Avainsana: tee se itse

DIY-paperi

Mainos: viira ostettu Suomalaisesta kirjakaupasta.

Ostin jokunen aika sitten Suomalaisesta kirjakaupasta viiran eli paperinvalmistukseen käytettävän A5-kokoisen muotin. Se jäi kuitenkin useaksi kuukaudeksi odottamaan parempaa päivää hyllylleni, kunnes vihdoin päätin, että haluan tehdä tämän vuoden joululahjoihin kortit ihan alusta loppuun itse.

Paperin valmistukseen tarvitset seuraavat työkalut:

  • Viira eli kehikko, jolla paperimassa nostetaan vedestä
  • Laakea vesiastia, jossa viira mahtuu liikkumaan
  • Alusta, esimerkiksi pyyhe tai lakana
  • Pesusieni
  • Sauvasekoitin ja pieni astia tai vaihtoehtoisesti blenderi
  • Kierrätyspaperia (itse käytin mainoksia ja sanomalehteä, valkoisempaa paperia saa esimerkiksi flush&go paperihylsyistä tai ihan kopiopaperista, mikäli sitä raaskii tähän tarkoitukseen käyttää) tai valmista paperimassaa
  • Halutessasi voit lisätä paperimassaan myös esimerkiksi elintarvikeväriä, glitteriä tai kuivattuja kukkia

Huomautan heti alkuun, että vaikka paperin tekeminen itse oli yllättävän helppoa, se on myös erittäin sotkuista puuhaa. Koska käytin sanomalehtipaperia, käyttämäni kulhot imaisivat sanomalehden värit heti naarmuihin, eivätkä usean pesukerran jälkeen enää lähteneet puhtaaksi, joten en suosittele kulhoiksi mitään perintöastioita. Myös paikka kannattaa valita hieman sen perusteella, että pientä sotkua on tiedossa.

Mikäli sinulla ei ole käytössä valmista paperimassaa, tehdään massa ensi alkuun. Minä hyödynsin tähän tarkoitukseen paperisilppuria, mutta riittää kun paperi revitään käsin pieniksi, noin postimerkin kokoisiksi paloiksi. Tämän jälkeen paperi peitetään vedellä ja annetaan olla ja tekeytyä mieluusti yön yli. Varmasti hätäisemmille tekijöille muutaman tunnin likoaminenkin toimii, mutta massa kannattaa tehdä hieman pienemmissä erissä.

Kun paperit ovat lionneet yön yli, voi aloittaa itse massan teon. Lionneet paperit nostetaan pieneen kulhoon, jossa ne sauvasekoittimella muussataan ihan hienoksi. Tässä voit myös käyttää esimerkiksi blenderiä isomman määrän hienontamiseen tai jos sauvasekoittimessa ei riitäkään teho. Itse otin noin kourallisen per survomiskerta, jotta terä ei menisi missään välissä tukkoon paperimassasta.

Kun massa on valmista, päästään itse paperin tekoon! Vesiastiassa olisi hyvä olla vettä sen verran, että viira peittyy helposti ja sitä pystyy siellä liikuttelemaan (itsellänihän kävi niin, ettei viira mahtunut koko kehikon kanssa astiaan, mikä oli isoin talostamme löytyvä, joten jouduin hieman improvisoimaan tässä vaiheessa). Veteen sekoitetaan massaa ja hämmennetään sen verran, että massa on tasaisesti levinnyt koko astiaan. Oikean määrän massaa suhteessa veteen kyllä huomaa muutaman ensimmäisen yrityksen jälkeen. Ja totta kai mitä paksumpaa paperia haluat tehdä, sitä enemmän massaa pitää olla suhteessa ohuempaan paperiin.

Huljuttele viiraa hieman vedessä ja nosta se sen jälkeen ylös, niin että massa on asettunut tasaisesti kehikolle. Itse jouduin tässä vaiheessa siistimään reunoille jääneet massat, sillä kehikko ei tosiaan kokonaisuudessaan mahtunut vesiastiaani. Valuttele suurimmat vedet pois, jonka jälkeen kippaa paperi kuivumaan lakanan päälle: käytin itse huonossa kunnossa olevaa lakanaa, jonka alle laitoin vielä muutaman pyyhkeen imemään kosteutta. Ennen kehikon nostamista pois, taputtele sienellä suurimmat kosteudet pois, jonka avulla paperi myös irtoaa helpommin viirasta.

Lisää veteen taas massaa tarvittaessa, sekoita hyvin ja upota viira taas astiaan. Toista niin pitkään, kun massaa riittää tai olet tehnyt tarpeeksi itsellesi paperia. Ylijääneen massan voit kuivata ja jättää odottamaan seuraavaa kertaa! Anna paperien kuivua rauhassa yön yli.

Valmiin paperin väri riippuu tosiaan paljolti siitä, millaista kierrätyspaperia massa on lähtökohtaisesti ollut. Koska omassa massassani pääpaino oli sanomalehtipaperilla, väri on vahvasti harmaa. Itse tehty paperi on kuitenkin aina joka kerta eri näköistä, mikä tekee koko projektista hauskaa ajanvietettä. Osan tekemästäni paperista käytin tosiaan joulukorttien tekoon ja osa jää odottamaan käyttöä kaappiini.

Oletko joskus tehnyt itse paperia? Jos et ole, niin suosittelen kokeilemaan! Tätä voi tehdä jopa koko perheen voimalla. Leppoisaa loppuvuotta kaikille!

– Laura S.

Essin kalenterikuulumisia

Hei vain kaikille, Lahessa alkaa jo vihdoin pakkaset ja lumisade!

Postauksen kirjoittaminen ensimmäistä kertaa jännittää, mutta samaan aikaan oon kyl innoissani. Aluksi mun oli tarkoitus kirjoittaa mun DIY-TN:stä (itsetehty Traveler’s Notebook), mutta se ei tullutkaan käyttöön, niin eipä siitä ole sen ihmeempää. Siitä on kyllä muutama kuva sentäs napsattu. Ja mul on nyt vaan sellai kirjotusfiilis ja tarve vaan siis kirjottaa. Pelkään kyllä, että tästä tulee niin sekavaa settiä, mutta luotan teihin Kalenterimanian porukkaan, etteköhän te ehkä ymmärrä tästä jotain…

Oon aloittanut kalenteriharrastuksen varmaan kolmisen vuotta sitten ja etsin edelleen omaa tyyliäni. Kokeilen kaikkea uutta ja vaihtelen kalentereita ja tuunaustarvikkeita jatkuvasti. Mut jollain tavalla koen, että tällänen säätäminen vois ollakin just se mun tyyli. Mulla ei varsinaisen kalenterin tarvetta ole esim. menojen suhteen, mutta haluan kuitenkin jostain syystä itselleni kalenterin, jota päädyinkin pitämään sitten esimerkiksi päiväkirjana niin omien, lasteni kuin kissojenkin osalta. Näin ollen mä kehitin itselleni kolme erillistä kalenteria (koska enhän mä saa näitä sovitettua yhteen samaan kalenteriin).

TN vaikuttaisi kyllä mulle hyvältä kaikkien erilaisten träkkereiden seurantaan, mut pelkästään sitä varten se jää vähän vaisuksi. Toki siihen saisi vaikka yhdistettyä sen oman päiväkirjan. Ja mahtuishan TN:n sisään, vaikka ne kaikki kolme päiväkirjaa ja seurantavihko, mut tiedän et se ei vaan sovi mulle. Hankin itseasiassa jokunen aika sitten Lidlistä kissakalenterin, joka tulee siis mun kissoille päiväkirjaksi. Hei oikeesti apua, mä en kestä ihteeni, multa pitäisi kieltää kaikki kalenterihommat! Toivottavasti joku muukin olisi samassa tilanteessa, että haalii itselleen kaiken mahdollisen, tekee liikaa ja loppupeleissä kaikki on ihan sekasin. Vai olenko ainut? Onko tämä nyt sitä monesti puhuttua kalenterirauhaa – tai siis mun tapauksessahan sitä rauhaa ei ole.

Mulla oli pitkään tuunaustavarat isossa laatikossa tilanpuutteen vuoksi, mutta en voinut vastustaa ihanaa klaffipöytää, jonka näin Facebookin kirpparilla! Oli ihana saada kaaos piiloon, ihan jo lasten ja kissojenkin takia. Ja oman mielenterveytenikin takia, jota varten mulla onkin oma muistikirja mielenterveysasioille (kuvassa näkyvä ”Life happens, Chocolate helps”). Mun ensi vuoden suunnittelema setti näkyykin tuossa kuvassa – siitä tosin puuttuu se Lidlin kissakalenteri (mutta ehkäpä voisin innostua tekemään siitä oman postauksensa?). En kyllä suoraan sanottuna tiedä, miten mulla meinais aika riittää noihin kaikkiin, varmaan oikeesti pitäs malttaa jotain karsia pois ja jättää odottelemaan vuotta 2023.

Toivotan kaikille tsemppiä kalenterirauhan löytymiseen sekä ihanaa joulunodotusta (josta tulikin mieleen, että Kalenterimanian joulukalenteristakin voisi postailla…)

-Essi (Instagram: esssi_maria)