Avainsana: vinkit

Luontopäiväkirja

Taustani luontopäiväkirjan pitäjänä ulottuu 1980-luvun loppuun. Kirjasin yläastelaisena ja innokkaana luontokerholaisena kahden vuoden ajan lintuhavaintojani ruutuvihkoon, jonka kannessa komeili WWF:n pandatarra ja tussilla teksti ”Havis”, havaintovihko. Viime kesänä innostuin kasveista ja samalla aloitin uudestaan luontopäiväkirjan pitämisen. Tällä kertaa käytän mustakantista Fabrianon A5-kokoista luonnoskirjaa, jossa on tukevahko paperi.

Oman tyylin löytämisessä kesti hetkinen. Itse asiassa se on muotoutumassa edelleen. Niin kuin tykkäänkin tarroista ja washiteipeistä, luontopäiväkirjassani en niitä osaa käyttää. Koska valokuvaan paljon, keksin tulostaa maisemakuvia retkiltä ja kiinnittää niitä valokuvakulmien avulla päiväkirjan sivuille. En ole harjaantunut piirtämään realistisia kuvia, mutta yritän silloin tällöin riipustella jotakin Pigma Microneilla ja puuväreillä, sillä kaikenlaiset piirustukset elävöittävät tekstiä kivasti. Joitakin sopivia leikekuvia olen myös liimaillut kirjaan.

Luontopäiväkirjaa voi pitää ainakin parilla tapaa. Yksi tapa on kantaa sitä mukana aina ja varsinkin luontoretkillä, kirjoittaa havaintoja ja luonnostella kuvia jo välittömästi maastossa. Kömpelöstäkin piirroksesta voi olla apua vieraan lajin tunnistamisessa. Toinen tapa on täyttää luontopäiväkirjaa kotona retken jälkeen. Itse merkkaan havaittuja lajeja luonnossa ihan vain kännykän muistiinpanoihin ja kirjoitan varsinaisen retkiraportin luontopäiväkirjaan vasta kotona. En enää yritä olla muka tieteellinen, kuten biologin urasta haaveilevana teiniä taisin olla, vaan kirjoitan
varmaan yhtä paljon luonnonhavainnoista kuin retkien herättämistä tunnelmista ja mielialoistakin. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole.

Vinkkejä:

– Aloita heti. Ei kannata jäädä odottamaan sitä tulevaisuuteen lykättyä kansallispuistoretkeä. Lähiluonnossakin on kaikenlaista kiinnostavaa. Retki voi olla esimerkiksi reissu lähimetsikköön tai -puistoon.
– Tai aloita talvella. Jos tarkoituksenasi on oppia tunnistamaan eri lajeja, talvi on mitä parasta aikaa aloittaa luontoharrastus ja luontopäiväkirjan pito. Lajeja ei ole liiaksi, joten niistä harvoista on helppo lähteä liikkeelle.
– Mieti luontopäiväkirjasi tarkoitus ja tapa pitää sitä. Haluatko siitä mukana kulkevan havaintovihon, johon kirjaat säntillisesti kaikki havaitsemasi eläimet, kasvit tai vaikkapa sienet vai ikuistatko mieluummin esimerkiksi säätä tai yleisiä luontotunnelmia? Ehkä leikkaat lehdistä rauhoittavia luontokuvia, kirjoitat luontorunoja, prässäät kasveja ja liität niitä kirjaan? (Poimithan vain tuntemiasi kasveja, jotka eivät ole rauhoitettuja!) On myös ihan ok vaihtaa tyyliä ja tapaa pitää luontopäiväkirjaa, jos vanha ei palvele ja tyydytä sinua enää.
– Hiljennä. Havainnoi luontoa kaikilla aisteilla. Tee moodtracker jokaisesta luontoretkestäsi. Havainnoi myös mitä sinussa tapahtuu, kun olet luonnossa.
– Hae inspiraatiota, mutta älä vertaile liiaksi muihin. Esimerkiksi #naturejournal ja #naturediary -hashtageilla löytyy somesta hengästyttävän upeaa taidetta ja luontopäiväkirjoja. Tee rohkeasti omaa juttuasi!

Bonusvinkkinä pari opaskirjaa luontopäiväkirjan pitämisestä:
John Muir Laws: The Laws Guide to Nature Drawning and Journaling
Clare Walker Leslie: Keeping a Nature Journal. Deepen Your Connection with the Natural World All Around You


Niistä suosittelen etenkin jälkimmäistä teosta. Jos olet tottunut ja halukas piirtämään, myös Lawsin kirjasta on varmasti iloa.

-Katja

DIY – Ommeltu kynälenkkipenaali

Tänään blogissa avaan, miten tehdä helppo rullattava penaali, johon saat kynät kätevästi kuminauhoihin. Tähän voi pakata kaikki lempikynät, kun poistuu kotoa tai lähtee reissuun.

Ensimmäiseksi mietin mitkä kynät mahdollisesti matkustavat mukana ja mittasin niistä pisimmän. Itselläni pisimmäksi osoittautui Tombow ABT kaksipäinen sivellintussi (”Tomppa”), joka on 19cm pitkä. Pääni alkoi heti käymään kierroksilla tuttuun tapaan penaalin muodon ja ominaisuuksien suhteen, mutta päädyin kuitenkin helpoiten lähestyttävään ja mahdollisimman helposti valmistettavaan (mielestäni).

Koska ”Tomppa” on 19cm ja haluan kummallekin puolelle löyhää tilaa, päätin tehdä penaalista 25cm leveän ja 40 cm pitkän. Joka puolelle lisätään 1cm saumavarat, joten 27cm x 42cm suorakaide on tämän kertaisen penaalini koko. Mikäli tuntuu helpommalta, voit tehdä kaavan paperista tai piirtää suoraan kankaaseen. Mikä parasta, tähän voi käyttää kankaana vaikka vanhoja farkkuja ja muita kodin tekstiileitä, kierrätystä.

Tarvitset:
– kangasta (itse valitsin 2 erilaista)
– ompelukone + lankaa (neula +lankaa)
– kangassakset
– nauhaa/nappi/neppari kiinnitykseen
– 1-2cm levyistä kuminauhaa (tähän meni 65cm)
– nuppineuloja
– koristeita (valinnainen) pitsiä, nappeja, niittejä, kangasmerkkejä.
– oikein löysä kangas kannattaa vahvistaa tukikankaalla (silitettävä/prässättävä)

Mietin, että se kohta johon kuminauha tulee, on aika kovalla koetuksella. Kuminauhan ompelukohta kannattaisi olla tuettu esimerkiksi tukikankaalla toiselta puolelta (nurjalta) tai sitten olla paksumpaa kangasta. Voi myös ommella niin, että siinä kohdassa on tupla kangas, ikään kuin tukikankaan sijaan. Jätin tukikankaat pois ja leikkasin vanhasta lakanasta 2 kappaletta 5x27cm suikaleet. Toisen käytin tukikankaana kuminauhalle ja toisen käytin koristeluun. Kankaiksi valitsin farkkukangasta päälikankaaksi, sekä Ikean paksumpaa puuvillakangasta sisukseen. Aloitin ompelemalla lakanasuikaleen tueksi keskelle sisäkankaan nurjaa puolta pituussuunnassa. Muista päätellä edes takaisin ompeleella aloitus ja lopetus kohta. (Ellen toisin sano).

Tämän jälkeen ompelin toisen lakanasuikaleen ompelukoneen pitkällä tikillä, etäisyys noin 1-1,5cm pitkältä reunalta ilman päättelyitä. Toista lankaa vetämällä suikaleen saa rypytettyä koristeeksi penaalin päälle. Mittaat penaalin lyhyempään reunaan koska rypytystä on tarpeeksi, niin että se yltää saumavaroihin. Koristerypytys tulee päälliosaan joka jää rullatessa näkyviin ja päälle asetin pompom-nauhan tuomaan väriä.

Tompan kanssa kuminauhaa pitää olla arviolta noin 2,5cm ja ompeluväli kynälenkeillä on 1cm. Ecolinen brush penillä kuminauhaa kuluu 3,5cm per kynä ja ompeluväli on 1,5cm, koska kynä on paksumpi. Tästä syystä tein useamman osion, koska puuvärit ja lyijykynät tarvitsevat vain 1,5cm kuminauhaa ja ompeluväli vain 1-0,7cm. Tässä mittaaminen ja nuppineulojen laitto on tärkeää siistin lopputuloksen saamiseksi. Jos sinulla on erivärisiä kuminauhoja tai jaksat vaihtaa ompelulangan vääriä koon mukaan, on helppo muistaa mihin minkäkin kokoinen kynä sopii.

Kuminauha ommellaan sisäkankaaseen ennen yhdistämistä. Jätin vasemmalle 10cm tyhjää ajatellen, että penaali on helpompi sulkea tai siihen saa jonkun pienen muistivihon. Saumavarojen jälkeen siihen kuitenkin jäi 9cm lenkki. Tein 6 isompaa lenkkiä Ecolinelle, 6 lenkkiä Tompalle ja 9 lenkkiä pienemmille. Loppuosaan jäi taas isompi lenkki vaikka viivoittimelle tai kumille. Jokainen lenkkiväli ommellaan erikseen edestakaisella ompeleella, päättelyllä, jotta se kestää. Muista testata nupituksen jälkeen kynillä lenkit ennen ompelemista. Tässä vaiheessa voi vielä suurentaa tai pienentää välejä.

Sitten laitetaan sisä- ja ulkokangas yhteen oikeat puolet vastakkain ja ommellaan 1cm saumavaroilla (1cm päästä reunasta) yhteen jättäen kääntöaukko. Jos laitat nauhakiinnityksen (solmittava rusetti esimerkiksi), jätä kääntöaukko siihen reunaan joka jää päällimmäiseksi. Ompelun jälkeen, varsinkin paksun kankaan kanssa kulmia on hyvä keventää, mutta varo ommelta. Alla kuva. Käännä työ ja silitä.

Kääntöaukon voi nyt ommella joko piilo-ompeleille käsin tai ihan reunasta ompelukoneella. Käännä reuna nätisti ja ompele. Mikäli haluat kiinnittää penaalin nauhalla, sen voi lisätä tässä välissä, jota se tulee kauniisti ommeltua saumojen väliin. Testaa kuinka paksuksi penaali tulee ja paljonko tarvitset rusetin tekoon. Näin saat mitan, mutta itse olen joskus laittanut noin 80-85cm nauhan vastaavaan tarkoitukseen. Tähän penaalin laitoin itse kierrätysnarua ja ompelin kiinnikkeillä siitä ikään kuin vyön penaalille. Tykkään itse jämäköistä reunoista, joten viimeistelen työn päällitikkauksella paininjalan mitalla reunasta työn ympäri. Päättelyn voi tehdä kiinnitysnauhan/kääntöaukon kohdalla varmistaen, että se varmasti pitää nauhat paikallaan.

Mikäli laitat nepparin kiinnitykseen tai haluat koristella, voit ne lisätä vielä lopuksi. Muuten ollaan kyniä vailla valmiita. Mikäli haluat suuremmin kirjoa päällikangasta, kannattaa se tehdä ihan aluksi, kuten tein ryppynauhan kanssa. Ennen kankaiden yhdistämistä. Ensiviikolla vinkkaan miten voit viedä penaalia eteenpäin vähän hifistelemällä.

Syksyisin terveisin Linksu.