Avainsana: teinikalenteri

Esittelyssä – Teinari (Ajasto)

Kalenterimania toimii yhteistyössä Ajaston kanssa ja he lähettivät meille testiin uusia ihania lukuvuosikalentereitaan. Minä sain mustanpuhuvan Teinarin, jonka kantta koristaa valkoiset kädenjäljet. Sanoisin, että yksinkertaisen tyylikäs minun makuuni.

Teinari on lukuvuosikalenteri joka alkaa heinäkuusta -18 ja loppuu heinä-elokuun vaihteessa -19. Kalenteri on kooltaan 97x66mm ja siinä on sidotut, painetut muovikannet. Kalenteri on kooltaan niin näppärä, että se mahtuu tarvittaessa vaikka rintaliivien välissä kuljetettavaksi. Kokeilin tätä ja hyvin toimi.

Teinari alkaa vuosinäkymällä heinäkuu -18, joulukuu -19. Ensimmäiselle sivulle voi täyttää omat henkilötiedot ja kolmelta seuraavalta sivulta löytyy kalenteripäivät. Viikkoaukeama on vaakanäkymällä ja kalenterista löytyy suomalaiset nimi- ja juhlapäivät. Kalenterin takaa löytyy vuosiruudukko- ja lukujärjestyssivuja sekä runsaasti muistiinpanosivuja.

Kalenterin sivut ovat taskukalenterille tyypillistä ohutta paperia ja osa kokeilemistani kynistä kuulsi läpi. Paljoa kalenterissa ei omaan makuuni ole koristelutilaa, mutta värikkäillä kynillä ja kapealla washilla aukeamia saa helposti elävöitettyä. Äidiltäni kuuleman perusteella Teinariin on hyvin saatu mahtumaan leffaliput, karkkipaperit ja tärkeät viestit ihastukselta. Odotankin innolla omaa, vuoden mittaista matkaani Teinarin kanssa.

”Teinariin laitettiin kaikki mahdollinen mitä ikänä tapahtui, viikonloppuhin lisättiin sivuja ja vuodessa kalenteri paisui viisinkertaiseksi.” – Vipex -67

Lue aiemmat Maker , Kompagnon ja Teinari postaukset linkkien kautta.

xoxo Nanna

Päivän paras hetki

Arkiaamuisin kello soi 6.00! Luulen, että joudun siirtämään herätystä vielä aikaisemmaksi sillä kuukausien aamurutiini vie koko ajan enemmän ja enemmän aikaa. Silmälasit päähän ja Instagram auki, on päivän parhaan hetken aika.

Filosofiaa jokaiseen aamuun.

Oma kalenterihulluus alkoi jo yläasteella. Teinikalenterin pikkuisille riveille kirjoitettiin päivän fiilikset, kuka katsoi ja ketä kaipaavasti. Kenellä oli uudet farkut ja kuka heitti ensimmäisen lumipallon pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Sivuille rustattiin oudoimmat nimiyhdistelmät, jotka nimipäiväkalenterista keksittiin. Vannoin, että poikani nimi EI tule olemaan Reko Veini Sippi. Sivuille harjoiteltiin uusia sukunimiä ja elettiin vahvasti!

Opiskelujen myötä kalenterit vakavoituivat ja hulluttelu jäi vähemmälle. Ulkomailla asuessa kalentereista tuli päiväkirjoja, joihin merkittiin lasten ensimmäiset asiat ja päivän tunnelmat. Työn myötä kalenterista tuli opettajan vakiovaruste, johon kirjattiin poissaolot, onnistumiset, kokeet ja huoltajien tapaamiset. Vähitellen sähköinen kalenteri on korvaamassa tuon kaiken, mutta edelleen kannan vihreää Lekolarin aarrettani joka päivä kainalossani. Ja entiseen malliin sen välistä löytyy mitä mystisempiä lippuja ja lappuja, jotka kirjoittamisen hetkellä olivat päivän tärkeimpiä.

Tammikuun aloittelua.

Netti toimii tänään kiusallisen hitaasti, siirryn alakertaan ja keitän samalla kupin kaakaota. Ensin katson Instan videot, ne kalenteri-ihmisten tekemät. Samalla painan mieleen ideoita ja ihailen ihmisten mielikuvitusta ja taitoa. Seuraavaksi siirryn kuvavirtaan. Ehdottomia suosikkejani ovat japanilaisten, taiwanilaisten ja ranskalaisten tekemät kalenterit, toki joukkoon mahtuu muutama amerikkalainenkin. Opiskelen japania ja yritän postauksista tunnistaa edes muutaman kanjin tai hiraganan. Mieltä rauhoittavat kauniit kuvat, sulavat kirjaimet ja harkitut siveltimien vedot. Tallennan aamun mielenkiintoisimmat kuvat ja selailen hetken omaa kalenteriani. Mietin joka aamu bujon aloittamista, mutta onko se sittenkin liian työlästä?

Japanin opiskelun tueksi hiragana-tulosteet reissuun ja kalenterin väliin. Näitä kuvia en ole vielä värittänyt.

Käytän Happy Planneria. Kalenterin arvokkain osa on renkaiden välissä roikkuva singaporelainen pieni koriste, jonka tytär lähetti oltuaan poissa kotoa kuukauden. Elokuussa tapasimme viimeksi, toukokuussa ehkä seuraavan kerran. Ikävä on valtava, mutta tuon koristeen näkeminen helpottaa vähän. Jotenkin tuntuu siltä, että olen taas siellä yläasteella ja tunteet tulvivat. Katson kalenterista päivän tärkeimmät ja teen tarvittavia lisäyksiä luettujen kirjojen/katsottujen elokuvien listaan. Väkisin esille tulevat kortit, joista löytyvät Phil Dunphyn, Modernin perheen isän legedaariset lausahdukset.  Kurkistan vielä muutaman kortin ja siirryn vakiovarusteeseeni. Ihana HP ja vihreä Lekolar laukussani lähden päivän uusia merkintöjä kohti.

Kalenterin aarre, tyttären lähettämä koriste.

Muutama seuraamani sivu Instagrammissa:

ssul0926

unicornplanner

carpediemplanners

kkurosuuke

makememoriestoday

lapin_et_fleur

therachmark

natsume_notebook

meowmeostar

bulletjournalcollection

bonjourfacteur

 

Tuija