Heippa manialaiset! Tänä tiistaina täällä ruudun takana kirjoittelee tuore manialainen Emmi, löysin kesän alussa Kässäfestareilla tieni Kalenterimanian Facebookiin ja se on sittemmin vienyt sydämeni täysin.
Ajattelin esitellä tänään memory plannerini, joka toimii päiväkirjamaisesti samalla ollen myös bullet journal-tyyppinen muistikirja viikko- ja kuukausiseurantaan. Tämä on itsellekin ihan uusi kokeilu, eli en ole ihan hionut tätä systeemiä huippuunsa. Kutsun tätä nyt bujoksi, vaikka se ei pistesivuinen olekaan, enkä seuraa mitään tiettyä tyyliä tai suuntaa oman kirjaseni kanssa. Päiväkirjana käytän siis Hobonichin A6-koon tyhjää muistikirjaa, koska rakastan Hobonichin paperia ja miten se toimii täytekynien kanssa.
Aloitan jokaisen kuukauden kansilehdellä ja seurantasivulla, johon listaan kaikki suurin piirtein joka kuussa toistuvat maksut, laskut ja muut hommat, jotka pitää hoitaa. Yleensä tämä aukeama määrittelee loppukuukauden visuaalisen ilmeen ja värimaailman.
Sen jälkeen teen viikkoaukeaman, jossa on sen viikon siivoukset ja tehtävät. Nämäkin toistuvat suurin piirtein joka viikko samana, mutta tykkään merkata ne tehdyiksi, to do-listoista saa iloa, kun näkee yhdellä vilkaisulla miten paljon onkin saanut aikaiseksi!
Tähän aukeamaan aloin myös elokuun alussa tekemään terveyden seurantaa vähän tarkemmin, koska haluan päästä parempaan kuntoon ja pitää itsestäni tarkemmin huolta. Ennen seurasin vain migreenejä ja migreenilääkkeiden ottamista. Nyt lisään joka viikolle taulukon, johon seuraan askeleita ja kaloreita (niinä päivinä, kun ehdin pitämään ruokien seurantaa), sekä painon seurannan. Täällä vahdin myös, että saan tarpeeksi liikuntaa. Tähän mennessä aukeama on toiminut tosi hyvin (toisin kun päivittäisen ruokailun vahtiminen ja ylös kirjaaminen).
Lopun viikkoa pidän päivittäin kirjaa tekemisistä. Välillä merkkaan tärkeitä uutisia ja säätä, joskus kirjaan somessa minua seuraavien määrän, että voin katsoa miten tilit kasvavat. Tähän päiväkirjailuun ei ole vielä löytynyt ihan sitä täydellistä tapaa ja vaihtelua on ollut paljon. Monesti yksi A6-sivu on liikaa, monesti taas liian vähän. Joskus käytän yhden sivun pelkästään koko viikonlopulle. Tärkeintä tämän tekemisessä on päästä vähän koristelemaan ja tekemään jotain luovaa. Huomaan myös, että ajattelen päiviäni hieman tarkemmin pitkin päivää. Arjen kulku on usein samanlaista ja itseään toistavaa, mutta kun sitä ajattelee päiväkirjan kautta, päiviin keskittyy hieman enemmän, eikä jokainen päivä ole täysin itsestään selvä. Niissä tuntuu nykyään olevan hieman enemmän merkitystä.
Tänne on myös ihana tulostaa kuvia ja liimailla kuitteja ravintoloissa käynnistä, lippuja elokuvista ja muuta sellaista. Nautin todella paljon tämän selailusta tuunailun ulkopuolella. Tarkoituksena oli koristella sivuja myös tarroilla, teipeillä ja papereilla ja että tämä toimisi myös hieman art journal -tyyppisesti, mutta yleensä tekstiä tulee niin paljon, että koristeluita ei hirveästi mahdu.
En ole turhan armoton itselleni tämän bujon kanssa, joskus en muista tai ehdi kirjoittaa asioita ylös. Huomaan, että jälkikäteen en edes välillä muista, mitä minäkin päivänä on tapahtunut. Vakuutan itselleni aina, että on OK jättää päiviä tyhjäksi tai pitää taukoa, jos inspiraatiota kirjailuun ei ole. Elokuussa aloin pitää kirjaa ennen kuin muistin tehdä kansilehteä ollenkaan! Joskus taas kuvia ja kirjoituksia tulee monta sivua. Päivistä ei aina tiedä, joten en esimerkiksi tee sivuihin koristeluita etukäteen. Saattaa olla, että kun tämä loppuu, vaihdan hieman isompaan kirjaan, B6-koko vähän kutkuttelee, ja sinne saisi enemmän muistoja mahtumaan! Tällainen oli siis mun muistojen bujoni. Toivottavasti joku saa inspiraatiota omiin tuunailuihinsa tästä, ja viettäkäähän aurinkoinen loppuviikko!
-Emmi
