Avainsana: washiteippi

Missä tuunaan – Laura S.

Kuvissa näkyvät Mantra Collection postikortit saatu Ainoalta.
Dingbats Pro muistikirja saatu Vihkokaupalta.

Viime viikolla alkoi ylläpidon uusi haastepostaussarja, jossa pääsette kurkkaamaan hieman kulisseihin ja näette millaisissa tiloissa kukin meistä tekee taikojaan. Odotan itsekin innolla, millaisia ratkaisuja muut ovat kehitelleet ja mahdollisesti sitä, löydänkö uutta inspiraatiota säilytysratkaisuihin.

Oma tuunaustilani on jo hieman päälle 1,5 vuotta ollut vaatehuoneessamme (tai kuten sanon, minun huoneessani), kun muutimme kerrostalosta omakotitaloon. Esittelinkin sen hetkistä projektia vuosi sitten toukokuussa, mutta muutoksia on tämän jälkeen tullut yhtä sun toista. Esimerkiksi pihaamme varjostanut jättimäinen kuusi on saatu kaadettua ja työhuoneeseeni tulvii luonnonvaloa, mikä on super ihanaa.

Työpöytänäni toimii edelleen ilmaiseksi nettikirpparilta bongattu, jo elämää nähnyt, työpöytä. Kun kulumaa on pöydässä ollut jo valmiina, en ole ollut niin tarkka siitä, miten suojaan jokaisen nurkan, kun nappaan maalit esiin. Muutamat lisätahrat pöydän pinta onkin saanut, mutta se ei minua kauheammin haittaa. Lähtökohtaisesti teenkin A3-kokoisen leikkuualustan päällä kaiken, mutta tavarat levittyvät varsin nopeasti koko pöydän pinta-alalle. Haaveena olisi päivittää alusta lasiseen, mutta toistaiseksi tämä ajaa varsin hyvin asiansa.

Tilaahan pöydällä ei ole mitenkään valtavasti, varsinkin kun lisäsin pöydän kulmaan näyttötasoksi tarkoitetun ”hylly”viritelmän. Taso kuitenkin mahdollisti ennen kaapissa lojuneiden kalligrafiakirjojeni saamisen esille, jonka lisäksi muutama muistikirja sujahti tyhjään tilaan sopivasti. Päällä onkin siveltimeni ja viivoittimet, helposti saatavilla. Kuvan kissa (taikka sisaruksensa) on usein myös menossa mukana vaikka väkisin, kuten tälläkin kertaa kuvia ottaessani.

Seinällä olevat tangot on hommattu Ikean keittiöosastolta ja tuovat kivasti lisäulottuvuutta, vaikka eivät niinkään lisää säilytystilaa. Pussukassa majailee tämän hetken käytössä olevat kalenterit sekä lukulettu, josta ne ovat nopeasti saatavilla. Kukkaruukkuihin olen laittanut eniten käytettyjä kyniä, mutta pitäisi varmaan jossain vaiheessa hommata jonkin sortin vaakasäilytysjärjestelmä näille. Varsinkin Gelly Rollit tuntuivat suuttuneen, kun säilytin niitä alkuun korkki ylöspäin. Ehkä siinä vaiheessa siirrän muutaman viherkasvin lisää seinälle roikkumaan.

Verrattuna viime kertaan, korvasin mustan vetolaatikostoni korkeammalla Alex laatikostolla. Minulla on suurimmaksi osaksi laatikoissa vielä erillisiä pienempiä astioita, joilla olen yrittänyt saada jonkin sortin järjestystä aikaan. Laatikostosta löytyy mm. leimasinmusteet ja -välineet, leimasimet, kalligrafiamusteet, akryylimaalit, akryylitussit ja sabluunat omista vetolaatikoistaan. Muutama laatikosto on valitettavasti super kaoottinen, koska kaikelle ei vieläkään ole löytynyt ihan omaa paikkaansa.

Työpöytäni laatikoista löytyy puolestaan lisää värejä: guassit, vesivärit, Brushot, puuvärikynät ja vahaliidut. Ylimpään laatikkoon olen laittanut rei’ittimet (kyllä, monikossa), paperia ja kyniä sekä muuta pientä, jotka ovat useasti käytössä ja istuessa kätevä napata käyttöön. Alimmasta löytyy kuumailmapuhallin, Dymo ja vaihtoja varten kirjekuoria. Myös näissä vetolaatikoissa on pienemmät lokerot sisällä, jotta edes jonkin sortin järjestys pysyisi yllä.

Minulla on myös käytössä Ikean Råskog-tarjoiluvaunu, jossa kulkee kätevästi kaikki tarvittava. Suurin osa tarroistani on ylimmällä tasolla A5 koon kansioissa ja Mambin sekä Tim Holtzin tarrakirjat pysyvät näppärästi ojennuksessa lautastelineen avulla. Keskitasolta löytyy niin ikään lisää tarroja ja washisampleja. Alimmalla tasolla on puolestaan washini, joita on kertynyt ihan luvattoman iso määrä ottaen huomioon kuinka vähän niitä olen loppujen lopuksi käyttänyt. Osa washeista on kätevässä ompelurasiassa ja osa päällekkäin pinottavissa laatikoissa.

Vaikka tuntuu siltä, että minulla on säilytystilaa vaikka ja kuinka, työpöytäni elää yleensä isossa kaaoksessa. Osa tavaroistani on edelleen muutamalla vaatekaapista varastetulla hyllyllä (esimerkiksi laminointikone veisi ihan liikaa tilaa työpöydällä). Tavaranpaljous on varmasti osasyynä sille, etteivät askarteluvälineeni pysy järjestyksessä sitten millään. Tai se, etten vain saa laitettua koskaan tavaroita heti paikoilleen. Oli miten oli, työtilani etsii edelleen sitä ”täydellistä” muotoaan ja tulee varmasti vielä tässä muuttumaan tarpeideni mukaisesti. Mutta muistellessani, millaisissa tiloissa vielä pari vuotta sitten tuunailin, on pakko sanoa, että asiat ovat nyt suhteellisen hyvin.

Kesäterkuin, Laura S.

Kalenterille suojakannet Distress Oxideilla ja Mini-Inkeillä

Sain keväällä uuden ihanan Nuuna-kalenterin ja olin päättänyt tehdä sille uudet kannet. Kalenteri kulkisi mukana laukussa päivittäin, joten kannet suojaisivat painaumilta ja kolhuilta ja olisivat omannäköiset. Lisäksi suojakansilla saisi vaihdeltua kivasti kalenterin ilmettä, sillä niitä ei ole liimattu kiinni. Vain kevyesti teipattu sisäpuolelta.

Selailin internetiä ja etsin ideoita. Katsoin lukuisia ohjevideoita erilaisista diy-kansista ja kiinnostavia toteutuksia oli lukuisia. Lopulta löysin tieni eräälle askartelukanavalle ja näin mielenkiintoisen ohjeen. En yhtään muista sitä kanavaa, jossa tämäntapaiset kannet tehtiin, mutta ihanan helpon idean nappasin muistiin. Idea on vähän sama, kuin koulukirjan päällystäminen itsetehdyillä paperikansilla.

Kuvassa on suurin piirtein kaikki välineet, joita näiden kansien tekoon käytin, mutta toki tässäkin mielikuvitus on vain rajana:

  • tapetin pala
  • mustetyynyjä (Distress Oxide ja Mini-ink)
  • valkoista gessoa
  • sabluuna
  • tarroja ja leimoja koristeluun
  • soft matte -geeliä
  • leveä pensseli ja kapea pensseli

Pohjaksi valitsin palan vahvaa tapettia, mutta yhtä hyvin vahva paperi käy myös, joka kestää musteita. Mustetyynyjä käytin raitojen tekoon. Minulta löytyi ennestään Distress Oxideja ja Inkkejä sekä Versafinen musta mustetyyny. Levitin kalenterin auki paperin päälle ja mittasin reilut kääntövarat. Tein kevyet taitokset jo tässä vaiheessa, että erotin mihin kohtaan kannet lopulta asettuivat. Mikäli pohjana on tapetti kannattaa työstöpuoleksi valita se karheampi puoli, johon liisteri levitettäisiin. Kuviopuoltakin varmasti voisi käyttää, mutta itselläni ei ole siitä kokemusta, miten muste siihen tarttuu ja pysyy.

Pohjan värin tein niin, että avasin mustetyynyn kannen ja aloin vain vetämään pitkää raitaa paperiin mustetyynyllä. Raitoja ja kuvioitahan voi tehdä oman mielen mukaan, mutta itse tein kolmella eri sävyllä pitkiä suoria vetoja vuorotellen. Tapetin puolivälissä halusin vaihtaa sävyjä ja tehdä takakannesta hiukan erilaisen kuin etukannesta. Mustetyynyä vedin pari-kolme kertaa samasta kohtaa, että sain intensiivisemmän sävyn. Sitten annoin työn hetken aikaa kuivahtaa.

Tämän jälkeen otin kukallisen sabluunan ja töpöttelin hiukan vihertävällä musteella kuvioita paperiin. Musteen kuivahdettua tein samoihin kohtiin ja samalla sabluunalla kuvioita valkoista gessoa käyttäen. Gesson tilalla voisi yhtä hyvin käyttää esim. ohuelti vaaleaa akryylimaalia tai tekstuuripastaa.

Lopuksi liimasin mustat mandalan muotoiset tarrat ja leimasin mustalla musteella pari sudenkorentoa sekä perhosta. Kullatut pienet yksityiskohdat tein sellaisella todella ohuella kultapaperilla, joka on alun perin kynsien koristeluun tarkoitettua. Laitoin hiukan liimaa kanteen ja painelin kultapaperia siihen. Kultapaperi hajoaa todella herkästi ja sitä liimaantuu ehkä enemmän sormiin mitä itse työhön, ellei käytä jotakin apuvälinettä. Tähän luultavasti sopisi yhtä hyvin kullan tai helmiäisen hohtoinen maalitippakin, mutta minulla ei ollut sellaista. Tein kannen toisen puolen kuviot ylösalaisin, jotta voin halutessani käyttää sitä etukantena. Näistä kansista tuli käännettävä malli.

Ihan lopuksi sivelin leveällä pensselillä kerroksen Soft matte -geeliä koko työn päälle ja annoin kuivua seuraavaan päivään. Tämä ei välttämättä ole pakollista, mutta ajattelin geelipinnan suojaavan kansia vielä enemmän kolhuilta ja hylkivän likaa, sillä kalenteri kulkee arkena mukana kassissa. Soft matte -geeli tekee kuivuttuaan hiukan nahkean, kumimaisen pinnan kansiin. Itseäni se ei haittaa, mutta luultavasti jättäisin tämän tekemättä, mikäli kalenteri tulisi vain pöydälle kotikäyttöön.

Kun kannet olivat kokonaan kuivuneet, taittelin ne kalenterin päälle siten, että ylä- ja alareunat taittelin ensin ja kalenterin asettelin vasta siihen päälle. Sitten ylimenevät sivuosuudet taittelin siististi kansien sisäpuolelle. Sisäpuolelle laitoin washiteipistä palat pitämään kannet aloillaan. Vaihtoehtoisesti nämä suojakannet voisi liimata kiinni alkuperäisiin kansiin, mutta itse en halunnut niin lopullista ratkaisua tehdä.

Nuuna-kalenteri on kulkenut nyt viikon verran mukana opinnoissani ja uudet suojakannet ovat toimineet oikein hyvin. Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen!

-Katja