Avainsana: vesivärien käyttö

Inspiraationa värit – Carita

Ylläpidon torstaihaasteena on tällä kertaa inspiroitua väreistä. Lähestyin asiaa ensin miettimällä yhtä tai kahta väriä, joista voisin jotenkin hakea inspiraatiota. Mikään väri ei kuitenkaan suorilta aiheuttanut mitään mahtavia ideanpoikasia, joten jätin asian hautumaan. Sitten tajusin ajatella meneillään olevaa kesäkuuta, mikä tarkoittaa tietysti myös pride-kuukautta. Siitä se ajatus sitten lähti!

Toteutin haasteen käytössä olevaan A6-kokoiseen Wonderland 222 -kalenteriin, koska se on tällä hetkellä aikalailla ainut, johon olen saanut luovuuttani jollain lailla purettua. Maalaan jokaiselle alkavalle kuukaudelle kansilehden, ja tällä kertaa sattuikin niin onnekkaasti, että kesäkuun kansilehti ammotti edelleen tyhjyyttään. Kerrankin siitä oli hyötyä, etten ollut ehtinyt sitä tehdä.

Lähestyin pride-teemaa, yllätys yllätys, sateenkaaren värien kautta. Mielessäni ei ollut mitään tiettyä kuvaa, jonka haluaisin maalata enkä Pinterestin selaamisesta huolimatta sellaista löytänyt. Sitten keksin, että ei minun tarvitse välttämättä ajatella asiaa niin monimutkaisen kautta. Niinpä mielessäni alkoi siintää ajatus sateenkaaren värisestä taustasta.

Ryhdyin tuumasta toimeen ja laitoin tarvittavat värit paletille. Hetken vain ihastelin niitä siinä paletilla, sillä jostain syystä muovipinnalta pakeneva vesiväri on kiehtovaa katsottavaa. Teipattuani aloitussivun reunat washilla ryhdyin maalaamaan taustaa. Annoin värien tarkoituksella hieman sekoittua toisiinsa siitä kohtaa, missä ne vaihtuvat. Vesivärien kanssa kun on muutenkin vähän niin, että niitä on hankala kontrolloida paperilla. Maalasin jokaista sateenkaariraitaa pari kerrosta, jotta saisin riittävästi syvyyttä väreihin.

Jo pelkästään taustaväri ja kesäkuusta kertova kuukausitarra olisivat varmasti riittäneet osoittamaan, mistä on kyse, mutta pelkkä tausta tuntui vähän tyhjältä. En ole mikään piirtäjä, koska en ole koskaan oikein osannut piirtää, mutta en päässyt eroon ajatuksesta, että jonkinlaisen piirroksen tuo tausta kaipaisi.

Päädyin perhoseen. Hain riittävän yksinkertaisen perhoskuvan itselleni malliksi ja hahmottelin sen ensin lyikkärillä vesivärien päälle. Aika kauan sainkin hahmotella, jotta sain edes jotenkuten siitä sen näköisen kuin olin ajatellut. Ja sitten vain tussilla päälle.

Lopputulos on aika yksinkertainen, mutta toimii. Lisäksi tekeminen oli oikeasti hauskaa. Kerrankin tyydyin yksinkertaiseen ja sain tehtyä jopa sen näköistä jälkeä kuin halusinkin. Ehkäpä tulevaisuudessa hyödynnän tätä samaa taustaväri + yksinkertainen tussipiirros -tekniikkaa muissakin kuukausien kansinäkymissäni.

-Carita

Alkuvuoden kalenterikuulumiset

Talvi tuntuu aina loputtoman pitkältä, mutta niin se kevät sieltä taas vain hiipii, ja eletään jo maaliskuuta! Samalla minulla alkoi kolmas kuukausi A6-kokoisen Wonderland 222 -kalenterin parissa. Kirjoittelin joulukuussa viime vuoden puolella kalenterisuunnitelmistani tälle vuodelle, ja tuolloin olin innostuksesta huolimatta hyvin epävarma tuosta pienestä, päiväämättömästä kalenterista. Niinhän siinä kuitenkin kävi, että alkujännityksestä toivuttuani Wonderland alkoi tuntua juuri sopivalta valinnalta tälle vuodelle.

Hyvin nopeasti huomasin, etten todellakaan tarvitse toista kalenteria tai mitään muutakaan ylimääräistä, sillä kompaktista koostaan huolimatta Wonderland syö sisäänsä oikeastaan kaiken tarvitsemani. Perinteisten kalenterisivujen lisäksi olen laittanut sinne lukuseurantaa, erilaisia listoja ja muita itselleni merkittäviä juttuja. Kun minun täytyy merkitä jotain muistiin tai tiedän tarvitsevani joitain tietoja myöhemmin, kaivan aina ensimmäiseksi fyysisen kalenterin esiin, koska se on vain niin kätevä.

Alkuun olin aika skeptinen, onko Wonderlandissa vähän liikaakin kaikkea, mutta ainakin toistaiseksi olen kokenut sen lähinnä virkistävänä. Olen keksinyt käyttöä niin neljännesvuosittaisille sivuille, kuukausiaukeamille kuin tracker-sivuillekin. Yllätyksekseni en ole edes onnistunut vielä tekemään näiden täytöstä suorittamista, vaan pidän ne ajan tasalla omaksi ilokseni ja hyödykseni.

Päiväämättömyys oli ehkä alkuun se, mikä jännitti minua kaikkein eniten. Sain kuitenkin päivättyä kaikki pidemmän aikavälin sivut heti alkuun ja viikkoaukeamien tekemisen ja päiväämisen olen kokenut ainakin vielä pelkästään terapeuttisena. En ole aikoihin ostanut mitään, jos muutamia päivämäärätarroja ei lasketa, vaan edelleen hyödynnän mahdollisimman paljon kaikkea mitä minulle on vuosien varrella kertynyt. Olen huomannut, että se on pakottanut ja myös mahdollistanut luovaksi heittäytymisen. Jokainen aukeama on mysteeri ennen kuin se vähitellen muodostuu, ja se on oikeastaan aika kutkuttava tunne. Voisi siis todeta, että päiväämättömyys ruokkii luovuuttani juuri oikealla tavalla tällä hetkellä.

Viime vuonna minua harmitti kovasti, etten juurikaan saanut aikaiseksi maalata mitään. Uskon tämän johtuneen pääasiassa siitä, ettei silloinen kalenterini oikein kestänyt vesivärejä enkä löytänyt itsestäni riittävästi motivaatiota muuhun kuin kalenterin parissa puuhasteluun. Nyt Wonderland 222:n kanssa päätin muuttaa asian, sillä sen paperi kestää vesivärejä ilahduttavan hyvin. Niinpä olen ottanut tavaksi maalata jokaiselle kuukaudelle kansilehden. Lisäksi olen alkanut haastaa itseäni maalaamaan pienemmille alueille, ja maalaukset koristavatkin nykyään myös kuukausiaukeamiani.

Wonderland 222 on siis tällä hetkellä oikea sekametelisoppa, mutta rakastan sitä. Se on materiaalien, välineiden ja erilaisten kokeilujen muodostama luova kaaos, mutta samaan aikaan se on minun tarpeisiini sopiva ja funktionaalinen. Kalenteri on minulle edelleen ensisijaisesti ajanhallintaväline ja sen toimivuus on tärkeää, mutta siksipä olenkin erityisen iloinen, että käytännöllisyydestä huolimatta pääsen purkamaan siihen myös luovuuttani. Toivon kovasti, että tämä innostus kestää läpi koko vuoden!

Mukavaa kevättä,
Carita