Avainsana: vinkkipostaus

Bullet Journal 101 – Tulevaisuusloki

Heipä hei ja tervetuloa uuden Bullet Journal 101 vinkkipostauksen pariin. Tänään avaan hieman tarkemmin tulevaisuuslokia eli future logia, joka ainakin omassa bujoilussani esittää ehkä isointa roolia arkeni hallitsemiseen. Olen myös sitä mieltä, että mitä toimivampi tulevaisuusloki on, sitä rauhallisemmin mielin olen pystynyt siirtämään viikkoaukeamieni tekoa aina alkavan viikon edeltävälle sunnuntaille. Tämä on myös tuonut mukanaan sen, etten tarvitse kuukausinäkymää joka kuukauden alkuun, jollen halua sitä välttämättä estetiikan takia niin laittaa.

Tulevaisuuslokeja on olemassa niin montaa erilaista, kuin on bujoilijaakin: yksi tapa toimii toiselle, mutta ei välttämättä itselle. Olen huomannut, että omat tarpeeni ovat vaihdelleet vuosien myötä, ja muokannutkin aina seuraavaan bujooni sitä, mille on ollut tarvetta. Tänä vuonna siirryin suosiolla sivu per kuukausi näkymään, sillä viime vuoden puolella työvuorojeni merkkaaaminen tuntui todella hankalalta ja jouduin lopulta tekemään niille täysin oman aukeamansa. Nyt saan yhdelle sivulle niin kaikki työvuorot, menot, syntymäpäivät kuin kaikki muistetttavat asiatkin.

Viime vuoden puolella jaoin tulevaisuuslokini niin, että kuusi kuukautta meni yhdelle aukeamalle. Huomasin, etten käyttänyt tätä yhtään niin aktiivisesti kuin olisin alunperin halunnut, vaan koin kovaa stressiä siitä, että viikkoaukeamat on oltava vähintään tulevalta kuukaudelta tehtynä, jotta saan tulevat menot hyvin merkattua. Tämä ei myöskään itselläni mahdollistanut kuin yhden asian kirjaamisen per päivä. Itselläni tämä malli jäi vuoden jälkeen historiaan, mutta varmasti toimisi henkilöllä, jolla esimerkiksi työaika on kiinteä joka päivä.

Yksi malli, joka on varsin yleinen, on sivun jakaminen esimerkiksi kolmelle tai kahdelle kuukaudelle, jolloin kirjoitustilaa menoille löytyy mukavasti, mutta ei jää liian tyhjäksi, jos ei ole niin paljon muistettavaa. Tämä on myös hieman vapaampi, joten menoja voi myös kirjata ei kronologisessa järjestyksessä, eikä tarvitse varata jokaiselle päivälle omaa tilaa.

Viimeisenä haluan esitellä teille hieman erilaisempaa tulevaisuuslokia, Alastair metodia (The Alastair Method), jonka on kehitellyt Alastair Johnston. Tällä metodilla pystyt hallitsemaan vaikka koko vuoden menojasi ja pienentämällä aikajanaa, saat siitä vielä tarkemman. Ja koska jokaisella kuukaudella on oma sarakkeensa, ei ole merkitystä, onko asiat kirjattu kronologisessa järjestyksessä vai ei.

Esimerkkikuvassa olen kirjannut kaikki vuoden kuukaudet ja jokainen piste tarkoittaa sen kuukauden kohdalle osuvaa menoa tai muistettavaa asiaa. Mikäli piste jatkuu myös seuraavalle kuukaudelle, on asia pidempikestoinen (esimerkkikuvassa olen laittanut lomani). Kun lähdet rakentamaan kuukausinäkymääsi, tästä on erittäin kätevä siirtää kaikki oikean kuukauden menot eteenpäin. Ja mikäli tila loppuu kesken, aina voi jatkaa näkymää toiselle sivulle.

Millainen on sun luotto tulevaisuusloki? Vai pärjäätkö ilman tulevaisuuslokia? Tule juttelemaan asiasta lisää Kalenterimanian Facebook-ryhmän puolelle!

Ihanan aurinkoisia päiviä! – Laura

DIY – kutistemuovi

Heippa! Tänään tehdään kutistemuovista koru, jota voi käyttää kalenterikoruna tai vaikka avaimenperänä. Tein itseasiassa tälläisen samanlaisen YouTuben puolelle videona, mutta annoin sen työkaverille lahjaksi. Nyt oli aika tehdä itselle samanlainen.

Tarvikkeet:

  • Kutistemuovia
  • pienet sakset
  • permanentti tusseja (värittämiseen)
  • one hole punch (yhden reiän rei’itin) tai joku muu millä saa reiän
  • joku millä saa roikkumaan esimerkiksi papukaijalukko tai ihan vaan avaimenperärengas

Minulla oli käytössä kutistemuovin jämät vuosia sitten ostamastani Shrink me-kutistemuovi pakkauksesta, jossa on neljä erilaista A4 kokoista arkkia. Pakkauksessa on hyvät ohjeet, mitkä kynät toimivat parhaiten jokaisen arkin kanssa. Kutistemuovin kanssa tulee muistaa, että se kutistuu yhteen kolmasosaan alkuperäisestä koosta uunin tai lämpöpuhaltimen jälkeen.

Käytin viimeisen palasen kirkasta kutistemuovia, sillä se oli juuri oikean kokoinen ruusulle. Piirsin ruusun ääriviivat mustalla Sharpiella, eli permanentti tussilla muoviin. Tämän jälkeen leikkasin ruusun irti noin millimetrin päästä ääriviivoista. Varoen tekemästä liian jyrkkiä käännöksiä saksilla, sillä kutistemuovi murtuu helposti leikattaessa. Sain kuitenkin siististi leikattua ruusun, vaikka jouduinkin tekemään pari terävämpää kulmaa. Kaikista pelottavin osuus on mielestäni tehdä kutistemuoviin reikä one hole puchilla, sillä pelkään aina rikkovani muovin. Kertaakaan en ole kuitenkaan saanut reikää tehdessäni muovia rikki.

Tällä kertaa en käyttänyt permanenttitusseja ruusun värittämiseen, sillä olen hävittänyt omani. Permanenttitusseja käyttäessä kannattaa värittää muovi ennen kutistamista. Minä kuitenkin kutistin ruusun ensin, sillä väritin ruusun lopulta kynsilakoilla. Kutistaminen on mielestäni hauskin kohta näiden tekemisessä, sillä se näyttää niin hauskalta. Kutistemuovin ohjeessa sanotaan, että muovin voi kutistaa uunissa 160 astetta tai sitten kuumailmapuhaltimella, jota itse käytän aina. Yksittäinen kutistemuovityö on mielestäni kätevämpää kutistaa kuumailmapuhallinta käyttäen.

Lopuksi väritin kutistuneen ruusun läpikuultavilla kynsilakoilla ja ihan viimeiseksi laitoin vielä paksun kerroksen kirkasta kynsilakkaa, jotta värit varmasti pysyvät paikoillaan. Lopuksi vielä, joku millä koristeen tai avaimenperän saa roikkumaan. Minä käytin tällä kertaa vanhoja korutarvikkeita, joita löysin. Pelkkä avainrengaskin riittää.

~ Laura