Avainsana: työelämä

Kassipussin sisältö

Mainos: Postauksessa näkyviä tuotteita ostettu alekoodilla Suomalaisesta Kirjakaupasta, Teippitarhasta sekä Klemmarikellarista

Heippa! Terveiset sairastuvalta, täällä toipuu yksi sun toinen kevään klassisista ruttoepidemioista (lue noro ja nuhakuume). Makasin sohvanpohjalla ja mietin, mistä ihmeestä saan melkein nollavoimilla kirjoitettua jotain kivaa tänne blogiin. Sitten keksin! Olen ottanut käyttöön (julkeasti tyttäreni joululahjaksi saaman) kirkkaanpunaisen muumipussukan, jossa minulla kulkee mukana kaikkea pientä kivaa – niin nopeaan tuunaukseen ja muistiinpanojen tekoon kuin muuhunkin akuuttiin, mitä nyt päivän aikana kodin ulkopuolella voi kuvitella tarvitsevansa. Bonuksena sitten se, että kun kaikki oleellinen on muumipussissa, on se muumipussi helppo siirtää esimerkiksi työrepusta viikonlopuksi käsilaukkuun! Olen tosiaan nimennyt muumipussin ”kassipussiksi”, joten miehenikin yleensä tietää mitä esinettä tarkoitan, jos pyydän antamaan repustani kassipussin.

Kaadoin pussin sisällön sohvalle ja totesin, että oli jo aikakin se tehdä. Aikamoinen sekasorto oli päässyt syntymään pieneen pussiin ja niin lyhyessä ajassa!

Koska pussi on iso, ja rakas kalenterini kovin pieni, se matkustaa hyvässä turvassa pussin sisällä!

Kannan mukanani kahta Suomalaisen kirjakaupan valikoimasta löytyvää Legamin pois pyyhittävää kynää, kahta Klemmarikellarista ostettua ZIG Clean Color Real Brush -sivellinkynää sekä Mujin geelikynää.

Sitten olin heittänyt pussiin ihanat Teippitarhan ruutuwashit sekä Legamin yliviivaustussit. Yliviivaustusseja käytän tällä hetkellä paljon opinnoissa, kun pitää lukea lähdetekstiä ja yrittää muistaa miltä kantilta tekstin perusteella piti vastata. Yksi kuudesta tussista taitaa nytkin olla jonkin artikkelin välissä. Ruutuwashit laitoin pussiin heti niiden saavuttua, siinä toiveessa, että ehtisin niitä nopeammin käyttää. No, vielä se ”nopeammin” ei ole tullut, mutta pikkuhiljaa…

Sakset, korjausnauhaa, maailman söpöin kissantassu-teippirolleri, Terhiltä saadut muumiwashisamplet ja nimikointitarroja. Totesin, että kun unohtelen omaisuuttani sinne tänne, parempi pistää nimi päälle. Pienet nimikointitarrat ovat näppäriä, vaikka aluksi vähän huvittikin nimetä omia kyniä.

Ja sitten vähän kauneudenhoitojuttuja ynnä muuta tilpehööriä: käsidesiä, huulirasvaa, huulipunaa, mieto tuoksu ja pieni käsivoide.

Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä, muumipussukan sisältä löytyy vielä pienempi pussukka, joka kätkee sisäänsä kuukautissuojan, kipulääkkeitä ja pari silmälasien puhdistuspyyhettä. Lisäksi tykkään kaiken maailman kosteusliinoista. Enkä voisi enää elää ilman vastamelukuulokkeitani!

Siinä! Tällaisen pussukan kanssa painan menemään töihin ja kouluun.

Toivotan kaikille aurinkoista viikkoa!

Suvi

Perjantaipäiväkirja – Suvi

Moikka taas päiväkirja. Tai no. Siitä onkin ilmeisesti yli vuosi, kun olen viimeksi tätä päiväkirjaa kirjoittanut. Osuvaa sinänsä, kun fyysinenkin päiväkirja olisi saattanut jäädä samalla lailla hunningolle. Kerroin ensimmäisessä perjantaipäiväkirjassani matkastani AD/HD:n kanssa. Tällä kerralla voisin kertoa, mitä mulle kuuluu just nyt ja miten mulla sujuu.

Olen nyt palannut äitiyslomalta osa-aikaisesti työelämään. Nyt ainakin kesän loppuun asti nautin vielä neljä päivää viikossa lasten ja aviomiehen kanssa kotona olemisesta, ja toisaalta myös nautin kolme päivää viikossa töissä käymisestä. Työelämä tuntuu nyt todella hyvältä, raskaalta, mutta hyvältä. Tiedostan erittäin hyvin, että viisipäiväinen työviikko olisi minulle vielä tässä vaiheessa liian raskas. Huomaan, että työpäivien jälkeen energiat ovat matalalla ja siksi yritän pitää ”vapaa-ajan odotukset” sitäkin matalammalla. Käytän sitten yleensä ensimmäisen vapaapäivän tiskeihin, pyykkeihin ja yleisen siisteyden etsimiseen. Vastaavasti myös ”viimeinen vapaapäivä” kuluu osittain tulevan kolmen päivän valmisteluun; etsin valmiiksi kaikille puhtaat sukkaparit, vaatekerrat ja niin edelleen. Vapaa-ajalla meidän pieni perhe yleensä viettää aikaa kotona, lasten isovanhempien luona tai (no liian vähän) ystäviä nähden. Kevät on hiljalleen alkanut ilmoittaa tulostaan ja kuraleikit on kovinta huutoa tällä hetkellä. Meillä lähestyy kovaa kyytiä nyt myös kuopuksen 1-vuotissynttärit – itseasiassa ne ovat täsmälleen tällä päivämäärällä, kun tämä postaus tulee julkiseksi. Kamalaa!

Kalenteriharrastus on edelleen rakkain ja tärkein harrastukseni neulomisen ohella, ja pyrin käyttämään jokaisen inspiraation hippusen käsillä tekemiseen. Kalenteri, tarravihko ja kynärepertuaari kulkevat mukanani kaikkialle.

Summa summarum-Suma: Olen tyytyväinen. Ruuhkavuodet ovat joskus armottomia, mutta silti en vaihtaisi juuri mitään ainakaan entiseen verrattuna. Elämä on tosi jees haasteineenkin.

Suvi