Avainsana: tulostaminen

Haasteet testissä – Inka

Piia, Milja ja AJ ovat ennen minua jo ehtineet toteuttaa tämän kertaisen torstai-haasteen, eli jonkin ryhmässä aiemmin julkaistun haasteen uudelleen toteuttamisen. Ja toteutustyylihän on vapaa! Itse valitsin teemani tähän postaukseen toukokuun 2018 kuukausihaasteesta, eli eläimet. Toteutin tämän haasteen aikanaan silloin käytössä olleeseen Recollections-kalenteriini, joten halusin ottaa tällä kertaa jonkun muun näkökulman kuin suoraan kalenteriin toteutuksen.

Päädyin valitsemaan pohjaksi toteutukselle atc-kortit. Kalenterimaniassahan järjestetään joka kuukausi ryhmän oma atc-vaihto, kannattaa tutustua aiheeseen jos hiemankaan kiinnostaa! Infoa kyseisistä korteista löydät esimerkiksi *tästä postauksesta*. Maailma on pullollaan mitä mainoimpia eläimiä, ja niistä aiheeksi asti muutaman valitseminen oli hankalahkoa. Lopuksi totesin että miksi lähteä merta edemmäs kalaan, ja valitsin ne itselleni tärkeimmät eläimet. Eli ne, joita täältä kotosaltakin löytyy – koira, lisko ja käärmeitä siis.

Piirtämään alusta alkaen en ryhtyny tällä kertaa, vaan turvauduin Googletteluun. Koirasta ja liskosta löytyikin näppärästi silmää miellyttävät kuvat juuri oikeista roduista ja lajeista, mutta matoset tuottivat hieman enemmän päänvaivaa. Kummastakaan kotoa löytyvästä lajista ei tuntunut löytyvän juuri tähän sopivaa kuvaa, joten turvauduin sitten valitsemaan yleisluontoisen käärmeen kuvan, joka ei varsinaisesti edusta tiettyä lajia. Tässä tapauksessa olkoot siis käärme kuin käärme, vaikka oikeasti se ei ihan niin simppeliä olekaan.

Kun kuvat oli tulostettu ja saksittu ääriviivojaan pitkin irti paperista, alkoi korteille taustojen tekeminen. Kuvien ollessa mustavalkoisia, kaipasin kontrastiksi taustalle jotakin väriä. Valikoin akryylimaalien joukosta 3 eri väriä, ja sudin niillä eloa valkoisten A6 kokoisten korttipohjien päälle. En siis tehnyt näitä kortteja valmiisiin/valmiiksi oikean kokoisiksi leikattuihin pohjiin, vaan sudin taustaväriä hieman summanmutikassa isompaan pohjaan. Silmämääräisesti arvion että tekisin värittelyä sellaiselle alueelle että siitä saa atc-kortin kokoisen (64mm x 89mm) palan leikattu irti myöhemmin.

Maalin kuivahdettua lisäsin hieman toisen sävyisiä maaleja sabluunoiden läpi, sekä valkoisia roiskeita maalitussilla. Seuraavaksi oli vuorossa mittailu ja mallailu sen suhteen, mistä kohtaa kortin leikkaisi taustasta irti. Tässä käytän apuna valmiiksi oikean kokoista atc-korttia, se helpottaa hurjasti. Kun mieluinen kohta löytyi, piirsin ääriviivat valmiin kortin reunoja pitkin jollakin käteen sattuvalla kynällä, tällä kertaa Stabilon Sensorilla. Sitten vain saksin viivoja pitkin, ja liimasin kuvat kortteihin kiinni. Korostin kuvia vielä rajaamalla niiden ääriviivat valkoisella maalitussilla.

Kuvien lisäksi halusin lisätä jotain tekstiä, ja päädyin korttien eläinten tieteellisiin nimiin. Käärmekortin kohdalla kirjoitin sekä kuningasboan että kuningaspytonin nimet, näin sain molemmat ”omat” lajini mukaan korttisarjaan, vaikkei varsinaista kuvaa näistä niihin tullutkaan. Viimeisenä loppusilauksena hieroin pienistä leimasinmustetyynyistä väriä korttien reunoihin. Näin kortit saivat ikään kuin kehystyksen.

Kun kortit olivat valmiit, raapustin korttien tiedot vielä taustapuolelle. Tämä korttisarja sai nimekseen ”Elämäni eläimet”, mikään muu ei tuntunut yhtä osuvalta. Oli hauskaa inspiroitua menneestä haasteesta, varsinkin kun oli jo kerran aiheen toteuttanut kalenterin sivuille. Sanoisin että aiempien ryhmän haasteiden selailu on hyvä keino inspiraation haeskeluun, jos itse ei meinaa keksiä aihetta tekemiselle vaikka sormet syyhyäisivät tuunaamaan. Suosittelen!

♥, Inka

Kantapään kautta oppimisesta

Marraskuun puolivälin tienoilla minä ja Mira bongasimme internetin ihmeellisessä maailmassa The Witches Plannerin. Taikuuksien maailmoihin taipuvaisina innostuimme ikihyviksi ja suunnittelimme omien versioiden ostamista. Totesimme, että valmiiksi printattujen sivujen postikulut nousisivat pilviin, ja sitten huomasimme printattavan version.

Klik, klik ja meillä oli tiedostot sähköpostissa. Tulostin ne kerran, toisen, kolmannen.. ja tietenkin täysin pieleen. Sivujärjestys oli väärin, tai sivuja tulostui arkille neljä, mitä milloinkin.
Jotkut ehkä seurasivatkin ryhmässä tämän farssin etenemistä. Mira oli yhteydessä valmistajaan, ja minä uhkasin mennä lopun iäkseni tulostuslakkoon.

Sitten alkoi käsillä olla jo plannerin alkupäivät ja minä olin tietenkin lykännyt ja lykännyt tulostamista, koska se aiheutti minulle erinäisiä harmaita hiuksia. Sitten, viikko ennen joulua, se tapahtui. Tulostin vielä pariin kertaan testiosioita pieleen, sitten meille väännettiin facebook-chatissa rautalangasta, mikä tiedosto ja miten se pitää tulostaa.

Lopputulemana tietenkin pääsimme toteamaan, että niin no, nämä ohjeethan saattoivat lukea siinä saatetekstissä joka tiedostojen ohessa tuli. Mutta tapani mukaan kun tiedostot kilahtivat sähköpostiini, klikkailin ne vain auki ja printtailin menemään ilman mitään hienosäätöjä, jotka jälkeenpäin osoittautuivat kultaakin kalliimmaksi. Vikaan menneillä arkeilla olisi nimittäin varmasti lämmittänyt tätäkin tupaa yhden talven.

Ilman rakkaan ystävän hellää painostusta ei olisi tästäkään taas tullut mitään, joten allekirjoittanut huokaisee nyt helpotuksesta ja jää odottamaan sopivaa hetkeä rei’ittää nämä sivut kansiinsa ja uppoutua noituuden maailmaan! Jos tästä jotain pitäisi oppia, niin se ohjeiden lukeminen etukäteen.

Suvi