Vilkkaasta mielikuvituksesta ei ole ainakaan haittaa tämän harrastuksen parissa. Itsestäni tuntuu välillä, että voisi laittaa jonkinlaisen suodattimen itseensä ettei koko ajan keksisi uusia askarteluideoita. Tämän voisikin tiivistää aviomieheni lausahdukseen, kun poistin itseltäni geelikynnet: ”Kai sinä askartelet noista jotain, kun kaikesta askartelet”. Itse olen huomannut näkeväni erilaisia mahdollisuuksia ihan arkisissa materiaaleissa, kuten vaikkapa karkkipapereissa, kahvilan lautasliinassa, kaupan paperipussissa tai työpaikaltani siivotusta ”rihkamakorusta” jota työkaverini oli heittämässä roskikseen ja tultuani paikalle lahjoitti tämän ”roskan” minulle. Sanoinkin välittömästi, että tästähän voi tehdä kalenterikorun!
Lehdistä löytää uskomattoman paljon kuvia leikeltäviksi, ihan jopa kauppojen ilmaislehdistä ja mainoksista. Kirpputoreilta kirjoja ja lehtiä löytää usein todella halvalla ja erilaisista roskalavaryhmistä ilmaisiksikin. Lehdistä leikatuilla kuvilla olen koonnut ns. unelmakarttakirjaa, jota aloimme yhdessä ideoimaan tuunailuystävieni kanssa.
Karkkipapereista saa tehtyä vaikka mitä, oma suosikkini on ehdottomasti kettukarkkipaperit. Niistä olenkin tehnyt muunmuassa välilehtiä Traveler’s notebookin väliin sekä kukkaroita. Olen laminoinut karkkipapereita ja jotkut niistä kutistuvat kuumalaminoidessa kivasti. Olen nekin liittänyt osaksi traveler’s notebookiani. Myös konvehtirasioita voi käyttää hyödyksi, kuten muitakin rasioita. Rasiat voi esimerkiksi päällystää kauniilla paperilla ja käyttää sitten vaikkapa washiteippien säilytykseen.
Lautasliinoja olen laminoinut myös välilehdiksi, sekä korttiaskarteluun. Nykyään tulee kaupoissakin katsottua lautasliinahyllyjä ihan eri tavalla kuin ennen. Olen myös säästänyt lahjapapereita ja laminoinut niistä sivuja.
Maalasin papereita akryyliväreillä marmorikuulien avulla, sekä jauhemaisella värillä, johon suihkutetaan vettä päälle. Näitä papereita meinasin käyttää ainakin korttien askartelussa ja laitan varmasti niitä jollain tavalla myös Travelers Notebookin väliin.
Tässä vain muutamia esimerkkejä, murto-osa, siitä mitä kaikkea voikaan keksiä. Mukavaahan on syödä suuri määrä karamelleja ja sen jälkeen askarrella niiden papereista mitä vain. Tai käydä kaupassa niin, että miettii mitä kaikkea voisi tuunailla tai käyttää tuunaukseen. Kirpputorikierroskin näyttää ihan erilaiselta, kun sen miettii (kalenteri)tuunailijan näkökulmasta.
Rakastan kaikkea käsillä puuhastelua ja yksi lempiajanvietteistäni on matonkuteista virkkaaminen. Nyt sairaslomalla ollessani, kun jalkojen käyttö on rajallista, sain inspiraation tehdä matonkuteista kalenterille suojapussin. Onneksi virkkausta voi harrastaa sohvan pohjalla.
Mietin, että mille kalenterille tai parille haluaisin tehdä pussukan. Muistin vanhan Happy Plannerini ja sen, kuinka koin sen renkaiden takia hankalaksi kuljettaa. Ehkä siksi se jäi aikoinaan vähemmälle käytölle, vaikka todella pidin siitä. Ajatuksesta innostuneena lähdin rinta rottingilla ”noin vain” tekemään pussia. Ensimmäiseksi tietenkin mittasin kalenterin strategiset mitat ja pengoin kudevarastoani. Löysin tumman violetin värisiä keriä kolme ja valitsin ne. Matonkuteen paksuudesta riippuen virkkuukoukun kokona käytän 8-10, nyt kokoa 9.
En ole mikään ammattilainen, joten itseoppineella termistö ei ole hallussa. Innostus ja rakkaus lajiin ovat valttini, joten koittakaa pysyä mukana.
Aloitin tietenkin aloitussilmukasta ja luomalla 28 silmukkaa. Mallailin silmukkaketjua kalenterin ylle. Aloitin ensimmäisen kerroksen toisesta ketjusilmukasta koukusta laskien, eli ensimmäisestä vapaasta silmukasta. Tykkään jättää ulkopuolelle koristeeksi raitakuvion, eli oikealle puolelle. Teen silmukat oikealta puolelta katsottuna silmukan takimmaiseen lenkkiin menemällä koukulla silmukan keskeltä läpi. Teen tuplasilmukan jotta korkeutta tulisi nopeammin, eli koukulla silmukan keskeltä takalenkin ali ottaen langan ja tuomalla läpi. Puikolla näin ollen kaksi silmukkaa. Otan langan uudelleen koukulle ja vedän sen nyt kahden silmukan läpi. Teen näin kerroksen loppuun eli 27 silmukkaa. Rivin lopussa teen käännökseen joka kerroksella yhden ketjusilmukan, jonka jälkeen käännän ja jatkan kerrosta taas normaalisti. Näin säilytän kerroksella 27 silmukkaa.
Kääntäessä työn nurjalle puolelle tehdessäni toista kerrosta, pitää minun muistaa jatkaa niin, että kuvio jatkuu oikealle puolelle. Nurjapuoli tehdään siis pujottamalla koukku nyt silmukan edestä keskelle ottaen lanka koukulle ja vetäen se takaisin, ottaen lanka uudelleen koukulle ja vetämällä kahden silmukan läpi.
Toivottavasti ymmärrätte edes jotain itseoppineen ohjeistuksesta. Olen itse pahoissa paikoissa katsonut neuvoja Novitan videoista tai hakusanalla ”matonkude” ja ”virkkaus”.
Matonkuteessa on usein umpisolmuja. Itse avaan ne ja teen tavallisen kireän tuplasolmun. Jätän solmut nurjalle puolelle ja piilotan koukulla lopuksi solmujen päät silmukoiden väliin, niin ettei ne näy oikealle puolelle.
Tein aloitussilmukkaketjun lisäksi 17 oikeaa ja 17 nurjaa kerrosta. Taitoin työn kaksin kerroin nurjat puolet vastakkain ja parsin sivut kiinni aloittaen yläreunasta. Mallasin koko ajan, että oikeiden puolten raitakuviot menisivät tasan kummallakin puolella. Otan kummastakin ulkoreunasta yhden lenkin, koukulla siis kolme silmukkaa. Otan langan koukulle ja vedän sen kaikkien kolmen silmukan läpi. Jatkan rivin loppuun katsoen, että reuna menee kauniisti suoraan, eikä isoja koloja jäisi. Viimeisestä silmukasta vedän langan läpi, niin kuin solmussa ja vedän langan pään nurjalle puolelle. Käännän työn ja pujotan langan pään silmukan alle tehden toisen solmun. Tämän jälkeen pujotan hännän piiloon 4-6 silmukan joukkoon, niin ettei se näy oikealta puolelta. Sivu on päätelty valmiiksi.
Toisen reunan vuoro. Tee se samalla lailla aloittaen yläreunasta. Ota koukulle kummastakin ulkoreunasta ensimmäiset silmukan lenkit (2), ota lanka puikolle ja vedä silmukoiden läpi. Lanka ei ole vielä kiinni missään, joten ole varovainen ettei silmukat karkaa tai löysty. Voit solmia langanpään nurjalle puolelle, niin kuin päättely vaiheessa.
Ennen kuin päätin tehdä pussista ihan yksinkertaisen kirjekuorimallin, tein jo 100 silmukkaa pitkän, sekä 4 kerrosta korkean sivupalan. Tämä olisi lähtenyt kyljestä jatkuen kahvana ja loppunut toisen kyljen loppuun. Aloin jo kiinnittämään tätä työhön, kunnes totesin sen olevan liian massiivinen. Matonkude on jo itsessään useimmiten paksua ja siitä tehdyt työt massiivisia. Joten jos aiemmin lähdin tätä työstämään rinta rottingilla, tässä kohtaa tipuin pilvenreunalta, purin sekä virkkasin useaan otteeseen ja meinasin jo luovuttaa. Ihan aina ei mielikuva ja toteutus kohtaa, heh.
Halusin pussiin vielä lukitusremmin ja laskun keskikohdan työn yläreunaan. Tein reunaan viisi tukevaa silmukkaa, vetäen langan heti kummankin silmukan läpi. Nurjalle puolelle tein neljä silmukkaa ja rivin lopussa teen käännökseen joka kerroksella yhden ketjusilmukan. Näin säilytän kerroksella 4 silmukkaa. Tein 8 kerrosta ( 4 O+ 4 N ) tuplasilmukoilla (kuten pussinkin) . Viimeisen kerroksen lopussa tein 4 ketjusilmukkaa, jonka kiinnitin saman kierroksen alkupäähän, niin ikään napinläveksi. Päättelin työn niin kuin aiemmin.
Enää puuttui nappi. Mittasin paikan kalenterin ollessa sisällä ja ajatuksella, että kude voi venahtaa hiukan käytössä.
Nappi on nyt mitä kotoa löysin, koska vallitsevan tilanteen takia en lähtenyt sitä varten kangaskauppaan. Mitä isompi nappi, sitä paremmin pysyy kiinni 🙂
Saas nähdä kuinka hurahdan ja alan muokkaamaan mallia täydelliseksi 🙂 Niin kuin yleensä korien kanssa käy. Olenkin tehnyt sisustuskoreja paljon matonkuteista ja niihin saa kivasti kalenteritarvikkeita säilöön.
