Avainsana: throwback thursday

Lempimuisto Kalenterimaniasta – Mirppu

Yhden yksittäisen lempimuiston valinta on käytännössä mahdotonta minulle, Kalenterimaniaan mahtuu niin paljon hyviä muistoja vuosien varrelta. Ehdottomasti parhain juttu on kuitenkin ollut Kalenterimanian mukanaan tuomat ihmiset, erityisesti Inka. Sanon tässä nyt julkisesti teidän kaikkien lukijoiden nähden, että Inka jumankauta sinä olet minulle ja Mannalle rakas.

Huolimatta siitä, että olen edelleen katkera, että Mannan ensimmäiset pääjalkaiset päätyivät piirretyksi Inkan bujoon. Se kuitenkin ehkä kertoo kaiken oleellisen suhteestamme. Tiedän, että tässä minulla on ystävyys jota ei hetkauta välimatkat ja murheet. Välillä voi olla viikkoja ettei vaan ehditä juttelemaan, mutta tiedän, että jos tuntuu siltä että maailman murheet painavat liikaa harteilla, Inka kuuntelee ja on läsnä. Aina.

Inka on myös ensimmäisiä ihmisiä, joille haluan kertoa ja jakaa kaiken hyvän mitä minun ja Mannan elämässä tapahtuu. Ja on se sitten kuinka pieni onnenmurena, tiedän että Inka on aina aidosti onnellinen ja iloinen puolestamme.

Tärkeintä kuitenkin ehkä on se ystävyyden tasapaino. Se, että ei tarvitse miettiä mitä toinen oikeasti ajattelee, tai pohtia että onko tämä nyt tyhmä juttu kerrottavaksi. Ei ole. Ei ikinä. Tänä kesänä sain vihdoin myös tavata Inkan miehen ja pakko sanoa, että mies hurmasi Mannan täysin. En sitten tiedä oliko ostetulla jäätelöllä jotain tekemistä asian kanssa.

Mutta kuitenkin, tässä kohtaa! Iso kiitos Kalenterimania, että olet tuonut Inkan elämääni.

-Mirppu

ps. Suvin muistoja pääset kurkkimaan täältä.

Lempimuisto Kalenterimaniasta – Suvi

Heipparallaa! On aika aloittaa uusien torstaipostausten kimara. Tälläkertaa aiheena on ylläpidon lempimuistot Kalenterimaniasta. Minä liityin ryhmään vuonna 2017, ja ylläpitoon vuotta myöhemmin.

Pelkästään koko ryhmästä yksi lämpimin muisto liittyy päivittäiseen off-topic-ketjuun, jossa kerroin silloin hyvin avoimesti hammaslääkäripelostani. Olin kärsinyt miltei vuoden päivät järkyttävästä hammassärystä. Kun koitti päivä jona kipukynnys ylitti sietämisen rajat, muistan edelleen kaiken sen lämmön ja tsempin, jota ryhmästä sain. Selvisin myös hengissä itse hammaslääkäristä. Jälkeenpäin olen toki kertonut paljon muitakin henkilökohtaisia juttuja, ja saanut aina tukea ja tsemppejä.

Ehdottomasti hienoin ajanjakso koko elämässäni alkoi aloitettuani ylläpidossa. Olen päässyt luomaan ja järjestämään asioita sekä tapahtumia, jotka ovat minulle todella lähellä sydäntäni. Vuosien kohokohtia ovat tietysti suurmiitit, mutta itselleni kaikkein rakkaimpia ovat erilaiset pienet miitit, jota Turun seudulla on järjestetty esimerkiksi Hansan Suomalaisessa Kirjakaupassa sekä Fiilis Café Bistrossa. Jäsenten – ja jäsenistä sekä ylläpidosta muodostuneiden ystävien – tapaaminen on aina ihanaa ja siinä tiivistyy yhteen se, miten mahtavaa on kun näkee edessään sen saman lämmön ja fiiliksen jonka voi myös tuntea ruudun läpi ryhmässä selaillessaan.

Mainittakoon vielä maakuntamatkailu, jota varsinkin miittien järjestäminen ja niissä käyminen yleensä ”vaatii” – olen tehnyt taskuparkin Pohjoisesplanadille kahteen otteeseen hakiessamme Ajaston sponsoroimia tuotteita heidän toimistoltaan sekä lähestulkoon kyydittänyt minut ja Miran Auran avovankilaan Google Mapsin antaessa hyvin tarkkoja ja eksakteja ajo-ohjeita.

Muisteloterkuin, Suvi