Minun unelmakalenterini… Jaa-a. Sitä sietääkin miettiä.
Heti ensimmäisenä minulle tulee mieleen ehkä hieman lapsellinen ajatus siitä, että minun unelmakalenterini pitäisi muuttaa kokoaan. Eli niin, että kun tahdon pienen kalenterin se olisi pieni ja kun suuren se olisi suuri. Harmillista kyllä, tällaista kalenteria tuskin löytyy. Ja jos mietitte, että se on sitten hankittava kaksi kalenteria; suuri ja pieni, niin näinhän se on. Ja niin minulla onkin. Mutta kun on unelmakalenterista kyse, minun unelmani on, että kaikki tarpeellinen löytyy yhdestä kalenterista, enkä tarvitsisi muita. Joten jos jonain päivänä kehitetään kalenteri, joka suurenee ja pienenee tahdon mukaan, niin se minun on saatava. (Tulevaisuutta odotellessa)
Minun unelmakalenterini on hiukan sotkuinen, räjähtänyt sekamelska, joka on kokenut kanssani kaiken. Tahtoisin käyttää samoja kansia kalenterissani vuodesta toiseen ja kirjoittaa sinne kaiken tarpeellisen. Kalenterini kulkisi aina mukana, se olisi aina käytössä ja nähnyt niin sanotusti kaiken, minkä minäkin. Samaan aikaan sen tulisi olla muokattavissa, sisälmykset vaihdettavissa mieleni mukaiseksi ja sen pitäisi olla kykeneväinen säilyttämään paljon lippulappusia ja muistoja.
Pommi, eli minun Pocket-kokoinen Traveler’s Notebookini alkaa olla jo aika hyvä kantamaan kaikkea, mitä voin menossa tarvita mukanani. Tuleva Carpe Diemini, The Reset Girl Ballerina, toimii sitten kotikalenterinani ja isona koristelualustana. Jos nämä kaksi saataisiin yhteen jollain keinolla, niin kyseessä olisi unelmakalenterini, kunhan se olisi vähän reissussa rähjääntynyt sekä elämää nähnyt.
Eli kummallista kyllä, minun unelmakalenterini ei ole uusi ja hieno. Vaan vanha ja kulunut. Ja sitä en pysty saavuttamaan kuin ainoastaan käyttämällä kalenteriani.
~Allu
