Kalenterit ovat aina olleet lähellä sydäntä ja kulkeneet mukana lukiosta lähtien. Tentit, harjoittelut, tehtävien deadlinet ja työvuorot oli kirjattuna eri värisillä kynillä ja tuntui, että nyt tästä vuodesta selvitään. Tai sitten ei, kalenteri oli hukassa, tehtävät/tentit unohtuivat tai olivat myöhässä ja muutenkin arki oli yhtä kaaosta.
Sain ADHD-diagnoosin. Vuosien kipuilun jälkeen aloin löytää keinoja arjen hallintaan erilaisten listojen ja nimenomaan kalenterin avulla. Puhelimessakin oli erilaisia sovelluksia ja muistutuksia tekemättömistä tehtävistä. Puhelin kalenterina ei kuitenkaan tuntunut hyvältä.
Olen aina ollut hyvin visuaalinen ihminen, asiat jäävät paremmin mieleen, kun ne näkee ns. mustana valkoisella. Opiskelukaverit tekivät muistiinpanoja tabletilla, läppärillä… Minä kuuliaisesti kirjoitin kaiken käsin.
Viime vuoden loppupuolella päätin, että nyt ihan oikeasti otan kalenterin käyttöön ja kuumeisen harkinnan jälkeen käyttöön tuli Burden Scribble II. Googlettelin hartaasti kalenteria ja sitä kautta päädyin Kalenterimanian blogiin. Blogikirjoituksessa oli kaunis, tarroin koristeltu kalenteri ja vinkkejä rakentaa toimiva kalenteri. Olin myyty.
Burden kanssa taival päättyi lyhyeen, kun Kalenterimanian Facebook-ryhmän inspiroimana innostuin bujoilusta. Tarkan harkinnan ja perehtymisen jälkeen päädyin Leuchttrumin vaaleanvihreään muistikirjaan. Rakkaustarinamme alkoi hyvinkin kiihkeästi ja palavasti, kunnes se sammui. Sivuja selatessani havahduin siihen, että eihän tämä ole bullet journal. Missä listat, trackerit? Eihän tämä minua auttaisi mitenkään arjessa. Hetken kipuilin osaamattomuuttani ja päätin, että uusi muistikirja lähtee tilaukseen.
Nuuna to the rescue! Nyt vihdoin minulla on BUJO. Ennen Nuunani korkkaamista suunnittelin tarkkaan layoutit, future logit ja mitä näitä nyt on. Nyt aukeamia koristavat to do -listat, tyttären hoitoajat jne. Muistiinpanoille ja tajunnanvirralle on runsaasti tilaa. Ja ne trackerit! Minulla on trackerit! Aion seurata mm. rahankäyttöä ja omaa osuuttani kotitöistä.
Aamuni alkaa bujon kanssa. Katson päivän menot, tarkistan hoitoajat ja mitä tehtävälistalla vielä on jäljellä. Arki tuntuu nyt rullaavan paljon helpommin, miehenikin on aamuisin oppinut kysymään, että mitä bujo sanoo?
Sivujen tuunaaminen on terapeuttista ja loistava tapa rentoutua kuormittavan päivän jälkeen. Tällä hetkellä käytössä on vain kasa tusseja, akvarellikynät ja lyijykynä. Nukuksissa ollut piirrustusinto on nostanut päätään ja Nuunan sivut ovat toimineet myös eräänlaisena luonnoskirjana.
Kalenterimanian jäseniltä olen saanut valtavasti tukea, ymmärrystä, inspiraatiota ja vinkkejä. On ihanaa olla osa tätä yhteisöä, jossa luova hulluus sallitaan ja siihen jopa kannustetaan.
Bullet journal (tai lyhyemmin bujo) yhdistää perinteisen kalenterin, tehtävälistat ja kaikenlaiset muistiinpanot. Bullet journalin voisi kääntää suomeksi vaikkapa luotilokiksi tai luotijournaliksi. Bullet journal on amerikkalaisen suunnittelija Ryder Carrolin kehittelemä ajan- ja tehtävienhallintasysteemi, jonka perusajatuksena on edetä isoista kokonaisuuksista pienempiin kuten vuosista kuukausiin ja kuukausista viikkoihin tai päiviin. Nimitys bullet, eli luoti tai ranskalainen viiva, tulee alkuperäisestä tavasta kirjoittaa päivälokiin tulevat tehtävät ja tapahtumat lyhyesti ja ytimekkäästi ”bulletteina” eli luoteina. Journal puolestaan tarkoittaa päiväkirjaa. Bullet journal tehdään yleensä alusta asti itse tyhjään muistikirjaan. Tarvitset siis vain kynän ja tyhjän vihon. Monet bullet journalin käyttäjät, eli bujoilijat, suosivat pistevihkoja, joita valmistavat esimerkiksi Nuuna, Artebene, Moleskine, Putinki, Ajasto ja Leuchtturm. Mutta mikä tahansa vihko toimii.
Yksinkertaisimmillaan bujo sisältää sisällysluettelon, tulevaisuuslokin (eng. future log), kuukausilokin (eng. monthly log) ja päivälokin (eng. daily log) tai viikkolokin (eng. weekly log). Näistä tärkein on sisällysluettelo, koska sen avulla tarvittava tieto löytyy helposti. Näiden lisäksi bujoon voi tehdä niin sanottuja kokoelmia. Kokoelma voi pitää sisällään listoja luetuista kirjoista, opiskelusuunnitelmia tai vaikka remonttiaikatauluja. Näistä tarkemmin edellä.
Sisällysluettelo on koko bujon ydin. Sille kannattaa jättää muutama aukeama tilaa. Sisällysluettelo toimii tottakai sivunumeroiden avulla. Mikäli vihossasi ei ole valmiiksi sivunumeroituja sivuja kannattaa ne merkitä itse jokaiselle sivulle. Suosittelemme jättämään reilusti tilaa sisällysluettelolle, sillä sen avulla bujosta löytää haluamansa tiedon helposti (vinkki: sisällysluetteloon ei tarvitse kirjoittaa joka sivun tietoja, vaan voit kirjoittaa pelkästään tärkeimmät). Alla kuva Leuchtturm 1917 muistikirjan sisällysluettelosta.
Alkuperäisessä bullet journalin ideassa on oleellisena asiana sisällysluettelon lisäksi symbolit tai avaimet (eng. key). Näistä symboleista kannattaa koostaa bujon ensimmäisille sivuille lista. Symbolit kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja muokata itselle sopiviksi, jotta niistä olisi apua. Voit käyttää esimerkiksi pientä pistettä tehtävän edessä, pientä neliötä menon kohdalla ja huutomerkkiä ilmoittamaan tärkeästä asiasta. Kun tehtävä on saatu tehtyä, pisteen voi rastittaa tai, kuten osa bujoilijoista tekee, yliviivata koko tekstin. Tyydyttävää! Symbolisivu sisältää selitykset tehtävien etumerkinnöille. Näitä symboleita on monenlaisia, kaikilla eivät ole samat käytössä. Tässä on yksi esimerkkejä avaimista.
Tulevaisuusloki (eng. Future log) auttaa hahmottamaan aikaa pidemmällä aikavälillä. Tulevaisuuslokin voi tehdä millaiseksi vain. Voit laittaa jokaisen kuukauden laatikkoon ja viereen tehtävät tai vaihtoehtoisesti listata sivun yläosaan kuukaudet ja jokaisen kuukauden alle tärkeimmät huomiot ja menot. Tai sitten voit vain listata päivät alekkain. Tulevaisuusloki voi olla monen näköinen. Sen voi tehdä esimerkiksi Alastair-metodilla, josta esimerkki alla. Siinä on käytetty myös värikoodaamista eri teemoille, joten on helppoa katsoa esimerkiksi tulevat syntymäpäivät.
Tai se voi olla ilmeeltään graafisempi. Alla olevassa kuvassa pienoiskuukausien viereen on jätetty tilaa pikkumerkinnöille, kuten syntymäpäiville ja tärkeille menoille.
Tulevaisuusloki on hyvin käytännöllinen osa bullet journalia, koska harvoin tehdään koko vuoden bujo kerralla valmiiksi. Yleensä tapana on tehdä kuukausi kerrallaan valmiiksi, jolloin loppuvuodelle/ muille kuukausille tulevat merkinnät merkitään tulevaisuuslokiin, josta ne sitten myöhemmin viedään kyseisen kuukauden kuukausi- tai viikkoaukeamalle. Tätä kutsutaan migraatioksi. Migraatiota eli siirtämistä käytetään myös viikkosivuilla. Jos jokin tehtävä jää tekemättä tällä viikolla, sunnuntaina se viedään seuraavan viikon päivä- tai viikkolokiin.Tässä esimerkki kuvassa on merkattuna lääkärikäynnit ja perässä on pieni neliö,joka ruksataan sitten, kun käynti on hoidettu.
Tulevaisuuslokin jälkeen päästään jälleen pienempään kokonaisuuteen: kuukausilokiin. Toteutus on tässäkin kohtaa vapaa mutta yksinkertaisinta on laittaa aukeaman vasemmalle sivulle kuukauden kaikki päivät allekain ja oikealle kuukauden tehtävälistan. Moni suosii myös seinäkalentereista tuttua laatikko per päivä -näkymää. Kaikki eivät tälläistä kuukausinäkymää ylipäätään tarvitse eikä sitä silloin tarvitse käyttää. Alla yksi esimerkki kuukausilokista.
Kuukausista siirrytään päivänäkymiin. Monet käyttävät myös viikkonäkymiä. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että bujo elää tarpeiden mukaan. Yksi tarvitsee yhden sivun yhdelle päivälle, toinen listaa koko viikon aukeamalle. Viikkonäkymiä voi tehdä etukäteen koko kuukaudelle tai sitä mukaan, kun viikot vierivät. Puhutaan myös slangina viikkoleiskoista, joka tulee englannin sanoista weekly layout. Eli joka viikko tehdään samanlainen vakiopohja, mikä sitten täytetään ja tuunataan. Alla kolme esimerkkiä viikkonäkymästä.
Tilaa saa lisää erilaisten dutch door -systeemien avulla, joissa sivuja leikataan, tai aukeaman väliin jätetään tyhjä sivu taitettuna lisämuistiinpanoille. Tarkoituksena on siis luoda yhdelle kiinteälle aukeamalle liikkuvat, muuta vihkoa pienemmät lisäsivut keskelle. Alla dutch dooria havainnollistava kuva, ja lisää tietoa löytyy muun muassa *tästä postauksesta* ja alla olevasta videosta!
Näiden lisäksi bujoon voi luoda eri teemaisia kokoelmia. Kokoelmat voivat sisältää ihan mitä vain aina terveydestä kasvien hoitoon ja leffalistoista hääsuunnitteluun. Erilaiset träkkerit (eng. tracker) eli seurannat ovat monien kokoelmien keskiössä. Träkkereitä voi tehdä mistä asiasta vain, mutta parhaimman hyödyn saa kun miettii, mitkä asiat palvelisivat juuri itseä. Juotko liian vähän vettä? Etkö pysy perässä siitä, mitä kirjoja olet lukenut? Haluaisitko kenties seurata rahankäyttöäsi? Näitä kaikkia voit seurata erilaisten träkkerien avulla. Yksinkertaisimmillaan träkkerin voi tehdä niin, että merkitsee ylös seuratun asian, ja sen perään esimerkiksi ruudun jokaiselle viikonpäivälle. Kun seurattava asia on tehty/tapahtunut, vedetään raksi ruutuun! Inspiraatiota erilaisiin träkkereihin ja niiden toteutustapoihin voi hakea esimerkiksi Pinterestistä tai YouTubesta. Ja toki Kalenterimanian facebook-ryhmästä. ♥ Tässä muutamia lista, kokoelma ja seuranta esimerkkikuvia alla.
Moni käyttää bujoa myös terveyden, tunnetilojen, hyvien tapojen ja esimerkiksi liikunnan määrän seurantaan. Tässä muutamia esimerkkejä:
Bullet journal voi olla yksinkertainen, runsas, käytännöllinen, taiteellinen, värikäs tai mustavalkoinen. Tärkeintä on antaa mennä ja unohtaa pikkuvirheet. Bullet journal on ennen kaikkea henkilökohtainen assistentti, jonka sisällöstä ja tyylistä jokainen päättää itse. Tärkeintä on miettiä, mitä asioita itse tarvitsee ja kaipaa ja muokata bullet journal sen mukaiseksi.
Loppujen lopuksi bullet journalissa ei ole sääntöjä. Bullet journal elää juuri sinun kanssasi ja sinun tarpeidesi mukaan. Mikäli et tarvitse kuukausinäkymän tehtävälistaa, älä käytä sitä. Mikäli tarvitset meheviä mietelauseita, käytä niitä. Kukaan ei sano, että olisi oikea ja väärä tapa tehdä bujoa. Tapoja on yhtä monta kuin tekijöitäkin. Kukaan ei estä sinua. Bujon ydin on vapaus. Sinä päätät.
Lisää kalenterimanian blogissa julkaistuja bullet journal-aiheisia postauksia:
