Avainsana: värit

Ideoita työn ja kalenterin yhdistämiseen

Kesäisiä terveisiä täältä ruudun toiselta puolelta! Tällä kertaa pääsette lukemaan mun ajatuksia ja ideoita siitä, miten kalenteria voi hyödyntää arjessa ja erityisesti työelämässä. Mainittakoon heti alkuun, että oma työni on säännöllistä iltatyötä eikä työvuorojen vaihtelua viikoissa paljoakaan näy. Lisäksi mulla on mukana kulkeva bullet journal työasioille, joka on lähinnä muistiinpanoja ja huomioita varten. Harvemmin tätä tulee täytettyä säntillisesti, mutta se kulkee mukana työpäivien alusta loppuun ja kynän kera tietysti. Mutta mennään mun vinkkeihin ja ideoihin!

Mukana kulkeva työkalenteri voi olla pelastus kaikille huomioille, joita työpäivän aikana tekee. Työkalenteri voi olla myös sellainen, joka on ja pysyy työpaikalla. Jos on hankalaa erottaa työelämä ja työn ulkopuolinen elämä toisistaan, voi jälkimmäinen olla hyvä tapa harjoitella oman rajan luomista. Työkalenterin ei mielestäni tarvitse kulkea mukana työpaikan ja kodin välillä, mutta joissain ammateissa työpäivän aikana laukussa oleva kalenteri on todellinen pelastus ja välttämättömyys.

Voi herättää paineen tunnetta tai riittämättömyyttä, jos käyttää kahta kalenteria. Sen vuoksi haluankin nostaa ideaksi kalenterin jaottelun eri osioihin. Esimerkiksi Happy Plannerissa ja Ajaston Project 365-kalenterissa on jaettu päivä kolmeen laatikkoon ja näenkin tässä mahdollisuuden jaotella laatikot eri osa-alueisiin. Itse olen jakanut oman kalenterini karkeasti ”omat, koristelu/muut ja työ.” Tämä toimii ainakin itselläni hyvin, vaikka useimmiten työasiat päätyvätkin työbujoon ja sitä kautta muistiin.

Työajat ja työpaikat saattavat eri aloilla vaihdella paljonkin toisistaan. Saattaa olla hankala lisätä työaikoja viikkoon, ellei sille ole varannut erikseen tilaa. Onneksi tähänkin tarkoitukseen on monenlaisia tarroja helpottamaan arkea. Esimerkiksi laatikko-/boksi-tarroilla saa kätevästi merkittyä työvuorot (ja mahdollisesti vaihtuvan työpisteen) päivittäin. Tietysti on myös erilaisia ”työvuoro”- ja ”vapaapäivä”-tarroja näitä tilanteita helpottamaan. Jos pidät listoista, on työvuorot mukava laittaa myös listaksi viikkoaukeamalle. Myös kuukausinäkymää kannattaa hyödyntää työvuorojen kirjaamisessa, jolloin esimerkiksi kolmen viikon työvuorot näkyvät melkein kerta vilkaisulla.

Työelämässä tarvitaan toisinaan myös tilaa muistiinpanoille ja määräpäiville. Itselleni ensimmäisenä näistä mieleen hyppäävät erilaiset koulutukset, kokoukset tai kehittämispäivät. Mikäli kalenterissa ei ole riittävästi tilaa muistettaville asioille, on hyvä olla oma muistikirja työasioille, vaikka määräpäivät olisivatkin kalenterissa muistissa. Yleensä merkitsen itse kalenteriin sekä määräpäivän että muistutuksen edelliselle viikolle, jotta määräpäivässä tulee pysyttyä.

Tykkään käyttää värejä kalenterissa, joten seuraava vinkkini onkin värien käyttö, tai kuten itse asian ilmaisen, värikoodaus. Itse käytän vihreää väriä työasioihin liittyvissä muistiinpanoissa sekä kuukausi- että viikkonäkymillä. Värien käyttö on näppärä myös siitä, että nopealla vilkaisulla voi kalenterista bongata työvuorot tai muut töihin liittyvät asiat. Myös erilaiset symbolit kuvastamaan määräpäivää tai työvuoroa voivat toimia yhtälailla!

Vaikken itse ole ”team vaakapäivät”-porukkaa, tulee työbujoa täytettyä ”vaakapäivämäisesti.” Muistiinpanotilaa on vähän kapeasti pienessä sivussa, joten koen vaakapäivämäisyyden välttämättömäksi (vaikka päivät ovat pystypäivinä tekemässäni pohjassa). Vaakapäivämäisesti täytettynä kalenteriin mahtuu enemmän huomioita ja muistiinpanoja päivältä.

Onko sulla jokin hyvä vinkki jaettavaksi, miten kalenteria voi työelämässä hyödyntää tai miten siitä saa ”kaiken irti”? Kommentoi tai kerro, mikä on sun vinkki työkalenterin käyttöön.

– Terhi

Kevättä ilmassa

Kuvissa näkyvissä maalauksissa käytetyt guassivärit on saatu yhteistyössä Suomen Taidetarvikkeelta ja akryylimaalit Paperipilveltä.

Kevät on monelle meistä uudistumisen aikaa. Luonto heräilee eloon talven jäljiltä ja valon määrä lisääntyy. Sitä tuntee itsekin olevansa kuin talviunilta heräilevä karhu, jonka kasvoja lämmittää kevätaurinko ja jonka nenään kantautuu raikas uudelleensyntymisen tuoksu. Yhtäkkiä maailma tuntuu olevan jälleen täynnä mahdollisuuksia ja luovuus kukkii kilpaa eriväristen kukkien kanssa. Jokainen vasta-auennut silmu ja ohi lentävä perhonen on potentiaalinen kipinä hiljalleen kytevälle inspiraatiolle. 

Itselleni tämä kevät on merkinnyt uudistumista monellakin tapaa. Konkreettisimmillaan se tarkoitti uuteen asuntoon muuttamista maaliskuun lopulla. Uudet kotikulmat, asumismuodon muutos kerrostalosta paritaloon ja suuremman asunnon tuoma lisätila ovat vain joitakin esimerkkejä tapahtuneista muutoksista. Samalla muutos tuntuu tapahtuneen myös pään sisällä. Uudet ympyrät virkistävät mieltä ja oman kodin laittaminen on ollut terapeuttista, vaikkakin välillä työlästä. 

Olen tässä viime viikkoina huomannut, että näillä pienen pienillä asioilla on ollut merkitystä myös kalenteriharrastuksen osalta. En ole jahdannut inspiraatiota mitenkään erityisen kiihkeästi, vaan olen ilokseni nähnyt sitä vähän kaikkialla. Milloin huomaan innostuvani uuden kodin pihanurmikolla tepastelevasta mustarastaasta, milloin taas sateen jälkeinen raikas tuoksu innoittaa minut miettimään uutta teemaa bullet journalin viikkoaukeamalle. Joskus ihan vain sohvannurkka tuntuu riittävän kutsuvalta ja saatan käpertyä viltin alle muistikirja ja kynä seuranani. 

Ideoita tuntuu olevan kaikkialla: väreissä, tuoksuissa, kodin pinnoilla, juuri kaivetussa kukkapenkissä… Ihan missä vain. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki se on aivan silmieni edessä. En ole tehnyt harrastuksen osalta mitään suuria muutoksia nyt kevään mittaan, mutta ympärillä tapahtuvat muutokset ja luonnollinen uudistuminen näkyvät myös tavassani tehdä kalenteria. Silmien auki pitäminen jokapäiväisille asioille ja kauneuden sekä ihmeellisyyden näkeminen ympäröivässä arjessa pitävät mielenkiintoa yllä, vaikka en ole varsinaisesti keksinyt mitään uutta tapaa harrastaa tai hankkinut uutta kalenteria. Tyypillinen, aina jossakin kohtaa väistämättä tuleva, kyllästyminen ja kaipuu isommille kalenterimuutoksille on pysynyt poissa, kun olen niin vilpittömän ihastunut ja hämmästynyt siitä kaikesta, mitä ympärilläni näen. 

Kun inspiraatiota ei ole, sitä ei tarvitse eikä pidäkään väkisin pakottaa. Joskus kuitenkin riittää, kun tarkastelee hieman pidempään niitä vasta puhjenneita puiden silmuja tai pysähtyy kuuntelemaan linnunlaulua matkalla töihin. Se seuraava ajatus tai ideanpoikanen voi syntyä kovin yllättävissäkin paikoissa. Ja jos kevät ei jostain syystä inspiroikaan juuri sinua tai pelkästään sanan ”uudistuminen” kuuleminen saa ihokarvat nousemaan pystyyn, ei hätää. Jokaiselle meistä löytyy jotakin. Jos ei nyt, niin aivan varmasti myöhemmin. Muista pitää silmät auki ja olla armollinen itseäsi kohtaan. 

Inspiroivaa ja sallivaa kevättä! 
-Carita