Avainsana: tee se itse

Rengasmekanismi / TN asetaattiin

Kivaa keskiviikkoa! Keksin joku aika sitten miten voin muokata nidotuille (tai kierreselkäisille) muistikirjoille ja kalentereille tarkoitetuista kansista rengaskalenterille tai Traveler’s Notebookille kannet todella helposti. Tässä postauksessa esittelen pari eri kikkaa!

Olen erikseen tilannut rengasmekanismeja, jotta niitä voi vaihdella tarpeen ja mieltymysten mukaan, ja halusin laittaa sellaiset kauniisiin muistikirjan nahkakansiin jotka mulla on. Käyttämällä asetaattia taustana, ei kansiin itseensä tarvitse tehdä reikiä.

Rengasmekanismin pitää kestää liikuttelua ja pysyä jämerästi paikallaan, joten tähän kannattaa käyttää melko paksua asetaattia tai muuta tukevaa muovikalvoa. Minulla oli kuvioituja kauniita Stamperian koristeasetaatteja, joten ajattelin kokeilla kiinnittää rengasmekanismin niiden kanssa. Kuten aloituskuvasta näkyy, näissä nahkakansissa on vain sivutaskut joihin muistikirjan voi sujauttaa.

Asetaatti laitettaisiin näihin taskuihin molemmilta puolilta. Aluksi piti A4-kokoisesta arkista leikata A6-kansiin sopiva palanen.

Hetken mallailtuani sain mitat kuntoon. Käytin askarteluveistä ja viivotinta, kiinnitin myös asetaatin leikkuualustaan kiinni teipillä että leikkaus sujuu helpommin.

Selkeästi tukalin osuus oli takana ja päätin pyöristää kulmaleikkurilla A6-arkin reunat, etteivät sivun terävät nurkat vahingoita nahkakansia, kun laitan sen taskuihin ja otan sitä pois.

Sitten tarkistin, että muovi oli oikean kokoinen ja se sujahtaisi mukavasti kansien sisään. Ensiyritys ei ollut onnistunut, joten jouduin hieman viilaamaan reunoista muutaman millin pois.

Kuten kuvasta näkyy, asetaatti sujahti lopulta mukavasti taskuihin. Nyt täytyisi vain laittaa rengasmekanismi siihen kiinni. Tällaiset vaihtomekanismithan siis ruuvataan yleensä kansiin kiinni, joskus takana saattaa olla joku tukiranka, mutta omassa tapauksessani asetaatti ajoi sen asian. Mallasin renkaat kohdilleen ruuvien reikien kohdalta ja tein pienet merkit jonka jälkeen tein niittityökaluilla hieman isommat reijät.

Ei tarvinnut enää muuta kuin ruuvata mekanismi muoviin kiinni. Lopputuloksesta tuli erittäin siisti ja jämäkkä.

Jos haluat vaihtaa kalenterin sisuksen, ei tarvitse edes ottaa renkaissa olevaa sisältöä pois, muovitaustainen rengasmekanismi sujahtaa pois taskuista helposti ja kansi on taas muistikirjakäytössä!

Tämän saman kikan voi käyttää myös TN-kansiin, jos haluat lisätä tällaisiin sivutaskullisiin kansiin kuminauhoja TN-vihkoja varten tekemättä reikiä tai muita jälkiä kansiin itseensä. Käytin sirkkoja, niitti-/sirkkapihtejä ja kulmanpyöristäjää ylijääneeseen asetaattipalaan ja lisäsin siihen ylä- ja alalaitaan keskelle vierekkäiset reiät, joihin kiinnitin sirkat, eli eyeletit.

Kiepautin kuminauhaa reijistä läpi niin, että tilaa oli neljälle vihkolle. Pyöristin myös tästä kulmat, muuten ne tuppaavat jäämään tosi teräviksi.

Viritin vihkoja paikoilleen ja sujautin muovin kannen taskujen väliin. Tämä asetaatti on itseasiassa niin kaunista, että se menisi jo yksinäänkin kansina! Tämä oli tosiaan jämäpala muovia tuosta aiemmasta pakertelusta ylijääneenä, joten sen mitat eivät olleen A6-koon kansiin ihan täydelliset. Mutta kauniisti se toimi silti!

Tämä on mahtava tapa saada monikäyttöisyyttä kalenterin kansiin ilman että kauniiseen nahkaan tai kankaaseen täytyy tehdä reikiä tai muita muutoksia. ”Asetaattihökötys” irtoaa salamannopeasti ja kansiin voi laittaa jotain muuta. Tähän ei ole pakko ostaa uutta kallista asetaattia, joku vanha muovinen kulmalukkokansiokin sopii hyvin leikeltäväksi.

Huono puoli käyttämässäni asetaatissa on se, että kalenteri tuppaa pakottamaan itseään auki koska muovi on niin jämäkkää. Asetaattiin voisi yrittää laittaa hieman taitosta, mutta itselläni tämä kalenteri ei kulje mukana vaan on kokoajan auki työpöydällä, joten annoin asian olla. Testaa käyttämäsi muovi ja sen taipuisuus ennen kuin alat hommiin, jos luulet, että tämä asia häiritsee omassa käytössäsi.

Tuli vähän pitkähkö postaus, mutta ainakin näitä ohjeita pitäisi olla helppo seurata. Jos tulee jotain kysyttävää tai kommentoitavaa, huikkaa tässä tai tule näyttämään ryhmässä, jos teit itse tämän idean pohjalta oman version!

Jos haluat kokeilla hieman monimutkaisempaa TN-projektia, täältä löytyy ohjeet, jolla tehdä TN-kannet ilman ompelukonetta,

Aurinkoista loppuviikkoa,
Emmi

Tuunatut rasiat

Terve taas, Helmi U kirjoittelee tällä kertaa blogiin tuunailuhommista! Esittelen päällystämiäni pahvisia suklaarasioita, jotka sopivat mainiosti pikkusälän säilöntään työpöydällä. Minulla ei ole kunnon hyllykköä tai tarjoilukärryä kätteni ulottuvilla, ja työpöydän laatikot ovat jo täynnä. Toimivamman puutteessa kätken askartelumateriaalejani suklaa- ja kirjepaperirasioihin.

Rasioiden tuunaus on palkitsevaa monella tavalla. Kierrätysmateriaalit ovat ilmaisia, jos jätettä syntyy muutenkin erilaisista kulutustuotteista, pieni paperitavara pysyy ojennuksessa, saan silmääni miellyttävän sisustuselementin työskentelypisteelleni ja ennen kaikkea päästän kauneimmat materiaalini oikeuksiinsa palatsini julkisivulle. En varsinaisesti hilloa, mutta kätkemäni askartelujutut unohtuvat nopeasti, ellen näe niitä aika ajoin. Tuunatut säilytysrasiat ovat kuin katalogi konttorini helmistä.

Rasiapohjat ovat Pandan Juhlapöydän konvehtirasioita ja yksi kirppikseltä ostamani metallinen keksirasia. Wiener Nougat -rasiat ja vastaavat litteät ja laakeat pahvikuoret ovat myös mainioita. Kuvien rasioiden kyljissä hyödynsin eniten skräppipapereita ja washiteippejä, mutta olen myös maalannut ja decoupage-kuorruttanut joitakin laatikoita.

Suunnilleen 30cm×30cm kokoiset skräppipaperit ovat ihanimpia. Nämä isot neliönmuotoiset paperit ovat yksittäisinä korkeintaan kahden euron hintaisia, verkkokaupoissa usein tarjouksessa hinta voi olla 0,5 – 1 euron luokkaa. Lähetys postitse maksaa kuitenkin roimasti, joten tilaan kerralla parikymmentä erilaista arkkia. Jos paperin molemmat puolet ovat kauniit, käytän ne kummatkin. Paperin saa halki kynsillä varovasti avaamalla ja repimällä vieläkin varovaisemmin. Aloitan kulmasta, ja revin paperin kuvapuolia erilleen hitaasti useammasta kulmasta ja sivusta. Näin paperin saa ohuemmaksi, jolloin se taipuu helposti esimerkiksi lahjapaperimaisesti rasioiden ympärille. Useimpien skräppipapereiden kuvapuolet ovat kuin kalvot, jotka pysyvät hyvin ehjänä, mutta sisus on höttöisempää ja saattaa kutittaa sormia. Alle 100g paksuisia en halkaise. Ohuuden lisäksi suuri pinta-ala kasvattaa kuvan repeytymisen riskiä halkaistessa. Tuunaamissani bokseissa olen ensin leikellyt sopivat paperipalat ja pyöristänyt kulmat leikkurilla, sitten vasta halkaissut ne. Kiinnitin irralliset kartonkipalat kullekin syrjälle lahjapaketointityylin sijaan.

Käytin kiinnittämiseen paperiliimaa ja reunoihin vahvaa kaksipuoleista askarteluteippiä. Päällyspaperien reunat eivät käytössäni pysyisi siististi alhaalla, joten teippasin reunat kiiltävällä läpinäkyvällä teipillä. Kontaktimuovissa on kokemukseni mukaan heikompi liimapinta, ja mattapintaisesta ”näkymättömästä” teipistä en pidä sen sormituntuman takia. Teippi rikkoo projektin estetiikkaa, mutta se saa kelvata!

Kiersin parin rasian ympäri kauniita washiteippejä koristeeksi. Nekin teippasin kiinnitysteipeillä aloilleen, sillä washit eivät menesty käytössä samoin kuin koristeena. Suosikkiwashini edustuspinnoilla ovat foilatut Simply Gildedin Stardust-teipit, Willwan holografiset kuut ja Fox & Cactuksen mystiset aiheet. Näillä eväillä kannustan sinuakin lopettamaan hilloamisen juuri tänään! Kauneimmat washit, tarrat ja paperit kuuluvat ihasteltaviksi, ei hypisteltäviksi. Toivottavasti paperien halkominen aiheutti edes lievää hilpeyttä, jos se ei sinua aivan inspiroikaan. Kiitos lukemisesta, ja ihanaa alkavaa kesää!

-Helmi U.