Avainsana: vihkokauppa

Hybridplanner

Hybridplanner on bullet journalin ja rengasplannerin rakkauslapsi, missä yhdistyy molempien parhaat puolet. Tässä postauksessa katsotaan, miten Susannan täydellinen hybridi syntyi, ja lopuksi pohditaan vähän sitäkin, tuliko tästä nyt maailman paras kalenteri vai ei.

Vuoden verran olin ennättänyt käyttää bullet journalia, ja samalla hahmottui mielessä, millainen olisi täydellinen kalenterisysteemi just mulle. Kaipasin erityisesti mahdollisuutta siirtää ja järjestellä sivuja, välilehtiä sekä erillistä kalenteriosiota mitä sekalaiset sivut eivät katkaise. Halusin ison kalenterin, minne mahtuu koko elämä. Käytin luokattoman paljon aikaa kansien etsimiseen, erilaisten sivujen ja ratkaisujen pohtimiseen ja pienten yksityiskohtien hiomiseen.

Täydelliset kannet löytyivät aivan sattumalta Vihkokaupasta. Carpe Diem Marigold -kansien lämmin keltainen sävy miellytti syksyistä mieltä, vaikka keltainen noin muuten on minulle TODELLA poikkeuksellinen valinta. Kaveriksi isolle kalenterille tarvitsin mukana kulkevan pienemmän kalenterin, jota maailmalla kutsutaan nimellä sidekick. Tähän valikoitui Nuunan s-kokoinen Milkyway, myöskin Vihkokaupasta.

Sidekick toimii minulla enemmän bujomaisena, hyvin yksinkertaisena muistikirjana, jonka alussa on kuukausiaukeamat. Merkkaan menot ja tärkeät asiat päivän mittaan, ja kerran viikossa synkronoin kalenterit (jos muistan). Yleensä en koristele sidekickiä millään tavoin.

En löytänyt mistään hyvännäköisiä (=mustia) välilehtiä, joten tein ne itse kartongista. Välilehtien kuvat olen leikannut Cameolla vinyylikalvosta. Tein tabit valmiiksi välilehtiin, mutten ole niihin aivan tyytyväinen. Nyt viimein sain hankittua We R Memory Keepersin tab punchin Heidin Korttipajalta, ja aion ensi vuodelle vaihtaa kaikki tabit parempiin.

Hybridini on rakennettu niin, että alussa on välilehdin aihealueisiin eroteltuna tyhjiä pistesivuja, eli tämä on se niin sanottu bujo-osuus. Bujon puolella on ensimmäisenä koko vuoden kuukausisivut, minne merkkaan tärkeimmät asiat ja suunnittelen kuukautta lyhyesti. Välilehtiä on kuusi: monthly, money, level 10 life, Stepford wife stuff (kröhöm…), health ja weeklies. Periaatteessa jokaisen välilehden takana on jotain mikä pitäisi muistaa viikoittain huomioida, ja jaottelu on kyllä oikeasti auttanut siihen, että asiat eivät unohdu. Pistesivut Sinikara Stationery.

Kalenteripuolella käytössäni oli alkuun Carpe Diemin horisontaalit viikkoaukeamat. Kipuilin paljon valmiiden sivujen kanssa, horisontaali tuntui oudolta eikä viikko hahmottunut vilkaisulla. Erityisesti aukeamassa häiritsi se, että sivut eivät ole toistensa peilikuva, joten oli mahdotonta tehdä yhtenäistä koristelua.

Muutaman kuukauden jälkeen hankin Sinikara Stationerylta viikkosivut, joissa on vertikaalinen asettelu. Sivut ovat täydelliset, niissä ei ole mitään turhaa ja mustavalkoisuus hivelee mieltä. Koko vuoden olen tuskaillut oman tyylin löytämisen kanssa – toisten tarraöverit ja lahjakas koristelu aiheuttaa välillä ajatuksia, että minäkin haluan tuollaista.

Lukuisten kokeilujen jälkeen totesin kuitenkin, että joissain (hyvin harvoissa) tapauksissa vajarit on parempi kuin överit – tarvitsen kalenteriltani selkeyttä, en väri-iloittelua. Kalenteriaskartelu ei ehkä sinänsä olekaan mun juttu, vaan olen hurahtanut kalenterimaailmaan koska rakastan ajankäytön organisoimista. Tämän hetkiset viikkoaukeamani ovatkin lähes täysin ilman teippejä ja tarroja.

Hybridi on nyt ollut käytössä minulla vajaan vuoden. En ole vieläkään saanut sitä sillä tavalla ”valmiiksi” kuin olin ajatellut. Olen tehnyt siihen paljon ”turhia” sivuja, jotka olen unohtanut samantien kun ne valmistuivat. Kalenterin ja sidekickin synkkaaminen unohtuu välillä, ja sidekickin organisointi oikeasti toimivaksi on jäänyt puolitiehen. Carpe Diemin large-kokoiset kannet ovat SUURET, ja hybridi on niin painava, ettei sitä voisi ikinä kuljettaa mukana. Myöskin koen ongelmaksi ajatuksen, että kantaisin mukana kalenteria, joka pitää sisällään niin paljon henkilökohtaisia asioita. Tällä hetkellä pohdin, siirtyisinkö takaisin pelkän bujon käyttöön – etenkin kun minulla nyt on tuo ihana WeR tab punch jonka avulla voisi kätevästi paikata välilehtien puutetta :).

Kaiken kaikkiaan tykkään kyllä hybridistäni kovasti, ja sen teko on opettanut minulle paljon itsestäni ja siitä miten hahmotan aikaa ja tekemisiä. Koska olen käyttänyt niin paljon aikaa toteutuksen pohtimiseen ja kokeiluihin, olen oppinut toimivia tapoja saada järjestystä kaaokseen, ja millä tavoin planneri voi auttaa selkeyttämään elämää ja tavoitteita.

Ihanaa syksyä maniaperhe <3

Susanna

Sukellus sivellinkynien maailmaan

Olen harrastanut nyt pari vuotta sivellintekstausta ja käytän sivellinkyniä myös kalenterituunauksessa. Olinkin todella innoissani, kun kuulin saavani Se Hämeenpuiston Vihkokaupalta testattavaksi heidän valikoimissaan olevia Tombow’n sivellinkyniä. Nämä kynät ovat hyvin monipuolisia ja olen iloinen saadessani jakaa teille muutamia vinkkejä näiden käyttöön.

Tombow’n sivellintussit sopivat erinomaisesti niin bujoiluun, kalenterituunaukseen kuin sivellintekstaukseenkin. Kynien muste on vesiliukoista, mikä laajentaa käyttömahdollisuuksia entisestään. Kynissä on huopakärki, joka kuluu karhealle tulostuspaperille kirjoittaessa nopeasti rikki. Kannattaa siis tarkkailla, millaiselle paperille sivellintusseilla kirjoittaa, jos haluaa suojella niiden kärkiä rispaantumiselta. Kynien pitäisi kuitenkin soveltua vesiväripaperille, mixed media -paperille, vellumille, piirustuspaperille ja askartelukartongille. Oma suosikkini on Tombow’n oma piirustuspaperi, joka on sileää ja todella paksua. Vihkokaupan sivellinkynävalikoimaan kuuluvat Tombow Dual Brush Pen -kynät useassa eri värissä, Tombow Fudenosuke Brush Pen -kynät kovalla ja pehmeällä kärjellä sekä pehmeällä kärjellä kaksipäinen Twin Tip Black/Grey. Vihkokaupasta saa myös kätevää aloittelijan pakettia, jossa on erilaisia kyniä kokeiltavaksi.

Tombow Dual Brush Pen

Tombow Fudenosuke Brush Pen Soft

Tombow Fudenosuke Brush Pen Hard

Tombow Fudenosuke Twin Tip Black/Grey

Näiden neljän kynän joukosta on todella vaikea valita suosikkia, sillä käytän jokaista eri tarkoitukseen. Kovakärkinen Fudenosuke sopii erinomaisesti pienen tekstin kirjoittamiseen. Se on kuitenkin mielestäni myös näistä neljästä kynästä haastavin käsitellä, sillä ylös- ja alasvientien tuntuma on hyvin erilainen kuin kolmessa muussa kynässä. Pehmeäkärkisiä Fudenosuke-kyniä tykkään käyttää harjoitellessani erilaisia fontteja ja käsialoja ja Dual Brush -kyniä puolestaan käytän lähinnä sivellintekstaukseen ja päivämäärien merkitsemiseen. Tombow’n kyniä on esitelty myös suuressa kynäpostauksessa, joka kannattaa myös silmäillä läpi.

Sivellinkynät bujoilussa

Dual Brush Penit ovat erittäin monikäyttöisiä ja sopivat erinomaisesti muun muassa bujoiluun. Ohuella kärjellä voi tehdä yksityiskohtaisempia piirroksia ja tekstiä ja sivellinkärjellä esimerkiksi isoja otsikoita. Alla olevissa kuvissa on käytetty muuten pelkkiä Dual Brush -kyniä, paitsi viimeisen kuvan pieni sitaatti on kirjoitettu kovakärkisellä Tombow Fudenosukella. Kuvista sitä ei ehkä näe, mutta erityisesti musta muste kuultaa jonkin verran Ajaston Planner-muistikirjan sivujen läpi, mutta kynät eivät kuitenkaan vuoda läpi.

Sivellinkynät kalenterituunauksessa

Sivellinkynät sopivat myös erinomaisesti kalenterituunaukseen. Omassa Happy Planner Classic -kalenterissani on paksut sileät sivut, joten kynät liukuvat paperilla erinomaisesti eivätkä vuoda tai kuulla sivujen läpi. Tykkään kirjoittaa menot ohuemmilla Fudenosukeilla ja päivämäärät isoilla Dual Brusheilla. Kannattaa käydä kurkkaamassa myös plan with me -postaukseni, jossa käytin sivellintekstausta.

Sivellintekstaus

Suvellinkyniä voi tietenkin käyttää myös sivellintekstaukseen (eng. brush lettering), josta itse nautin todella paljon. Ylempää sitaattia tehdessäni en miettinyt lainkaan asettelua, en edes käyttämiäni värejä tai fontteja, kokeilin vain kyniä huvin vuoksi. Isot tekstit on kirjoitettu Dual Brusheilla, mustat Fudenosuke Softilla ja harmaat Fudenosuke Twin Tipillä.

Jos kiinnostuit sivellintekstauksesta ja haluaisit itsekin oppia tekstaamaan, kannattaa ehdottomasti käydä lukaisemassa muutaman viikon takainen blogiteksti, jossa esitellään sivellintekstauksen alkeita ja näytetään, miten harjoitella kynän käyttöä. On hyvä muistaa, että aloittelevan tekstaajan parhaat ystävät ovat lyijykynä, kumi ja viivotin, joiden avulla toistoja voi tehdä tuhansia ja taas tuhansia. Alla olevan tekstinpätkän asettelun bongasin alun perin Instagram-käyttäjältä Leslie Tieu. Katsoin silloin mallia puhelimen näytöstä, mutta kirjoitin tekstin täysin vapaalla kädellä. Nyt tein kuitenkin malliksi tämän teille niin, että avasin puhelimesta oman kuvani, piirsin paperille sanojen ääriviivat lyijykynällä ja korjasin hieman kirjainten paikkoja piirtämällä viivottimella apuviivoja. Kun kirjainten ja sanojen paikat olivat mielestäni hyvät, piirsin päälle sivellintusseilla. Kuvista huomaa, että tekstit eivät joka kohdassa menneet suunnitellusti, mutta lyijykynäjäljet on melko helppo kumittaa lopuksi pois.

Värien sekoittaminen

Tombow Dual Brush -kyniä löytyy yhteensä peräti 95 väriä ja väritön blender-kynä. Kuten yllä mainitsin, on kynien muste vesiliukoinen, joten se sopii mainiosti sekoittamiseen, eli blendaamiseen, jota halusin ehdottomasti kokeilla. Vihkokaupasta löytyy Tombow’n oma Dual Brusheille suunniteltu blending kit, jota minulla ei harmikseni ole. Halusin kuitenkin kokeilla, miten värit sekoittuvat toisiinsa, joten käytin kotoa löytämiäni tarvikkeita: Pentelin säiliösivellintä, akryylipalikkaa sekä blender-kynää.

Ensimmäisenä kokeilin tekniikkaa, jossa väritin paperille pienet alueet kolmea väriä, joiden päälle tiputtelin vettä ja levitin pensselin kärjellä. Tästä tekniikasta tuli kertaheitolla uusi suosikkini, jota täytyy päästä kokeilemaan uudelleen. Värit sekoittuivat todella kauniisti ja säilyttivät ihanat raikkaat värinsä.

Toisena kokeilin tekniikkaa, jossa väritin kahta väriä paperille ja väritin blendaus-kynällä kummaltakin puolelta kohti keskustan tyhjää tilaa. Kuvastakin huomaa, että paperi lähti rispaantumaan herkästi, joten tämä tekniikka ei ollut minulle mieleinen.

Kolmantena kokeilin tekniikkaa, jossa väriä levitetään kynästä sekoitusalustalle, josta sitä imeytetään blender-kynään ja väritetään paperille. Mielestäni jäljestä tuli todella kaunis ja uskon käyttäväni myös tätä tekniikkaa jatkossa useammin.

Sivellinkynien maailma on erittäin kiehtova ja sellainen, jossa oppii jatkuvasti uusia asioita. Jos on valmis tekemään töitä, tässä lajissa voi kehittyä hurjan hyväksi lyhyessäkin ajassa. Itselläni ei ole ollut harjoitteluun niin paljon aikaa kuin toivoisin, mutta olen päättänyt vielä jonain päivänä oppia todella taitavaksi tekstaajaksi. Suosittelen lämpimästi tarttumaan kynään ja kokeilemaan. Tätäkään lajia ei harjoittelematta opi. Mutta varoituksen sana – saatat ajautua virran vietäväksi ja huomata löytäväsi itsesi keskeltä tätä sivellintekstauksen lumoavaa maailmaa!

Kiitos vielä yhteistyöstä Sandy ja Se Hämeenpuiston Vihkokauppa!

– Sini