Avainsana: trackerit

Trackerit mielenterveyskuntoutumisen tukena

Moikka, ajattelin tulla kertomaan ja esittelemään omasta kalenteristani löytyviä trackereitä eli seurantoja, jotka ovat toimineet uskomattomana apuna omien mielenterveysongelmieni seurannassa ja analysoinnissa!

Itseltäni löytyy samalta aukeamalta vuoden kestävä kuukautisten seuranta sekä vuoden kestävä ahdistusseuranta, jotta voin seurata onko kuukautisilla merkitystä omaan ahdistuneisuuteen. Ahdistusseurannassa olen käyttänyt kahta eri väriä merkkaukseen, onko ahdistus ollut lievä vai voimakas sekä rastia jos kyseisenä päivänä on ollut paniikkikohtaus.

Näiden perään olen lisännyt ja jättänyt monta sivua tyhjäksi, jotka kulkevat nimellä ”Mikä ahdistaa?”. Itse tykkään analysoida omia ahdistuksen tunteita ja oireita rauhassa, jotta näitä pystyy käymään ammattiavun kanssa läpi ja etsimään parhaita tapoja oman olon helpottamiseen. Nämä olen tahtonut pitää hyvin simppelinä, joten päädyin jättämään sivut vain tyhjäksi jotta saan paljon tilaa kirjoituksille ja analysoinnille. Aikaisemmin kokeilin myös vuoden mittaista trackeria, jossa oli eri väreillä merkattuna yleisimpiä omia ahdistusten syitä, kuten raha, sosiaaliset tilanteet ja yksinäisyys, mutta koin itselle tämän liian yksinkertaiseksi, koska persoonana tykkään enemmän kirjoittaa asioita ja tuntemuksia ylös kuin merkata niitä väreillä. 

Joka kuukausi olen tehnyt myös erilliset trackerit lääkkeidenotolle sekä uusia lääkkeitä aloittaessa olen tehnyt myös trackerit yleisimmille sivuoireille, kuten päänsärky, huonovointisuus, suun kuivuminen yms. Itse haluan myös seurata syömistäni, joten joka kuun trackersivulta löytyy myös omat boksinsa aamupalalle, lounaalle ja päivälliselle, sekä ahmimiselle. Omaan kuntoutumiseen liittyy myös erilaiset syömisongelmat, joten näiden täyttö ja seuranta on ollut itselle todella tärkeää. Jossain kohtaa aion vielä lisätä vastaavanlaiset seurannat välipaloille, mutta niiden aika ei itsellä ole vielä! 

Maaliskuussa aion ottaa uudelleen käyttöön myös listauksen, johon kirjoitan joka päivä mistä olen kiitollinen juuri sinä päivänä. Välillä noiden täyttö on ollut itselle todella hankalaa, mutta varsinkin näin poikkeusaikana kun tuntuu että seinät kaatuu päälle kotona istuessa, on itselleni tärkeää yrittää löytää se joku kiitollisuuden aihe jokaisesta päivästä!

Kokonaisuutena kaikki nämä trackerit ovat toimineet itselleni parhaiten, kun muistaa olla myös armollinen näiden täyttämisen suhteen. Aina ei jaksa joka päivä ruutua värittää, vaikka ahdistaisikin ja lääkkeet on otettu, ja se on enemmän kuin ok! 

Koen, että näiden suurin tarkoitus on auttaa eikä tuoda lisästressiä ja se on hienoa kalenteri/bujomaailmassa, että jos jokin ei juuri itsellä toimi, sitä ei tarvitse tehdä seuraavassa kuussa uudestaan tai sivun päälle voi liimata kauniin kuvan. Joten erilaisia trackereitä voi rauhassa testailla ja etsiä juuri ne omat lempparit itselleen!

Itsekin olen testannut monia eri tapoja seurata näitä ja tässä jaoin teille omat lempparitapani tähän! 

-Maarit

Planner-tytöstä bujoilijaksi – pieni kalenterielämänkerta

Olen aina tykännyt askarrella ja koristella kaikkea. Kalenterissa se on näkynyt vaihtelevasti vuodesta 2008 alkaen, jolloin vaihto-oppilaana ollessani tavallinen kalenteri sai täytteekseen lehtileikkeitä, valokuvia ja tarroja. Kymmenen vuotta myöhemmin, loppukesästä 2018 asiaan syvällisemmin perehdyttyäni, löysin sille nimen – plannerointi.

Päätin vihdoin hankkia julkaisusta asti ihailemani Ajaston Project365rengasplannerin, koska tietyistä muista haluamistani plannereista poiketen kaipasin tavallisen rei’ittimen ja A5-koon helppoutta. Minulle oli kuitenkin selvää, että teen kaiken sisällön itse, koska valmis kalenteripohja ei miellyttänyt minua eikä oikein sopinut tarpeisiini. Suunnittelin siis ulkoasut ja laitoin tulostimen laulamaan. Käytin ensimmäistä luomaani pohjaa vuoden vaihteeseen asti, jonka jälkeen tein hieman muutoksia ulkoasuun sen pohjalta, mitä olin käytössä huomannut tarvitsevani.

Olin halunnut jo pitkään aloittaa bujoilun ja yritinkin 2019 syksystä tovin traveler’s notebookin (eli TN:n) kanssa, jossa seurasin urheiluharrastustani. Oli kuitenkin itselleni liian työlästä ylläpitää samanaikaisesti sekä planneria että TN:ää, koska olen työn ja urheilun vuoksi aika kiireinen. TN siis jäi aika nopeasti, koska sellainen data, jota siellä seurasin, oli paljon yksinkertaisemmassa ja helpommin seurattavassa muodossa jo parissa eri sovelluksessa. Tästä johtuen ehkä koinkin, että bujoilu ei olisi minulle aikataulusyistä mahdollista, vaan että tarvitsen valmiit viikkopohjat, joihin voin vain lisätä koristelut. Olin kuitenkin löytänyt jo alusta asti kalenterirauhan Project365:n kanssa, enkä kokenut ahdistusta tai turhautumista, vaikka jatkoinkin sen parissa.

Sitten tuli korona ja monenlaiset muutokset työn ja urheilun vuoksi muuttivat myös plannerointiani. Etätöihin siirtyminen, iso määrä ylitöitä ja tapahtumien sekä suuren osan muista kalenterimerkinnöistä peruuntuminen johtivat siihen, että kalenterin tuunailu olikin enää vain koristelua ilman suurempaa sisältöä. En muistanut enkä ehtinyt tuunailla ja tein aukeamia viikkoja myöhässä. Plannerissa oli niin rajattua se, mitä sinne saattoi tehdä säännöllisen layoutin vuoksi, että jossain kohtaa se tuntui jo rajoittavan luovuuttani ja kaikki mielenkiinto tarrojen lätkimistä kohtaan hävisi.

Marraskuun alussa tein sitten nopean päätöksen ostaa bullet journalin, johon siirryinkin heti sen hankittuani. Pelkäsin aloittaa tekemään mitään uuteen Nuunaani, koska en halunnut ”heti pilata sitä” (Tämä lienee tuttu tunne monille harrastuksen parissa). Selailin nettiä ja somea löytääkseni vinkkejä, mitä ensimmäisille sivuille voisi laittaa, ja mitä perinteiseen bujoon ”tulee sisällyttää”. En ole piirtänyt varsinaisesti sitten ammattikorkeakoulun, jossa muotisuunnittelua ja vaatetusmuotoilua opiskellessani piirtäminen oli päivittäistä, joten otin siis ensin esiin luonnoskirjan, johon aloin suunnitella bujoni sisältöä. Lopulta uskalsin tehdä ensimmäiset sivut Nuunaan ja siitä alkaen bujoilu on ollut huomattavasti rennompaa ja pelko sivujen ”pilaamisesta” on jo tiessään – aina voi tehdä jotain muuta päälle, jos lopputulos ei miellytäkään!

Koristelutyylini ja lempivärit sun muut ovat alusta asti pysyneet aika samoina, ja pitkälti saman henkisenä tyylini on pysynyt myös bujoon siirryttyäni. En kuitenkaan koe mitään yhtä tiettyä tapaa ainoaksi suosikikseni tai tee viikosta toiseen täysin vastaavia aukeamia, vaikka rakastankin tarroja ja ne näyttelevät kyllä suurta roolia kalentereissani.

Bujossa olen alkanut monipuolistaa eri tekniikoiden käyttöä, ja nyt kun ei ole enää rajoittavaa ulkoasua, tulee tehtyä todella erinäköisiä aukeamia. Piirrän yhä enemmän ja käytän runsaasti papereita. Olen jopa uskaltautunut muutamiin vesivärikokeiluihin, jotka tulevat ehdottomasti jatkumaan osana bujoiluani.

Lisäksi kaikenlaiset kuukausien etusivut, seurantasivut ja muut välisivut tuovat ihanan oman lisänsä kalenterin oheen. On mahtavaa, kun voi mille tahansa sivulle tehdä käytännössä mitä vain ja jatkaa kalenteria taas seuraavalla aukeamalla! Nämä ovat itselleni juuri niitä pieniä juttuja, joita olin selkeästi kaivannut, kun käytössäni oli pelkkä planneri. Nyt tunnen koko ajan piirtävän ja keksivän ideoita uusiin viikkoaukeamiin. Vaikka kalenteriin ei vieläkään tule varsinaista sisältöä tapahtumien tai tapaamisten muodossa, on bujon sivujen tekeminen itse tarkoitus.

En voi muuta kuin suositella bujoilua lämpimästi ihan kaikille ja toivon tämän rohkaisevan myös niitä, jotka ovat vielä bujoilun aloittamista syystä tai toisesta arastelleet, uskaltautumaan uuden äärelle kokeilemaan. Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen, että otin itse nämä askeleet ja nautin nyt vielä syvemmin rakkaasta harrastuksestani! Mielestäni tärkeintä on muistaa, että bujojakin on niin monta erilaista kuin on tekijääkin – ei ole siis mitään yhtä oikeaa tapaa aloittaa tai tehdä, vaan bujosta tulee juuri sen näköinen kuin sinä siitä teet. Haluan myös toivottaa ihanaa alkavaa kevättä ja raikkaita tuunailuhetkiä kaikille, oli työn alla sitten bujo, planneri, TN, tai mikä tahansa muu tuunailun kohde!

– Henna