Avainsana: yhteistyö

Esittelyssä – Wega Life 2023-2024 (Ajasto)

Kalenteri saatu yhteistyössä Ajaston kanssa.

Ajaston ja Kalenterimanian yhteistyöt lukuvuosikalentereiden osalta saapuvat pikkuhiljaa ylläpidolle ja minun kuorestani löytyi Ajaston uutuus Wega Life 2023-2024. Avausliven löydätte Kalenterimanian facebook-ryhmästä ja tästä linkistä.

Kalenteri yllätti minut. Se on positiivisella tavalla koruton, hyvin pelkistetty ja väriä löytyy vain leatherette-kansista. Kannet ovat hauskan tuntuiset, pehmeät ja sormen alla tuntuu tekstuuri. Mitä koruttomaan ja pelkistettyyn tulee, kalenteri on jätetty yksinkertaiseksi kantajalleen, joten siitä saa juuri sen näköisen kuin haluaa. Sisältä löytyy lukuvuosinäkymä, liputuspäivät, päivänäkymät puolivuosittain keväälle 2025 asti (joka tuntu hurjalle, vastahan 2023 alkoi), joka kuukauden välisivu muistiinpanotilalla, kuukausiaukeamat, viikkoaukeamat, nimipäivät ja muistiinpanotilaa. Kalenterin takaa löytyy vielä yllätyksenä muovitasku muistilapuille sun muille aarteille. Kalenterikiinnitys on parikierresidottu.

Se mihin ensimmäisenä kiinnitin huomiota oli fontti. Se muistuttaa vanhan kirjoituskoneen jälkeä, jota rakastan. Seuraavaksi kiinnitin huomiota väritykseen, vain harmaata ja mustaa tekstissä ja numeroissa. Kolmanneksi viikkoaukeamaan, joka sai samaan aikaan innostumaan ja sanattomaksi. Viikkoaukeama on kuin viivattu muistikirja, jossa on pystypäivät isoilla numeroilla. Viivoitus ei kuitenkaan ole yhtenäinen, vaan katkeaa jokaisen päivän välissä, kuin tyhjä välilyönti tuoden ilmaa päivien väliin. Mikä erikoista, nimipäivät juoksevat sivujen alareunassa, vaikka pyhäpäivät ovat perinteisesti sivun yläosassa heti viikonpäivien alla. Positiivisena pidän myös sitä, etteivät kellonajat juokse kalenterissa.

Uutta kalenteria on aina jännittävä aloittaa, joten kurkistin teemahaastelistaani nähdäkseni mitä teemoja on tulossa ja mistä inspiroitua. Kalenteri alkaa heinäkuussa, viikolla, jolla vietetään naistenviikkoa 18-24.7. välisenä aikana. Sain kalenterin naistenpäivänä, joten siinä täydellinen teema. Etsin jotain iloista, kesäistä sekä naisenergiaa ja löysinkin kauan hillotut tyttö-tarrani. Kantavana teemana kalenteriharrastuksessa on tekemisen meininki, varastojen tyhjennys sekä hamstraamisen lopetus, joten tyttö-tarrat käyttöön. Eikä kalenteri olisi minun, jos siihen ei tulisi edes hitusen washiteippiä. Tein avauslivessä kalenterin taakse kynätestin ja nyt uskalla käyttää kaikkia lempikyniäni turvallisesti, pelkäämättä, että kynät tulevat sivuista läpi. Lempikynäni näet torstaihaaste postauksestani Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Tia.

Kuukauden välisivun viivatuille muistiinpanosivulle voisi merkata kuluvan kuukauden synttärit, kuukausiaukeamalle yhdellä sanalla menot ja siitä sitten jatkaa viikkosivuille täydentämistä. Tulette näkee kalenteria minun matkassa niin sanottuna kassikalenterina. Ajaston kalentereista kaikki yhteistyöt on olleet minulla työkalentereina, eli kulkeneet mukana kassissa (siksi termi kassikalenteri). Poikkeuksena Project365, koska halusin pitää sen kotona päiväkirjana ja suojella kauniita kansia. Hauska nähdä mihin oma koristelu muovautuu uudenlaisen kalenteripohjan myötä. Nyt Wega Life on ainakin korkattu.

Kiitos Ajastolle yhteistyöstä Kalenterimanian kanssa ja kiitos kalenterista. Seurailkaa Ajasto-kalentereiden matkaa Facebook-ryhmässä, Instagramissa, YouTube-kanavalla sekä tietenkin täällä blogissa.
Uutta kohden – Tia

Esittelyssä – Bujo-muistikirjat (Otava)

Postauksen Bujo-muistikirjat on saatu Otavalta.

Jokunen kuukausi sitten päästiin blogissa lukemaan, kuinka ylläpidosta osa pääsi mukaan ihan super upeaan yhteistyöhön Otavan kanssa: suunnittelemaan muistikirjoja Kalenterimanian hengessä. Nyt nämä kyseiset muistikirjat ovat vihdoin löytäneet tiensä kaupan hyllyille ja myös tipahdelleet meidän postiluukuista. Ja ne ovat niin kauniit! Voit kurkata ryhmässä tekemäni avausliven ja ensimmäiset reaktioni täältä.

Muistikirjoja tehtiin kahdella eri kuosilla. Toinen oli kaunis punainen marmori kultaisella foilauksella ja toinen rauhallinen turkoosi kolibri hopealla foilauksella. Kummassakin muistikirjassa on yksi foilauksen väriä vastaava kirjanmerkkinauha. Niin ikään kansien sisältä löytyy samaa värimaailmaa hakevat värit ennen kuin muistikirjan ensimmäinen sivu aukeaa ja paljastaa tilan kirjoittaa esimerkiksi omat yhteystietonsa.

Muistikirjojen paperi on päällystämätöntä 90 g paksua paperia, kuten aiemmissakin Otavan bujo-muistikirjoissa on ollut. Nopealla kynätestillä sivuista ei pahemmin edes ghostaa mikään kynä ja läpi vuosi luonnollisesti ainoastaan permanenttitussi. Vettä paperi ei kuitenkaan näyttänyt kestävän kauheammin: onnistuin vahingossa jättämään kostean liinan sivulle ja kirjoitin mustekynällä tämän päälle ja läpihän se tuli. Kokeilin vielä vesivärit tämän huomion myötä testisivulleni, ja tämä aiheuttikin kupruilua ja myös muutamalle muullekin sivulle sama efekti jatkui. Vesivärit myös kuulsivat vahvasti läpi, eikä näyttänyt olevan isosta kiinni, että väri olisi vuotanut paperin läpi. Eli jos aikeissa on käyttää paljon vesivärejä, ainakaan tällä nopealla kokeilulla en ensimmäisenä valitsisi tätä muistikirjaa. Muuhun käyttöön tämä puolestaan sopii loistavasti!

Sivuja kummastakin muistikirjasta löytyy 192 ja ne on numeroitu. Sivunumerot ovat kuitenkin todella pienet ja huomaamattomat, eivätkä näin ollen haittaa käyttöä, mikäli et niistä niin perusta. Myös sivujen pisteet ovat todella huomaamattomat ja pimeämmällä (ainakin minun silmilläni) ne lähes katosivat näkyvistä. Pisteväli on 5 mm. Muistikirjan alusta löytyy kaksi aukeamaa viivoitettuja sivuja, joita voi käyttää mainiosti sisällysluettelon tai muun listauksen tekemiseen. Muistikirja aukeaa lopulta aika nätisti auki (lay flat ominaisuus löytyy siis), mutta vaatii muutaman kunnon avauskerran keskeltä, että muistikirjan selkä tottuu.

Marmorikuvioitu muistikirja pääsi minulla suoraan päiväkirjakäyttöön ja olin positiivisesti yllättynyt, miten hyvin Kawecon mustekynä M-koon terällä liukui tällä paperilla, eikä ainakaan Kawecon oma ruskea muste edes pahemmin kuultanut toiselle puolelle. Otin myös leimasimeni käyttöön päivämäärien kanssa ja varsinkin vaaleammilla sävyillä sai surutta leimailla, tummemmilla muste aavistuksen kuulsi, mutta ei missään nimessä haittaa käyttöä! Toisen muistikirjan käyttökohde on vielä aavistuksen auki: olen hieman makustellut ideaa kollaasimaisemmasta art journalista, joten se on todennäköisesti edessä oleva projekti.

Kumpi näistä ihanista muistikirjoista oli enemmän sun mieleen? Mihin käyttöön ottaisit omasi?

Iso kiitos tästä mahdollisuudesta Otavalle ja ihanan aurinkoisia päiviä sinne ruudun toiselle puolelle!
– Laura S.