä siitä paloja ja päällystämällä maitopurkki lehden palasilla vesiliimaseoksella.

Heinäkuussa halusin käyttää metallia kierrätysaskartelussani, joten tein kalenterikorun metallitölkin kannesta. Metalli oli hankala materiaali työstettäväksi, kun en omista metallin muokkaamiseen sopivia laitteita ja välineitä. Onneksi maalit pelastivat haasteellisessakin tilanteessa.

Elokuun tuunauksessa uppouduin lempimateriaalini pariin ja sommittelin lukujärjestyskehyksen lehtileikkeistä. Pidin tämän tekemisestä todella paljon, koska koen, että paperi ja pahvi ovat niitä minun materiaalejani.

Syyskuussa minua kiinnosti kovasti tuunata jotain muovista, joten päädyin tekemään shakerin muovikansista. Oli hauskaa, mutta haasteellistakin ratkaista miten muovikannen sai kunnolla kiinnitettyä pahvikehykseen.

Lokakuussa halusin hyödyntää vanhaa vaatetta tuunauksessani, joten päädyin ompelemaan rullattavan penaalin siitä. Tämä penaali vaati hieman enemmän suunnittelua ja esivalmisteluja, mutta hyvin etukäteen mittailtuna ja mietittynä se valmistuikin hetkessä.

Marraskuussa tuunausideat alkoivat olla lopussa, joten päädyin tekemään hyvin helpon ja yksinkertaisen säilytysrasian tulitikkuaskista. Välillä ei vain tarvitse tehdä monimutkaista toteutusta, jotta se täyttää tarkoituksensa. Tulitikkuaskista tuli näppärä ja kivan näköinen säilytysrasia muutamalla teippikierroksella.

Tuunaa tyhjästä postaussarja on opettanut minulle paljon, ennen kaikkea katsomaan erilaisia materiaaleja uusin silmin ja täysin toisenlaisesta näkökulmasta. Olen oppinut kokeilemaan tuunauksia monipuolisesti, ennakkoluulottomasti ja materiaalilähtöisestikin. Välillä prosessi on mennyt täysin toisin päin eli ensin onkin ollut idea ja vasta sen jälkeen materiaali, joka on soveltunut kokeiltavaksi. Kokonaisuudessaan tyhjän tuunaus seikkailu on ollut ikimuistoinen ja unohtumaton matka.

Mikä kuluneen vuoden tyhjän tuunauksista on ollut sinun ehdoton suosikkisi? Olisi kiva kuulla mielipiteesi ryhmän puolella.

Terkuin Aliisa

Joulu tulla saa

Meidän pieni perhe valmistautuu viettämään taaperon kanssa joulua, ja pitää kyllä myöntää, että nyt se joulukärpänen on jo purrut minuakin. Yleensä joulu ei ole kalenterissakaan sen kummemmin näkynyt, mutta kas kummaa – ensin päiväkotityön ja sitten vielä oman jälkikasvun myötä joulusta onkin tullut aivan uudella tavalla erityinen. Myös harkitut, ehkä juuri tietyn väriset joulutarrat ovat jääneet unholaan ja saaneet väistyä kaiken kirjavien jouluräjäyttelyiden tieltä.

Tänä vuonna olen lätkinyt jo hyvissä ajoin marraskuussa niitä jouluisia tarroja aukeamille. Heti joulukuun alettua on sivuja koristaneet pukit ja paketit, koska miksi ei? Kuten päässäni alati soivassa joululaulussakin sanotaan, It’s the most wonderful time of the year. No, melkein. Terveyshuolia on ollut valitettavasti vauvasta vaariin, mutta tunnelma läpi joulukuun on ollut pääosin valoisa, vähän levoton, odottavainen ja pulppuava. Joulussa on jonkinlaista taikaa, sittenkin. Tai onkohan minusta tulossa vanha?

Minulle on näköjään myös ominaista postaukset, joissa toivotan seuraavan vuodenajan tai -vaiheen tervetulleeksi. Siispä tämä postaus saakin toivottaa tervetulleeksi meille kaikille joulun. Olkoon teidän kaikkien joulut juuri teidän itsenne näköiset!

Haleja! – Suvi