Avainsana: tekemisen vuosi

Aliisan ensimmäinen #kmhämemiitti

Postaus toteutettu yhteistyössä Lahen Kirjansitomo Oyn kanssa.

Marraskuussa 2020 uskaltauduin kirjoittamaan elämäni ensimmäisen miittitiedustelun ryhmän Kanta-Hämeen miittisuunnitelmat kuvaan: ”Löytyisikö Kanta-Hämeestä tuunailijaa, jonka kanssa aloittelija pääsisi tutustumaan kalenterimania maailmaan?” Muistaakseni en saanut vastakaikua tuohon ilmoitukseeni. Aika vain vaati hieman ajatuksen kypsyttelemistä ja erinäisten rajoitusten helpottumista.

Nyt elokuussa laitoinkin uuden kysymyksen itämään: missä Hämeessä miitti kannattaisi järjestää? Ehdottomasti eniten rakkautta osakseen sai Lahti, mutta myös Hämeenlinna ja Riihimäki tulivat huomioiduiksi. Lahen Kirjansitomon Hannan mainittua, että heidän tilassaan olisi mahdollista tavata, miitin todellinen toteutuminen oli lähempänä kuin osasin oikeasti kuvitellakaan. Elämäni ensimmäisen miitin järjestelin yhdessä ylläpidon Janitan ja Katjan kanssa torstaina 25. elokuuta 2022 klo 16-20 Lahen Kirjansitomolle.

Ihana Hanna emännöi meitä paikan päällä ja aluksi esitteli Esan kanssa sitomoa ja hyvin erilaisia töitä, joita tekevät. Kirjansitomo on helmikuussa 2020 toimintansa aloittanut perheyritys. Siellä tehdään tulostusta, kirjansidonta- ja jälkikäsittelytöitä yksityisille, yrityksille ja julkiselle sektorille. Toimitila sijaitsee Lahdessa Svinhufvudinkadulla, jossa on myös pieni sitomon tuotteiden myyntinurkka (esimerkiksi muistikirjoja, vihkoja, tarroja ja irtosivuja) Kaikki tuotteet on valmistettu Lahdessa.

Tilaan mahtui juuri sopivasti kymmenen henkilöä. Rento puheen sorina ja nauru täyttivät tuunaustilan hetkessä. Keskusteltiin kalentereista, muistikirjoista, tarroista, teipeistä… Oikeastaan kaikenlaisista aiheista maan ja taivaan välillä.

Tarjolla oli Hannan järjestämää herkullista syötävää ja juotavaa. Käytettävissä oli myös kahvinkeitin, vedenkeitin, mikro ja jääkaappi.

Kiitos kiitos kiitos kaikille Kalenterimanian Hämeen miittiin osallistuneille ja erityiskiitos Lahen Kirjansitomon Hannalle ja Esalle, että pääsimme tutustumaan sitomonne toimintaan ja tuunailemaan inspiroivassa tilassanne. Minäkin pääsin elämäni ensimmäiseen miittiin ja pohdin jo seuraavaa tapaamista. Suunnitelmissa siis mahdollisesti toinen #kmhämemiitti tälle vuodelle, mutta aika näyttää missä ja milloin.

Terkuin Aliisa

Sata päivää taidetta

Jokunen aika sitten Mujissa ollessani, törmäsin kassalla jonottaessani koriin, mikä oli täynnä pieniä pahvikannella varustettuja paperinippuja saranarenkaissa. Ryhmän puolella oltiin juuri inspiroiduttu minijournaleista, joten nämä minikokoiset paperit lähes huusivat nimeäni ja tarttuivatkin matkaan. Minua oli myös kovasti inspiroinut jäsenemme Katjan upeat ATC-kortit, joilla hän suoritti #the100dayproject -haasteen. Kuin olisi tarkoitettu, tästä mini nivaskasta löytyi juuri 100 pientä paperilappusta, joten päätin lähteä haastamaan itseäni ja osallistua tähän haasteeseen.

Tätä kirjoittaessani olen saanut tehtyä 21 korttia, eli melkein neljänneksen koko haasteen määrästä, enkä toistaiseksi ole jättänyt päivääkään välistä. Vaikka en ole vielä puolivälissäkään haastetta, tämä on kuitenkin tähän mennessä ollut äärimmäisen palkitsevaa: saranarengas on alkanut täyttymään yllättävän nopeaa tahtia, enkä usko sen tilan riittävän loppuun asti.

Olen ottanut tavaksi istahtaa työpöytäni ääreen iltaisin saatuani lapseni nukkumaan, se on minulle päivän rentoutumishetki, omaa aikaa. Inspiraatiota olen kaivanut luvattoman suuresta tarra– ja washivarastostani. Selailen kansioitani ja laatikoitani, ja aina välillä joku yksittäinen tarra tai paperi herättää ideaa, jonka pohjalta olen lähtenyt aina työtä rakentamaan. Välillä idea on kantanut loppuun saakka, välillä pohjan teon yhteydessä olen lähtenyt aivan eri suuntaan.

En ole pidättäytynyt pelkästään yhdessä tyylissä, joten tekemäni kortit ovat kunnon sillisalaatti kaikkea. Kuten jo mainitsin, inspiraationi on aina lähtenyt jostain yksittäisestä asiasta, jonka takia yhtenä päivänä olen saattanut tehdä jotain vintagea, toisena herkkää kollaasia ja kolmantena söpöä sarjakuvahenkistä työtä. Ainoana yhteisenä tekijänä olen kuitenkin halunnut säilyttää tekstitarrat: niillä työn viimeistely on aina oma projektinsa, välillä oikean lainauksen löytämiseen tuntuu menevän yhtä kauan kuin itse kortin tekoonkin.

Olen yrittänyt tänä vuonna pohtia enemmän omia kulutustottumuksiani ja vähentää ylimääräistä ostamista, jotta saisin isoa askarteluvarastoani käytettyä (kurkkaa ihmeessä Terhin postaussarja aiheesta). Tämä onkin ollut oiva tapa edes hiljalleen käyttää enemmän tarrojani. Olemme ylläpidon kesken puhuneetkin muutamaan otteeseen, että tämä vuosi on meillä #tekemisenvuosi, ja sellainen fiilis minulla onkin ollut tässä jo usean kuukauden ajan. Minulla ei ole yli vuoteen ollut tällaista inspiraatiota ja halua tehdä, mikä on ihanaa.

Kaikki jo tekemäni sekä tulevat kortit löydät Facebookin ryhmän puolelta täältä taikka Instagramin puolelta hästägin #the100dayprojectllayraplans takaa. Toivottavasti löydät tästä itsellesi inspiraatiota ja kenties jopa halun heittäytyä mukaan haasteeseen! Oikein ihania elokuun viimeisiä päiviä ja toivottavasti tuleva syksy tuo mukanaan ihania tuulia.

– Laura S.