Avainsana: vihkokauppa

Inkan 2022 kalenterit

Mainos: postauksessa näkyvä kalenteri ostettu Vihkokaupalta, ja mainittu Color A6 saatu Ajastolta.

Helou helou helooou! Tällä maanantaipostausvuorollani ajattelin vilautella… tämän vuoden kalenterikomboani, ja kertoa miten sitä aion käyttää. Kumpikin kahdesta kalenterista on kuin sattuman kaupalla söpön vaaleanpunaisen/persikkaisen sävyiset, ja niistä pienempi on Ajastolta saatu Color A6. Sen ehdinkin jo esitellä aiemmin *tässä postauksessa*. Tänään kuvissa näkyy Vihkokaupalta ostettu söpöläinen. Kyseessä on B6 kokoa oleva Bubbly Perpetual Diary. Kyseinen kalenteri ja valmistaja olivat itselleni entuudestaan täysin tuntemattomia, ja ehkä juuri se täysin uuden kutkutus sai tekemään lopullisen ostopäätöksen!

Tässä kalenterissa on itselleni aivan uudenlainen viikkoaukeama, aiemmin on käytössä ollut vain niinsanotusti perinteisiä vaaka- ja pystynäkymiä. Tässä viikkonäkymä muodostuu 8 samankokoisesta laatikosta. Seitsemän niistä on viikonpäiville, ja vasemmasta yläkulmasta löytyy aina kuukauden pohjavärin sävyissä yksi ruudullinen boksi. Jokainen kuukausi on tosiaan keskenään eri värinen, vaaleita melko pastellisia sävyjä kuitenkin kaikki. Tuon yläkulman ruutuboksin omaksuin kuin luonnostaan viikon to do -listalle. Varmaan vuoden aikana sille muutakin käyttöä keksin, mutta ainakin näin muutaman viikon käytöllä se on toiminut hyvin viikkokohtaisille muistutuksille.

Viikkoaukeamissa viikonpäivät juoksevat ”oikein”, eli maanantaista sunnuntaihin. Mutta kuten monissa ulkomaisissa kalentereissa, tässäkin kuukausinäkymissä viikko alkoikin maanantaista. Muutamana iltana varustauduin sohvan nurkkaan kalenterin kanssa kera nipun viikonpäivä- ja numerotarroja, ja päiväsin ja nimikoin kuukausiaukeamien päivät uudelleen. Tässä pidin tuota aiemmin mainittua Coloria apuna, ja lunttasin siitä päivämäärät. Nyt saakin jännittää että kuinka suurella menestysprosentilla tuossa onnistuin, ja kuinka paljon väärinpäiväyksiä tuleekaan vastaan vuoden varella… Aika näyttää!

Kalenterin lopussa on muutamia erilaisia muistiinpanosivuja pieni nippu, ja niistä otin ensimmäiseksi käyttööni yhden ruudullisen aukeaman, kaveriporukan lukuhaasteen seurannalle. Tätä kirjoittaessani on haaste sujunut yllättävän kivasti tähän asti, vain kaksi päivää on jäänyt tammikuussa täysin ilman lukuvartti-hetkeä! Katsitaan minkä luvun saakaan kirjata tammikuun päivistä luetuksi kun kuun viimeinen päivä tämäkin pistaus ilmestyy! Olen myös pohtinut ryhmän puolen keskusteluistaa inspiroituneena että pitäisikö näille kalenterin takasivuille yrittää toteuttaa vielä jotain tarkempaakin seurantaa lukemisista – tai vaikka doodlailla luettujen kirjojenkannet, hmm.

Tämä nyt esitelty kalenteri on ajatukseni pitää THE tuunattavana kalenterina, ja Ajaston pikkuiselle olisi päätehtävänä muistaa kaikki menot. Sen jo olen kerinnyt testaamaan, että Ajasto mahtuu kulkemaan jopa pienimmässä laukussani, joten koosta se ei pitäisi jäädä kiinni ettei voisi aina olla kalenteri mukana menossa! Vaikka kohtalaisen vähämpä noita menoja tällä hetkellä tässä maailmantilanteessa on… mutta kulkekoot mukana sitten vaikka lähikaupassa, neuvolassa ja pulkkamäessä jos ei muuta!

Vaikka kummankin kalenterin ollessa nyt näin pieniä onkin tuunaaminen tuntunut haastavalta, on se sen lisäksi ollut myös tosi kivaa! Koristeluita saa ajatella jotenkin aivan eri tavalla kuin aiemmissa kalentereissa, vaikka samoja elementtejä varmasti tuleekin käytettyä, mutta vain pienemmässä koossa. Tekisi mieli kirjoittaa jotain siitä että ei se koko vaan se miten sitä käyttää, mutta taidampa jättää kirjoittamatta. Eikun hups, meni jo!

-Inka

Lauran Art Journal matka – väriräjähdys

Postauksessa näkyvä Dingbats Pro -muistikirja saatu yhteistyössä Vihkokaupan kanssa. Mainos: alkoholimusteet ostettu Suomalaisesta Kirjakaupasta.

Olen jo jonkin aikaa halunnut päästä testailemaan alkoholimusteita, joten löytäessäni niitä Suomalaisen Kirjakaupan hyllyltä, oli minun luonnollisestikin pakko tarttua muutamaan silmiäni miellyttäviin väreihin. Ostin samaan aikaan myös ihan näille musteille tarkoitettua paperia, mutta en voinut vastustaa kiusausta ja kokeilla miten Dingbats Pro -muistikirjani kestäisi näiden musteiden parissa tämänkertaisen Art Journal työni kanssa.

Suojasin alkuun sivun laittamalla muutaman kopiopaperin sivun taakse ja kiinnittämällä sen washiteipillä paikoilleen. Teippasin myös viereisen sivun kautta aukeaman keskiosan, jotta mahdollisimman vähän väriä pääsisi valumaan sidonnan kautta muille sivuille. Tämän jälkeen lähdin tiputtelemaan värejä vuoron perään sivun vasemmasta reunasta, pitäen sivua kuitenkin koko ajan pystyasennossa. Jo tässä vaiheessa huomasin, että paperi imaisee erittäin tehokkaasti musteen sisäänsä, ja sille on ihan syynsä, minkä takia alkoholimusteita kannattaa käyttää vain sellaiselle alustalle, jolle ne on tarkoitettu. Alla on kuva (kolmas) siitä, miten reippaasti muste vuosi sivun toiselle puolelle, ja olisi varmaan tullut viereisellekin, mikäli en olisi suojannut etukäteen sivuja. Tätä voi kuitenkin onneksi käyttää myöhemmin toisen työn taustana!

Kun olin lisännyt mielestäni tarpeeksi värejä ja muste oli kuivunut, nappasin muutaman Uni Poscan maalitussin, joilla lähdin summa mutikassa vetämään viivoja ja kiekuroita sivun reunoista aloittaen. Tämä oli sopivan mieltä tyhjentävää puuhaa, sillä satuin istumaan koko tämän vaiheen ajan puhelimessa. Oli yllättävän rentouttavaa vain antaa käden mennä mihin halusi, ilman sen suurempia analysointeja, millainen kuvio sieltä lopulta paljastuisikaan.

Seuraavaksi halusin lisätä muutaman supersöpön tarran sivun reunoihin. Jouduin kuitenkin aluksi hieman trimmaamaan valkoisia reunoja, jotta kuvat istuisivat hieman paremmin tehdyn taustan päälle. Nappasin ihan perus sakset tätä varten, mutta jos olisin jaksanut siistiä tarroja hieman tarkemmin, olisin varmaan askarteluveitsellä poistanut reunat. Tarrat näyttivät kuitenkin hieman katoavan väriräjähdyksen taa, joten päätin lisätä valkoisella Poscan tussilla rajat – hieman sinne päin viivoja vedellen – molempien ympärille.

Sivu tarvitsi mielestäni kuitenkin jotain lisäksi, joten päätin lisätä muutama päivä sitten lukeneeni lainauksen ”Making bad art is better than making no art. Go make something.” (Vapaasti suomennettuna: Huonon taiteen tekeminen on parempi kuin taiteen tekemättä jättäminen. Mene tekemään jotain.) Tämä puhutteli minua, sillä olen edelleen ollut todella epävarma omasta tekemisestäni, vaikka ne olisivatkin lopulta silmääni miellyttäneet. Tämä oli siis minulle oiva muistutus! Kirjoitin tekstin käsin ja rajasin sen vielä valkoisella, jotta se pomppaisi kivasti esiin.

Mielestäni tästä tuli yllättävää kyllä todella kiva, vaikka musteet imeytyivätkin saman tien paperiin. Ensi kerralla näitä käyttäessäni pitäydyn ostamassani paperissa. Ehkä niistä saadaan johonkin tulevaan työhön jotain kivoja efektejä siitä huolimatta. Synkän lumettomuuden keskellä tämä väriräjähdys piristää kyllä kummasti mieltä!

Aikaisemmat Art Journal matka -sarjan postaukset pääset lukemaan täältä. Ihanaa alkanutta vuotta jokaiselle ja ryhmän puolella nähdään!

– Laura S.