Avainsana: tekstitarra

Mixed mediaa Lauran kanssa – neiti Värikäs

Muistikirja, leimasin sekä muste on saatu Vihkokaupalta.

Heippa hei! Taas on aika lähteä tutkimaan yhdessä mixed median maailmaa ja otetaan työn pohjaksi yksi lemppari kierrätysmateriaaleistani eli paperitavaratilausten mukana tulleet silkkipaperit. Näillä saa tekstuurin lisäksi kivasti väriä työhön ja sen myötä ainakin itselle iskee usein pieni inspiraatiopuuska, kun lähden pohtimaan työn etenemistä.

Lähdin liikkeelle siitä, että revin jotakuinkin sopivan kokoiset suikaleet paperia ja sivelin Gel mediumia muistikirjan sivulle. Rypyttelin paperia pinnan muovaamiseksi ja sen jälkeen kiinnitin vielä reunat sivelemällä lisää liimaa paperin päälle ja reunoille. Tämä kuivuu välillä ihan tuskaisen hitaasti omille hermoilleni, joten lisäsin nopeasti perään jo oranssinkin silkkipaperin ja kerrostin sitä vihreän kanssa.

Seuraavaksi lähdin kaivelemaan akryylimaalejani. Halusin saada jonkin kivan, sopivan värin sivulle, ja päädyin lopulta Amsterdamin keltaiseen. Puristin väriä valmiiksi sivulle ja lähdin levittämään sitä ihan tavallisella siivoussienellä. Sienellä tuputtelemalla maaliin jää kiva, huokoisen näköinen pinta, joka on peräisin sienen koostumuksesta.

Väriä levitin tyhjän tilan lisäksi myös paperien reunoille ja siirsin sitä pieniä määriä tuputellen myös pidemmälle vihreään silkkipaperiin asti. Värit olivat ehkä aavistuksen liian lähellä toisiaan, jotta olisivat paremmin näkyneet, mutta ainakin väreihin tulee pientä vaihtelua.

Tykkään lisätä töihini joko leimasisimilla tai sapluunoilla kontrastia. Tällä kertaa tartuin suloiseen ympyräleimasimeen ja oranssiin väriin, jotka sain muutama vuosi takaperin Vihkokaupan ylläripaketista. Tämä kombo on todella toimiva omasta mielestäni, mutta taas kerran olin liian hätäinen odottaessani maalien kuivumista. Muutamat renkaat levisivätkin leimatessa, mutta sillä mentiin.

Halusin saada jonkinlaisen ihmishahmon työhön ja hetken varastojani kaiveltuani bongasin tämän hauskan die cut -pään, jolle päätin itse sitten rakentaa mekon paperikosta ja piirtää kädet ja jalat (surkeilla) piirrustustaidoillani. Oletettavasti pää on Art by Marlenen käsialaa, jonka kollaasipaperikko on itse asiassa myös käytössä tässä.

Päätin ohuella permanenttikynällä ”rajailla” mekon reunoja, hakien hieman samanlaista fiilistä, mitä pään art stylessä oli käytetty. Sen jälkeen mustalla akryylimaalitussilla lähdin tekemään kenkiä ja käsiä – taas kerran huomatakseni, ettei gel medium ollut vieläkään kunnolla kuivunut. Pienen taistelun jälkeen sain jotakuinkin itseäni miellyttävän lopputuloksen ja lisäsin vielä neitokaisen käteen yhden PET-kukkatarran.

Muutama hauska tekstitarra Tim Holtzin tarrakirjasta, mustalla tussilla vielä reunoille kehykset (edelleen tussi tuntui kärsivän sivun märkyydestä) ja muutamaan renkaaseen lisäsin pieniä pisteitä niitä korostaakseni. Ja työ oli sillä valmis!

Olen suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka saammekin nähdä, ovatko kynäni enää malttamattomuuteni takia käyttökelpoisia jonkin ajan päästä (hupsista!). Tykkään todella paljon art journal -töistä, joissa on paljon erilaisia elementtejä ja tekstuuria. Toivottavasti taas tämän postauksen myötä siellä ruudun takana innostut kokeilemaan uudenlaisia materiaaleja ja jos lähdet kokeilemaan, näkisin mielelläni mitä sait tehtyä! Nähdään ryhmän puolella ja ihanaa kevään jatkoa sinulle!

– Laura S.

P.S. Aikaisemmat Mixed mediaa Lauran kanssa -sarjan postaukset löydät täältä.

Mixed mediaa Lauran kanssa – enemmän on enemmän

Muistikirja on saatu Vihkokaupalta.

Moikka moi! Mielessäni on jo hetken aikaa kytenyt idea postaussarjasta, jossa hypätään yhdessä mixed median maailmaan. Tämän sarjan aikana olisi tarkoitus käydä läpi erilaisia mediumeita ja myös kurkata, mitä kaikkea kotoa löytyvistä asioista voisi hyödyntää mixed media töissä. Innostuin itse art journalista ja sen myötä mixed mediasta noin kolmisen vuotta sitten saatuani yhteistyössä tämänhetkisen taidepäiväkirjan virkaa toimittavan Dingbats Pro muistikirjani. (Matkaani vasta-alkajasta innostuneeksi uuden kokeilijaksi voikin lukea vanhasta postaussarjasta täältä.)

Tänään lähdemme rakentamaan sivua ”valmiiseen pohjaan”, nimittäin washien jämäpala sivulleni. Törmäsin todella pitkä aika sitten jossain päin somea klippiin, jossa kaikki kalenteriaskartelusta ylijääneet washin palaset liimattiin yhteen sivuun ja siitä se idea sitten lähti. Nyt sivu oli täyttynyt sen verran, että oli enemmän kuin hyvä hetki lähteä hyödyntämään tätä.

Washien palaset eivät vain tuo työn pohjaan väriläiskiä, mutta ne toisivat myös paljon pientä tekstuuria, mikäli päälle vedettäisiin suoraan vain maalia. Itse en halunnut kuitenkaan lähteä täysin peittolinjalle, joten nappasin muutaman neutraalin sävyisen matta-akryylimaalin ja levitin palettiveitsellä värejä summamutikassa sivulle.

Parasta väriterapiaa onkin juuri se, ettei aina liikaa mieti mihin mitäkin laitetaan tai miltä se näyttää. Niinpä otin muutaman vahaliituvärin ja vedin aluksi silmät kiinni sinne tänne ”sotkua” ja lopulta lisäsin toisella värillä vielä samoille kohdille lisää väriä. Vaikka olin kuivannut akryylimaaliani lämpöpuhaltimella, paksummissa kohdissa maali oli edelleen aavistuksen märkää, mutta en antanut sen haitata menoa, olihan minulla edelleen pohjatyöt työn alla.

Yksi lempikierrätysmateriaaleistani art journalissa on ehdottomasti askartelutavaratilausten mukana tulleet silkkipaperit. Säästän nämä joka kerta, koska rakastan tekstuuria, mitä näillä saa aikaan sellaisenaan tai maalien alla. Revin muutaman suikaleen paperista ja rypistelin niitä ennen liimaamista paikoilleen. Liimana käytän lähes aina gel mediumia, jota voi kiinnittämisen lisäksi käyttää maalien paksuntamiseen. Omani on mattaversio, jonka lisäksi on olemassa gloss, joka lisää työhön samalla kiiltoa.

En pahemmin suunnittele tekemisiäni sen suuremmin vaan olen enemmän matkalla inspiroituja. Värimaailma tähän mennessä saikin minut tarttumaan yhteen uusimmista PET-teipeistäni. Tämä on kuitenkin läpikuultavaa washipaperia, joten liimasin ensin haluamani kuvat tarrapaperille, josta ne sitten uudemman kerran leikkasin irti. Kaivelin varastoistani vielä yhden paperikon sivun ja repäisin askartelukäyttöön hankitusta kirjasta muutaman suikaleen kerrostusta varten.

Nämäkin kaistaleet liimasin paikoilleen aiemmin mainitulla gel mediumilla, joka on kyllä luottotuotteeni. Kuvassa näkyy selkeästi miltä geeli näyttää ennen kuivumistaan. Sinertävä sävy kuitenkin katoaa kuivumisen myötä ja muuttuu täysin värittömäksi. Gel mediumilla voi myös suojata työn lopuksi, mutta liian paksun kerroksen laittaminen saattaa aiheuttaa tahmaisuutta, jolloin muistikirjan sivut saattavat hieman tarrata toisiinsa. (Toisaalta samaa ongelmaa esiintyy myös ihan akryylimaalien kanssa ja näihinkin on onneksi olemassa useita ratkaisuja.) Kuvasta poiketen liimasin tässä vaiheessa myös kaksi hahmoa paikoilleen.

Kuten jo tämän postauksen otsikko kertoo, more is more – enemmän on enemmän. Koska sivun lähtökohtana oli kymmeniä washipalasia, tiesin jo valmiiksi sivun tulevan täyteen eri elementtejä. Kaivoin seuraavaksi sapluunan, Mementon mustetyynyn ja musteenlevittimen. Töpöttelin palloja jonoiksi sinne, mihin ne näyttivät sopivan, varsinkin hahmojen läheisyyteen. Sapluunassa pallokuviointi oli pieni, mutta helppo kohdistaa ja näin ollen jatkaa samaa kuviointia pidemmälle. Eri pinnat antoivat musteelle ihanasti eri värisävyjä ja joissain näkyy kivasti, kuinka vesiliukoinen muste ei ole edes tarttunut kummemmin.

Työ näytti vielä kaipaavan jotain, joten nappasin Uni Poscan valkoisen maalitussin ja alkuun laitoin muutamia pisteitä sinne tänne mustepallojen sisälle. Työ näytti edelleen tyhjältä, jonka seurauksena halusin muutamia viivoja vielä kaveriksi ja pari spiraalikuviota pääsi myös koristamaan osaa palloista.

Koska taustassa oli paljon samaa vihreää, kuin hahmoissakin, päädyin lopulta rajaamaan kummatkin hahmoista valkoisella ja lisäämään ääriviivojen ulkopuolelle vielä efektiä korostamaan muutamia pisteitä. Rakastan myös maaliroiskeita, mutta tällä kertaa aiheutin ne pumppaamalla ”liikaa” maalia tussista ulos ja sen avulla sitten roiskin sitä työn päälle. Lopuksi kaivoin vielä muutaman tekstitarran, jotka puhuttelivat minua tähän työhön liittyen.

Ja valmista tuli! Tässä mixed media työssä käytimme jopa 8 eri elementtiä, mikäli en nyt ihan väärin laskeskellut. Kotoa ei tarvitse löytyä armeijalle sopivaa määrää taidetarvikkeita, jotta mixed median pariin voisi hypätä. Ensi kerralla tehdään kuitenkin jotain simppelimpää työtä, joten sillä aikaa, nähdään ryhmän puolella.

-Laura S.

P.S. Mikäli jokin tietty mixed media asia kiinnostaa, otan enemmän kuin mielelläni vastaan ehdotuksia.