Avainsana: victorias journal

Esittelyssä – Victoria’s Journals neon-pistevihko

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Keravan Suomalaisen Kirjakaupan kanssa.

Helou helou helooou! Tässä postauksessa esittelen teille hieman muutaman kuvan muodossa sitä, mitä olen saanut aikaan Keravan Suomalaisesta Kirjakaupasta täytettäväksi saatuun Victoria’s Journalsin pistevihkoon. Käydään vähän myös läpi millainen tämä vihko on bullet journal-näkökulmasta ollut täyttää.

Jotain omasta suhtautumisestani vihkoon kertonee se, että jo muutaman aukeaman tehtyäni palasin takaisin myymälään ostamaan itselleni samanmoisen vihkon omakseni – tykkään siis kovin. Miinusta antaisin kerman värisestä paperista, puhdas valkoinen kun olisi oma henkilökohtainen suosikkini. Tämähän toki on tietysti täysin mielipidekysymys ja mitä ilmeisimmin kermaisuus ei häirinnyt liikaa itseänikään, kun ostopäätökseen kuitenkin päädyin!

Vihkossa on hiirimattomaista materiaalia olevat kannet (kadotin päästäni täysin oikean sanan tälle materiaalille!), ne ovat neonväriset ja pehmeät. Mallivihossa on kansien väri ulkoa pinkki ja oranssi sisäpuolelta, ostamani keltaisen vihkon sisäpuoli taas loistaa pinkkinä. Sivuja tässä vihossa on 92, ja tämä tuntui hauskan kapealta vaihtoehdolta monille yli sata, jopa yli kaksisataa sivuisille pistemuistikirjoille. Jos bujoilisin aktiivisesti, arvioisin että omassa käytössäni yksi tälläinen vihko vetäisi sisäänsä kahdesta kolmeen kuukautta kalenterielämää. Muistiinpanoineen ja muine mahdollisine täytesivuineen!

Paperi ei päästänyt kertaakaan mallisivuja väkertäessäni mitään käyttämääni kynää läpi, vaikka kuultaakiin hieman. Ghostausta siis kyllä, läpi bleedausta ei! Käytin sivuille pääasiassa muistivihkon kanssa saatuja Pentelin sivellintusseja ja Sakuran geelikyniä. Käytin myös muutamia muita kyniä joita Suomalaisen kynävalikoimasta löytyy, muunmuassa Maicoja ja Frixionia. Noista saaduista kynistä löytyy muuten lyhyt esittelypätkä videon muodossa manian YouTube-kanavalta, *täältä*.

Kokonaisuutena ihastuin vihkoon kovin. Kansien epätyypillinen materiaali, hieman pienempi sivumäärä ja paperin läpivuotamattomuus voittivat minun sydämeni puolelleen. Vielä on itsellenikin hieman epäselvää mitä kaikka tulen itselleni ostamaani vihkoon tekemään, mutta jonkinsortin journal siitä tuntuu olevan tulossa.. aika saa näyttää. Malliksi saatu vihko sen sijaan on jo hyvää vauhtia täyttynyt, ja pääsee kevään aikana palaamaan myymälään malliksi, toivottavasti inspiroimaan muita! Ken tietää, ehkäpä sen on mahdollista houkutella joku uusi mahtava tyyppi mukaan kalenterimanian ihmeelliseen maailmaan..?

♥, Inka

Pistevihot kynätestissä!

Heissan.

Olen hurahtanut bujoiluun aivan täysillä. Viime vuonna bujoni oli Nuuna-muistikirja, joka kuitenkin syrjäytyi Ajaston planner-muistikirjan tieltä, jota aloin täyttää tammikuussa 2018. Itseäni on paljon mietityttänyt erilaisten pistemuistikirjojen sivujen vahvuudet ja se kuinka paljon sitä ” ghoustausta” eli tekstin toiselle puolelle näkymistä esiintyy.

Pistemuistikirjoja on nyt kasaantunut muutamia… Tässä testissä on mukana keltainen Leuchtturm1917 -muistikirja (käytän nimitystä Lettu), pronssinen Ajasto planner-muistikirja, musta Victorias journal- muistikirja (käytän nimitystä Viki) ja ruusu-kultainen Nuuna-muistikirja koossa S.

Kyniä joita testaan on iso määrä:

Löytyy Happy Plannerin yliviivaustusseja, Stabilon yliviivaustusseja, Pilotin pois pyyhittäviä kyniä, Schneiderin kuitukärkistä kynää ja i COLOR-kynää (saman tyyppinen kuin muji-kynä).

Tavallista kuulakärkikynää, Micron 03, Mangakan 08, Mangakan 05, Pilotin Tec-c 0.4 kuitukärkikynää ja Model girlin metallikyniä.

Tradion 07 kaksi samanlaista kynää (roosanauha-kampanjakynä ja perus musta kynä) ja Zebra Mildliner-kyniä eri väreissä.

Sitten testailemaan ja ensimmäisenä testiin pääsee Lettu.

Aikapaljon Lettu ghoustaa läpi jokaisessa kynässä. Kaikkiahan tämä ei häiritse – jossain tilanteissa jopa aika hauska. Seuraavaksi Ajaston planner.

Tässä huomaa, että ghoustausta ei niin paljon ole. Jotkut tietyt kynät enemmän kuin toiset. Sitten Viki. Jossa muuten pisteet ovat isommalla välillä kuin muissa.

Ghostausta ei niin paljon ole kun esim. Letussa. Viimeisenä Nuunan pikku vihko.

Hiukan ghoustausta mutta huomattavasti vähemmän kuin muissa..

Se on tietenkin makuasia mistä kukakin tykkää. Itse käytän tosiaan Ajastoa bujona ja Lettua koulun muistiinpanoissa. Vikiä käytän silloin tällöin muuten vaan listoissa ja Nuunaan olen piirrellyt jumppaohjeita ja kirjoittanut reseptejä ylös.

Tässä näkyy pisteiden tiheys ja sivujen värit. Ylhäällä valkoisin on Nuunan s-koko- siinä pisteet lähellä toisiaan mutta johtunee siitä kun vihko normaalia pienempi- isommassa Nuunassa ei pisteet ole ihan niin tiheään. (En löytänyt A5 kokoista Nuunaani mistään tätä tehdessä). Keskellä Lettu, alhaalla vasemmalla Viki ja oikealla Ajasto.

Mukavaa viikkoa kaikille ja toivotaan että tästä oli hyötyä teille 🙂

Rebecca