Avainsana: tee se itse


heinä
2021

Esittelyssä – Nature-muistikirja (Ajasto)

categories: Black Friday

Kaupallinen yhteistyö Ajaston kanssa

Iloista perjantaita! Tänään valokeilaan pääsee Ajaston eittämättä luonnonläheisin pistemuistivihko, A5 -kokoinen Nature. Kyseessä on siis kauniin ruskea, pehmeäkantinen sidottu vihko. Siinä on 192 valkeaa pisteellistä sivua ja kannen sävyyn sointuva sulkukuminauha sekä kynälenkki. Muistikirja on FSC-sertifioitu, kuten suurin osa Ajaston tuotteista muutenkin. Takakannesta löytyy vielä tasku, johon jemmata vaikkapa tarra-arkki tai polaroid-valokuva.

Availin saamani kirjeen livessä ryhmän puolella jo hyvä tovi sitten, huhtikuussa. Minun on tunnustettava, etten ole vieläkään ottanut vihkoa minkäänlaiseen käyttöön. Hilloan sitä kuitenkin hartaudella, koska silmissäni se näyttää täydelliseltä metsäretkiviholta!

Pidän siitä miten tämän paperi liukuu sormien alla ja koko paketti on pehmeä, mutta jämäkkä. Se sujahtaa helposti ja näppärästi retkireppuuni eväiden ja termarin kanssa, kun aika on oikea. Sitten voin kirjata vihkoon havaintoja luonnosta – tänä vuonna olisin ehdottomasti halunnut ikuistaa kirjoihin ja kansiin sen, kun ensimmäistä kertaa näin ja kuulin taivaanvuohen lähilintutornillamme.

Muistikirja kesti erinomaisesti erilaiset kynätestiin käyttämäni kynät, ainoastaan paksu musta permanenttitussi kuultaa takapuolelta läpi! Tässä on siis tuhannen taalan paikka tehdä vaikka ja mitä, joten jääkäämme odottamaan oikeaa hetkeä.

Suvi


heinä
2021

DIY – kutistemuovi

categories: 101

Heippa! Tänään tehdään kutistemuovista koru, jota voi käyttää kalenterikoruna tai vaikka avaimenperänä. Tein itseasiassa tälläisen samanlaisen YouTuben puolelle videona, mutta annoin sen työkaverille lahjaksi. Nyt oli aika tehdä itselle samanlainen.

Tarvikkeet:

  • Kutistemuovia
  • pienet sakset
  • permanentti tusseja (värittämiseen)
  • one hole punch (yhden reiän rei’itin) tai joku muu millä saa reiän
  • joku millä saa roikkumaan esimerkiksi papukaijalukko tai ihan vaan avaimenperärengas

Minulla oli käytössä kutistemuovin jämät vuosia sitten ostamastani Shrink me-kutistemuovi pakkauksesta, jossa on neljä erilaista A4 kokoista arkkia. Pakkauksessa on hyvät ohjeet, mitkä kynät toimivat parhaiten jokaisen arkin kanssa. Kutistemuovin kanssa tulee muistaa, että se kutistuu yhteen kolmasosaan alkuperäisestä koosta uunin tai lämpöpuhaltimen jälkeen.

Käytin viimeisen palasen kirkasta kutistemuovia, sillä se oli juuri oikean kokoinen ruusulle. Piirsin ruusun ääriviivat mustalla Sharpiella, eli permanentti tussilla muoviin. Tämän jälkeen leikkasin ruusun irti noin millimetrin päästä ääriviivoista. Varoen tekemästä liian jyrkkiä käännöksiä saksilla, sillä kutistemuovi murtuu helposti leikattaessa. Sain kuitenkin siististi leikattua ruusun, vaikka jouduinkin tekemään pari terävämpää kulmaa. Kaikista pelottavin osuus on mielestäni tehdä kutistemuoviin reikä one hole puchilla, sillä pelkään aina rikkovani muovin. Kertaakaan en ole kuitenkaan saanut reikää tehdessäni muovia rikki.

Tällä kertaa en käyttänyt permanenttitusseja ruusun värittämiseen, sillä olen hävittänyt omani. Permanenttitusseja käyttäessä kannattaa värittää muovi ennen kutistamista. Minä kuitenkin kutistin ruusun ensin, sillä väritin ruusun lopulta kynsilakoilla. Kutistaminen on mielestäni hauskin kohta näiden tekemisessä, sillä se näyttää niin hauskalta. Kutistemuovin ohjeessa sanotaan, että muovin voi kutistaa uunissa 160 astetta tai sitten kuumailmapuhaltimella, jota itse käytän aina. Yksittäinen kutistemuovityö on mielestäni kätevämpää kutistaa kuumailmapuhallinta käyttäen.

Lopuksi väritin kutistuneen ruusun läpikuultavilla kynsilakoilla ja ihan viimeiseksi laitoin vielä paksun kerroksen kirkasta kynsilakkaa, jotta värit varmasti pysyvät paikoillaan. Lopuksi vielä, joku millä koristeen tai avaimenperän saa roikkumaan. Minä käytin tällä kertaa vanhoja korutarvikkeita, joita löysin. Pelkkä avainrengaskin riittää.

~ Laura