Ylläpidon torstaihaasteena on tällä kertaa inspiroitua väreistä. Lähestyin asiaa ensin miettimällä yhtä tai kahta väriä, joista voisin jotenkin hakea inspiraatiota. Mikään väri ei kuitenkaan suorilta aiheuttanut mitään mahtavia ideanpoikasia, joten jätin asian hautumaan. Sitten tajusin ajatella meneillään olevaa kesäkuuta, mikä tarkoittaa tietysti myös pride-kuukautta. Siitä se ajatus sitten lähti!

Toteutin haasteen käytössä olevaan A6-kokoiseen Wonderland 222 -kalenteriin, koska se on tällä hetkellä aikalailla ainut, johon olen saanut luovuuttani jollain lailla purettua. Maalaan jokaiselle alkavalle kuukaudelle kansilehden, ja tällä kertaa sattuikin niin onnekkaasti, että kesäkuun kansilehti ammotti edelleen tyhjyyttään. Kerrankin siitä oli hyötyä, etten ollut ehtinyt sitä tehdä.

Lähestyin pride-teemaa, yllätys yllätys, sateenkaaren värien kautta. Mielessäni ei ollut mitään tiettyä kuvaa, jonka haluaisin maalata enkä Pinterestin selaamisesta huolimatta sellaista löytänyt. Sitten keksin, että ei minun tarvitse välttämättä ajatella asiaa niin monimutkaisen kautta. Niinpä mielessäni alkoi siintää ajatus sateenkaaren värisestä taustasta.

Ryhdyin tuumasta toimeen ja laitoin tarvittavat värit paletille. Hetken vain ihastelin niitä siinä paletilla, sillä jostain syystä muovipinnalta pakeneva vesiväri on kiehtovaa katsottavaa. Teipattuani aloitussivun reunat washilla ryhdyin maalaamaan taustaa. Annoin värien tarkoituksella hieman sekoittua toisiinsa siitä kohtaa, missä ne vaihtuvat. Vesivärien kanssa kun on muutenkin vähän niin, että niitä on hankala kontrolloida paperilla. Maalasin jokaista sateenkaariraitaa pari kerrosta, jotta saisin riittävästi syvyyttä väreihin.

Jo pelkästään taustaväri ja kesäkuusta kertova kuukausitarra olisivat varmasti riittäneet osoittamaan, mistä on kyse, mutta pelkkä tausta tuntui vähän tyhjältä. En ole mikään piirtäjä, koska en ole koskaan oikein osannut piirtää, mutta en päässyt eroon ajatuksesta, että jonkinlaisen piirroksen tuo tausta kaipaisi.

Päädyin perhoseen. Hain riittävän yksinkertaisen perhoskuvan itselleni malliksi ja hahmottelin sen ensin lyikkärillä vesivärien päälle. Aika kauan sainkin hahmotella, jotta sain edes jotenkuten siitä sen näköisen kuin olin ajatellut. Ja sitten vain tussilla päälle.

Lopputulos on aika yksinkertainen, mutta toimii. Lisäksi tekeminen oli oikeasti hauskaa. Kerrankin tyydyin yksinkertaiseen ja sain tehtyä jopa sen näköistä jälkeä kuin halusinkin. Ehkäpä tulevaisuudessa hyödynnän tätä samaa taustaväri + yksinkertainen tussipiirros -tekniikkaa muissakin kuukausien kansinäkymissäni.

-Carita