Avainsana: vesivärit

Hitit ja hudit – Mirppu

Postauksen kuvissa näkyvä leuchtturm1917 muistikirja on saatu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjakaupan kanssa.

Aiemmissa hitti ja huti-postauksissa olen nostanut esiin selkeitä hankintoja, mutta tällä kertaa ajattelin lähestyä asiaa toiselta kantilta. Harrastamiseen liittyy niin paljon muutakin, kuin ostosten tekeminen ja se on tärkeä muistaa. Nostankin tämän kertaiseksi hitiksi Art Journal-kurssin, jota veti meidän ihana Taru Paraisten työväenopistolla. Kurssi tapahtui etänä, joten meidän eiparaislaisten oli myös helppo osallistua.

Olen jälleen kerran koittanut hypätä mukavuusalueeni ulkopuolelle, olen tarttunut siveltimeen ja koittanut pohtia maailmaa tarrojen ulkopuolella. Ja se on kannattanut – aukeamat näyttävät eriltä, miljoonat kynät joita omistan, ovat päätyneet käyttöön ja pää pursuilee ideoita. Vielä en ole kovin taitava, mutta pikkuhiljaa. Art Journal-kurssi oli kuin piste iin päälle, en tehnyt niitä tehtäviä mitä kurssilla tehtiin, mutta tekniikat jäivät takaraivoon muhimaan. Tein kyllä kaikenlaista muuta, maalasin, piirsin, tein viikkopohjia jne. Ja se onkin mielestäni kaikkien kurssien tärkein anti, avata niitä lukkoja mitä meillä välillä on. Auttaa luovuutta virtaamaan. Ja tietenkin ne auttavat ajattelemaan asioita boxin ulkopuolella.

Ja boxista päästäänkin siihen tämän kerran hutiin. Joka on – rumpujen pärinää – itsensä tekemään pakottaminen. Ai että, kun osaisi päästää irti siitä tunteesta, että tätäkin harrastusta pitää suorittaa. Ei pidä. Jokainen meistä tekee itselleen ja se on hyvin tärkeää muistaa. Emme tee tätä voidaksemme ottaa kuvia ja esitellä lopputulosta muille, emme tee tätä tykkäyksien ja kehujen takia. Me teemme tätä itsellemme. Minä teen, jotta saan pääni sisällön järjestykseen ja jotta saan aina ylikierroksilla käyvät aivoni nollattua. Minä teen, jotta pystyn rentoutumaan. Monen kohdalla, myös itseni, olen huomannut, että harrastus menee suorittamiseksi. Tulee se tunne, että on pakko tehdä tai jää jostain paitsi. Muistutankin nyt kaikkia, että olet ihan yhtä paljon maniaperhettä silloin, kun luovuutesi ei kuki kuin silloin, kun koet tarvetta tehdä asioita 24/7 ja nukutkin kalenterisi vieressä.

Päätän tämän postauksen sanomalla: uskaltakaa hypätä kokeilemaan uusia asioita, mutta älkää kuitenkaan painostako toisianne. Jokainen tekee omilla ehdoilla ja omalla tavalla. Jokainen tapa on ihan yhtä hyvä ja arvokas.

-Mira

Esittelyssä – Reneissance akvarellikynät

Kynät saatu yhteistyössä Paperkatin kanssa.

Voihan pojat. Eikun siis kynät. Akvarellikynät nimittäin! Otsikkokin sen jo paljastaa, että tänään perehdytään hieman Reneissancen akvarellikyniin. Ryhmän puolelta löytyykin jo tallennettuna live, jossa näitä kyniä testailen, jos haluaa kurkata miltä näillä tusailu näyttää liikkuvan kuvan muodossa.

Erilaisia tekniikoita vesivärikynien kanssa toimimiseen löytyy paaaljon, näiden kynien pakkaukselle plussaa siitä, että paketissa itsessään on kuvitettuna näistä vinkkejä. Itselleni oli täysin entuudestaan tuntematon idea raaputtaa veitsellä/saksien terällä märälle pinnalle kynän päästä värihippusia. Onneksi se idea kuitenkin oli pakettiin merkattu niin pääsi sekin testiin!

Eräs lumisateinen viikonloppu äiti tuli kylään kahvittelemaan sekä tuunailemaan, ja otettiin vesivärikynät silloin yhdessä testiin. Vesiväripaperille syntyi teipillä rajaten erilaisia pintoja – märkää märälle, raaputustekniikkakokeilua ja eri värien yhdistämistä liukuvärjäysmäisesti.

Itse tykästyin eniten jälkeen, joka syntyi, kun paperille levitetyn värin kasteli pensselillä mahdollisimman vähän veden kanssa. Silloin pigmentti kirkastui jotenkin todella vahvaksi. Ja tietysti lopputuloksen intensiivisyyteen vaikuttaa myös se, kuinka vahvasti kynillä on alun alkaen väritellyt. Kaikista voimakkaimpia värejä sai syntymään kun malttoi tehdä monta kerrosta, välissä vähällä vedellä pinnan kastellen. Maltti olisi siis malttia tässäkin niin kuin perinteisempienkin vesivärien kanssa. Allekirjoittaneella saattaa olla tässä petrattavaa…

Yllä olevassa kuvaparissa näkee eron vedellä levitetyn pinnan ja pelkän kynällä väritetyn kohdan välillä. Alemmassa kuvassa siis ylemmät ”ruudut” on käyty kostealla pensselillä läpi. Mukavasti siis vahvistuu ja utuistuu väri veden kanssa. Näitähän voi toki käyttää myös tavallisten puuvärien tapaan värittelyyn ihan sellaisenaan. Vähän kuin kahdet kynät yksissä kynissä siis!

Yksi ominaisuus joka testailuiden lomassa yllätti itseni täysin oli se, miten hyvin näillä kynillä saa väriteltyä myös akryylimaaleilla tehdyn pinnan päälle! Olin ajatellut, että veden kanssa levitettynä väri liukuisi akryylipinnalta pois, mutta se ei lähtenytkään karkuun. Tämä tulee varmasti tekemään näistä kynistä uuden vakiokalustoon kuuluvista tarvikkeistani laajemminkin art journal -hommiin.

♥, Inka