Helou helou helou! Pää pilvissä haaveillen lähestulkoon ilmassa leijuva Inka täällä kirjoittelee. Tässä on kulunut jo aika hyvän aikaa niin, että kalenteriharrastukseen liittyvien ostoksien tekeminen on ollut kovinkin maltillista itselläni. Nyt alkaa tuntua siltä että hankinta- & haavelistoille on alkanut taas kertyä hieman asioita, ja ajattelinkin näitä haaveita hieman jakaa teille tämän postauksen muodossa.

Oikeasti tarpeeseen tulisi tilata jostain viikonpäivä-tarroja. Ne olen onnistunut käyttämään täysin loppuun, eikä jemmoista ole löytynyt enään edes yksittäisiä, yksinäisiä viikonpäiviä. Kovin vaikeaa on vain päättää haluaisiko suomenkielisiä tarroja, vai kenties englanniksi päivien nimet. Noh, haaveillahan voin vaikka molemmista – erilaisilla fonteilla ja väreillä! Toinen halu jolle olisi myös edes jonkinlainen järkiperuste, on washivaraston täydentäminen. Vaikka rullia toki lipaston laatikossaan pyöriikin ihan reilulla kädellä, on viime kuukausina useampikin lemppariteippi tullut käytettyä loppuun. Kesällä tuli myös myytyä pois reilu pino washeja, joten tiedän että varastossani olisi kyllä tilaa jokuselle peruskuvioiselle rullalle. Ehkäpä tieni tässä pian vie vaikkapa Teippitarhan sivuille selaamaan, ja joku kaunis päivä osaan valita tilattavaksi asti juuri ne lemppareimmat ihanuudet…

Ja kun nyt on puhe haaveista, niin listaampa tähän niitä villimpiäkin askarteluasia-unelmia:

Iiiiiiso stanssikone! Omistan oikein näppärän söpön pienen masiinan kyllä, mutta iiiiisolla koneella mahtuisi käyttämään mitä vain stansseja! Tämä haave sisältäisi siis tietenkin myös loputtoman budjetin stanssien hankkimista varten.

Ammattilaisen järjestämä, uusi ja kaunis askartelutila. Tilanne askartelupisteelläni on kyllä melko hyvä nytkin, mutta aina voisi olla vielä hieman loogisempaa, helppokäyttöisempää – ja visuaalisesti ainakin säilytysratkaisujen suhteen yhtenäisempää!

Unelmien tarrat Me And My Big Ideasin tarrakirjoista – ilman niitä sivuja joille ei ole itsellä käyttöä! Ei ole hyvään toviin tullut näitä tarrakirjoja ostettua uusia, kun piheys ja ehkä jopa järkikin ovat tulleet väliin koska ”tarpeeksi suuri osa” tarroista ei ole aiheuttanut hengen haukkomista ihastuksesta.

Ja mistähän sitä vielä oikein haaveilisi… Ainakin energiasta ja sopivasta ajasta toteuttaa kaikkia niitä ideoita jotka kyllä päässä muhivat. Ja ISONA unelmana haaveilen että edelleenkin jylläävä pandemia olisi vielä joskus muisto vain, ja pääsisi taas pelotta tapaamaan ja halaamaan rakkaita kanssamaanikoita. On ikävä!

Peace and love, Inka.