Avainsana: washiteippi

Inspiroidu kulttuurista – Carita

Postauksessa näkyvä Tinne + Mia -kalenteri on saatu yhteistyössä Chic Companylta.

Tällä kertaa ylläpidon torstaihaaste-postaussarjassa oli teemana inspiroitua kulttuurista. Mietin pitkään miten lähtisin haastetta toteuttamaan, mutta lopulta ratkaisu löytyi lähempää kuin kuvittelinkaan. Luin nimittäin juuri vähän aikaa sitten Rachel Griffinin kirjan The Nature of Witches ja kirja puhutteli minua monella tapaa. Kirja oli kirjoitettu maagisen kauniisti ja sitä lukiessa tuli rauhallinen olo sekä hyvä mieli. Niinpä päätin toteuttaa postauksen inspiroitumalla kyseisestä kirjasta.

Päätin toteuttaa haasteen Chic Companylta saamaani Tinne + Mia -kalenteriin, johon olen näin muutaman kuukauden käytön jälkeen edelleen palavasti rakastunut. Sen aukeamien koristeleminen tuottaa minulle aina suurta iloa, joten se oli senkin takia erittäin luonnollinen valinta. Olen aiemmin kirjoittanut postauksen kyseisestä kalenterista.

The Nature of Witches -kirjassa luonto ja vuodenajat ovat suuressa osassa, voisi oikeastaan sanoa, että pääosassa. Kirjassa kuvataan tarkasti eri vuodenaikojen väliset siirtymät sekä niiden vaikutukset luontoon ja ihmisiin. Niinpä päätin lähestyä kalenteriaukeamaa samasta näkökulmasta. Halusin kuvata talven ja kevään välistä siirtymää viikkoaukeamallani. Se tuntui sopivalta myös sen takia, että nyt juuri eletään kyseistä välivaihetta. Pitkältä tuntunut talvi on vihdoin jäämässä taakse ja odotettu kevät alkaa näkymään kaikkialla.

Ongelmaksi meinasin heti alkujaan muodostua se tosiasia, että minulta löytyy hyvin vähän talviaiheisia juttuja varastoistani. En myöskään halunnut tuoda talvea esiin liian ilmeisesti, vaan pienillä vihjeillä. Päädyin aloittamaan erilaisista washeista, koska niitä minulta löytyy niin rullina kuin sampleinakin. Kuten yleensä, nytkin jätin oikeastaan kaiken turhan miettimisen taka-alalle ja aloin vain teippailla eri teippejä aukeamalle. Teippailin niitä tarkoituksella vähän sekaisin kuvatakseni vuodenaikojen siirtymää.

Teippien jälkeen oli muiden koristeluiden vuoro. Olen tämän kyseisen kalenterin kanssa tykännyt käyttää paljon erilaisia netistä tulostettuja kuvia, joten niin tein nytkin. Valitsin pari keväistä kuvaa, jotka liimasin aukeamalle. Tämän jälkeen aloin lisätä aukeamalle paljon erilaisia tarroja, niin talvisia kuin keväisiäkin.

Koitin pitää jonkinlaisen kahtiajaon siinä mielessä, että vasen sivu kuvastaisi edelleen enemmän talvea ja oikea sivu kevättä, mutta poikkesin tästä tarkoituksella jonkin verran. Mielestäni ei luonnossa oikeastikaan ole nähtävissä yhtä selkeää hetkeä, jossa talvi loppuu ja kevät alkaa. Talvi jossain kohtaa ikään kuin hajaantuu ja sulautuu kevääseen ja lopulta kevät on täydessä kukoistuksessaan.

Aukeama täyttyi kuin itsestään, koska saatoin hieman innostua erilaisten tarrojen kanssa. Minulle käy kovin usein niin, että voisin päättää olevani jo valmis, mutta en malta lopettaa vaan lisäilen edelleen jotain pientä sinne tänne. Lopputuloksesta tuli siis melkoisen runsas. Lisäksi totesin, että kimaltavat ja värikkäät perhoset saattoivat olla pikkuisen liikaa, mutta haitanneeko tuo nyt sitten kuitenkaan.

Lopputulos on iloinen talven ja kevään sekamelska ja joku järjestelmällisempi henkilö saattaa katsoa sitä kauhuissaan, mutta ainakin se on hyvin minun näköiseni.

-Carita

Esittelyssä – Doodle 22/23 (Ajasto)

Doodle-lukuvuosikalenteri kaupallisessa yhteistyössä Ajaston kanssa.

Varma kevään merkki on, kun viitteitä uusista lukuvuosikalentereista alkaa putkahdella ilmaan. Kalenterimanian ylläpito sai ilokseen Ajastolta uutuuksia esiteltäväksi ja käytettäväksi. Kalenterimanian kantavana teemana on tekemisen vuosi, joten perinteisen esittelyn sijaan, olenkin jo hiukan tuunaillut kalenteria. Kerrotaan nyt kuitenkin myös mitä kalenteri pitää sisällään.

Doodle on A5 kokoinen sidottu kartonkikantinen lukuvuosikalenteri. Väritys on mielestäni rauhallinen. Valkoiset sivut ja kartongin värinen ruskea kansi mustavalkoisella kuviolla. Tehosteena poltettu oranssi sidontaselkä ja sisäkansilehdet. Sisällöllisesti kalenteri on hyvinkin riisuttu: vuosinäkymät 7/2022-6/2024, kuukausisuunnitelma 8/2022-8/2023, viikkoaukeamat viikoille 30/2022-31/2023, liputuspäivät, nimipäivät ja muistiinpanotilaa.

Laitoin ensimmäiseksi kanteen läpinäkyvän kukkatarran MAMBIn-tarrakirjasta (Me and my big ideas). Aloitussivulle laitoin lisää samoja, mutta pienempiä kukkia, alkaahan kalenteri heinäkuusta. Vuosinäkymille laitoin washiteippiä ja sivuille kirjoitin Pilotin oranssilla kuulakärkikynällä ja keltaisella täytevärikynällä. Kynät valikoituvat siksi, että sunnuntait ja pyhäpäivämerkinnät ovat Doodlessa merkitty haalean oranssilla, muun tekstin ollessa mustaa.

Kuukausinäkymän pidän simppelinä, jotta yhdellä silmäyksellä saa nopeasti selvää kuukauden menoista. Viikonlopun rajaan washiteipillä tai huomiotussilla. Sivun yläreunan muistiinpanoriveille voi laittaa isommin kuukauden muistettavat. Pidän siitä, että kuukausinäkymä on ruudukko, eikä päiviä ole listattu allekkain.

Ilahduin suuresti huomatessani viikkonäkymän ja kolmeen jaetut päivät: aamu, iltapäivä ja ilta. En pidä viivoista tai kellonajoista, joten olin enemmän kuin tyytyväinen tyhjistä boxeista. Näin ollen näkymässä on enemmän ilmaa ja mahdollisuus koristella mielestäni vapaammin tai jättää koristelematta. Viikonloppu on allekkain ja päivien alla juoksee erillinen muistiinpanotila vaikka to do -listoille. Ja jos joku ei vielä tiennyt, niin olen boxi-ihminen, heh.

Kuukausi- ja viikkonäkymien loputtua elokuulle 2023, takana jatkuu vuosinäkymät 6/2024 asti. Nimipäivälistoilta ympyröin tärkeimmät päivät muistiin. Muistiinpanosivut alkavat viivatuilla sivuilla, jonne kirjasin heti ostoslistan, kun kuopuksemmekin aloittaa koulutiensä syksyllä. Keskivaiheilla sivut muistuttavat millimetriruudukkoa, joka taas on itselleni tuttu ompelussa ja poikkileikkauskuvien piirtämisessä. Viimeiset sivut ovat tyhjiä.

Avauslivessä Kalenterimanian Facebook-ryhmässä tein jo takasivuille kynätestin ja totesin, että vähän kaikki kuultaa sivun toiselle puolelle. Tosin vain permanenttikynät tulivat läpi asti. Kaikista varmin on mustekynä, mutta itse ehdin jo kevyesti leimata Archival inkillä ja pystyn elämään sen kanssa: pieni kuulto näkyy toiselle puolelle. Kaiken kaikkiaan, kyllä, näen ”hänet” (Doodlen) mukanani vanhan Pisteen tilalla, kun se kesällä loppuu. Ainut mikä jää toistaiseksi kysymysmerkiksi, kestääkö sidonta koristeluani ja sen tuomaa täytettä kansien välissä, ja joudunko turvautumaan kuminauhaan kansien ympärille. Se jääköön nähtäväksi, kun syksy saapuu ja pääsemme yhteiseloon ja varsinaiseen käyttöön.

-Tia