Avainsana: tee-se-itse

DIY-leimasimet postiteemalla

Ompeluprojektien, taaperoarjen ja helteen keskellä iski vihdoin inspiraatio alkaa tekemään ekaa omaa leimasinta. Onhan ne välineet olleet tuolla kaapissa jo reilu kaksi vuotta odottamassa. Enää en muuten tunne huonoa omaatuntoa erilaisten askartelu- ja käsityötarvikkeiden jemmaamisesta kuten joskus aiemmin kovasti koin – kyllä ne kuitenkin ihan oikeasti joskus tulee käyttöön! Ainakin yleensä (jemmatuista liikuntavälineistä en voi aina sanoa samaa).

Reilu kaksi vuotta sitten tosiaan innostuin, että olisipa mainiota tehdä itse leimasimia, tuolloin jopa ajattelin, että sittenhän ei tarttisi niitä ostaa ollenkaan (joo, hehe). Niinpä tuli sitten välineet ostettua. Kaiverrusvälineet, U-kaivertimen ja V-kaivertimen, sekä Olfa precision cut -veitsen tilasin Etsystä lovesprouts-kaupasta (kirjoitushetkellä kauppa on tauolla).

Leimasinlevyjä tilasin samasta paikasta, tuollaisia vähän paksumpia, jotka eivät välttämättä kaipaa taustalevyä tms. ja ovat siistin ja pätevän näköisiä ihan itsessään. Näitä en ole vielä ottanut käyttöön, kun haluan harjaannuttaa käsialaani ensin edullisempiin ja helpommin saatavilla oleviin ohuempiin Essdeen levyihin. Niitä on saatavilla useammista suomalaisista taide- ja askartelukaupoista. Samalta merkiltä on saatavilla myös työkaluja, mutta itse halusin mielummin puuvartiset kaivertimet, jotka ylipäätään vaikuttivat jotenkin pätevämmiltä. Liekö sitten mitään varsinaista eroa kuin varren materiaali, en tiedä.

Luonnostelin ensin pari erilaista posti-aiheista kuvaa, joista kysyin Kalenterimanian fb-ryhmässä suosikkia mistä aloittaa. Etana oli yksiselitteinen suosikki, joten siitä sitten aloitin. Ensimmäinen vaihe oli siis kuvan piirtäminen leimasinlevyyn – tässä vaiheessa olin tyytyväisenä unohtanut, että leimasimesta saatava kuva tulee tietysti paperiin peilikuvana, onneksi muistin tämän sentään ennen tekstin kaivertamista! Tekstin jäljentämisessä peilikuvana hyödynsin paksumpien levyjen mukana tullutta leivinpaperimaista paperia, jolla sai jäljennettyä tekstin levyyn. Ensin kirjoitin sen oikein päin, käänsin paperin ja laitoin leimasimen päälle ja kirjoitin samasta kohtaa läpi uudestaan, jolloin alkuperäinen kirjoitus jäljentyi levylle. Mietin, että onkohan tuo paperi jotain erityistä laatua vai mahtaisiko tavallinen leivinpaperi toimia samalla tavalla? (Toisen leimasimen teossa tätä kokeilin ja sehän toimi!)

Ensimmäistä leimasinta kaivertaessa käytin oikeastaan ainoastaan tuota U-kaiverrinta sekä veistä. Tekstistä tein hieman paksumman, sillä pelkäsin muuten kaivertavani sen vahingossa rikki. Ohuempikin jälki on kyllä mahdollista, jos on harjoittunut ja tarkkakätinen! Luulen, että tuo paksumpi (ja pehmeämpi?) levymateriaali saattaa olla myös helpompi kaivertaa tarkkaan kuin Essedeen. Varmaksi en tässä vaiheessa osannut vielä sanoa, kun en ollut niitä hennonnut vielä kokeilla.

Kaivertamisesta tuli mieleen ala-asteen linotyöt (joiden lomassa sain jollain ihmeen tavalla sormet ihan verisiksi) ja leimasinlevyt olivat ihanan tottelevaisia ja pehmeitä linolevyihin verrattuna. Hetken työskentelyn jälkeen (ja asiaa parin vuoden ajan silloin tällöin tutkittuani ja hauduteltuani) totesin sen tosiaan olevan kätevintä ensin leikata veitsellä viivojen reunat vinoon (kts. kuva) ja sen jälkeen U-kaivertimella kaivertaa alueet tyhjiksi. Leikkausvaiheessa kääntelin työtä sen mukaan, että sain joka kohtaan leikkauksen kallistukset oikein. Ohuet kaiverrettavat kohdat leikkasin kokonaan veitsellä.

Jälkikäteen ajateltuna olisin voinut jättää etanan kuoreen noita viiruja, mitä nyt leimasimessa erottuu, vaan ei leimautussa kuvassa. Alkuperäisenä ajatuksenani tosin oli, että kuoren voisi leimattuna värittää, jolloin enemmät täyteviirut eivät olisi ehkä sopineetkaan. Viimeisenä leikkasin leimasimen muodon levystä, sekä siistin reunoja veitsellä ja kaivertimella. Omaan makuuni tuo levy on vähän ohut, ja sen voisi mahdollisesti liimata esim. puulevyyn, jos saisin joskus sopivan tehtyä.

Seuraavan leimasimen tein sitten tuollaisesta paksummasta levystä. Tässä käytin vallan V-kaiverrinta sekä veistä. Halusin vähän myös testata, että kuinka ohutta tekstiä pystyy tekemään – tuo pienempi teksti ei kylläkään tuolla tavalla negatiivisena näy erityisen hyvin, luulen että toisinpäin varmaan toimisi paremmin (tausta kaiverrettuna pois eikä teksti). Mutta siinä tulee toki sitten se haaste, että ohuen tekstin ympäriltä kaivertaminen on vaikeampaa ja tähän ei vielä rohkeus mulla riittänyt. Ihan kiva tästäkin tuli pienen tekstin vähän huonosta erottumisesta huolimatta, ja materiaali on tosiaan itselle miellyttävämpi kuin tuo ohuempi ja kuten arvelin, helpommin hallittavissa kaiverrusvaiheessa eli helpompi saada siistiä ja pikkutarkkaa jälkeä.

Anja Hausen
Instagram @elonsyli

Helpot tee-se-itse kirjanmerkit

Luminen tervehdys keskiviikkoosi! Tässä postauksessa ajattelin esitellä ihan superhelpon ja nopean kirjanmerkki-idean. Olen itse innostunut taas pitkästä aikaa lukemisesta, ja useampi kirja on samaan aikaan kesken, joten tarvitsen luonnollisesti useamman kirjanmerkin.

Pienen kokonsa ansiosta tähän on tosi helppo käyttää pientä askartelusta jäänyttä paperi- ja pahvisilppua (mitä, en kai oo ainoa, joka säästää ihan kaiken pienimmänkin paperirippeen?) etkä koristeluiden lisäksi tarvitse kuin liimaa, sakset ja ripauksen luovuutta! Näitä voi tehdä joko tosi yksinkertaisesti tai käyttää paljon aikaa, ihan oman maun mukaan.

Kirjanmerkit sopivat myös kivaksi itsetehdyksi lahjaksi, josta voi tehdä juuri saajansa näköisen. Näistä saa myös hyvin sivumerkkejä kalenterin väliin.

Säästä kaiken (ruskean) kartongin mitä vain voin, sitä kertyy paketeista, kirjekuorista ja erilaisista pakkauksista. Kaivoin varastosta myös vanhoja kirjansivuja ja vähän koristepaperia. Lisäkoristeluun meinasin käyttää vähän washiteippiä ja tarroja.

Aloitetaan leikkaamalla kaksi suikaletta kartonkia. Tässä voi ihan oman maun mukaan valita leveyden, itse tein näistä noin 4 cm:n levyiset. Toinen palanen on paljon lyhyempi kuin toinen. Lyhyempi pala liimataan ”vastakappaleeksi” pidemmälle palalle yhteen yläreunasta, n. 1,5 cm mitalta.

Käytin Fiskarsin leikkuria, mutta tämä onnistuu tietysti myös saksilla.

Näin yhteen liimattuna kartongin palaset muodostavat merkin, joka jää jämäkästi sivuun kiinni.

Aloin kerrostella paperia ja ruutuwashia kartonkiliuskan päälle.

Merkki kaipasi ehdottomasti myös kirjatarroja, joten kerrostin niitä muutama.

Loppusilauksena tein rei’ittimellä reiän ja pujotin washia läpi Tian ohjeiden mukaisesti.

Kaiken kaikkiaan tekemiseen meni noin 20 minuuttia, ja iso osa siitäkin ajasta oikeastaan vain sommitteluun ja pähkäilyyn, että mitäs sitä tekisi tähän. Yleensä kun touhuan askartelun parissa, mulla ei ole heti alusta mitään selkeää visiota, että miltä lopputuloksen tulisi näyttää. Teen yleensä vähän kokeilullisemmin, eli saatan toteuttaa kaiken koristelun ihan lennosta. Aloitukseen riittää yleensä vain visio värimaailmasta.

Halusin tehdä vielä vähän pienemmän kirjanmerkin, joten leikkasin taas kaksi saman levyistä, mutta eri pituista kartonkisuikaletta.

Tässä kuvassa näkyy hyvin, miten kartonkipalaset liimataan toisiinsa, eli kirjan sivu sujautetaan niiden väliin kuten sakset tässä.

Kerrostelin taas paperia ja washia taustaa varten.

Kirjat ovat ”lippu seikkailuun”, joten kaivoin muutaman koristepaperilipun ”lisämausteeksi”.

Liput olivat turhan vaaleita, joten käytin vähän mustetta niiden tummentamiseen. Tämän tyyppinen tuunailu on jo ihan omasta viitsimisestä kiinni. Vähemmälläkin olisi selvinnyt, mutta tykkään lopputuloksesta.

Koska vedin tämän kirjanmerkin tuunailun jo ihan överiksi, etsin vielä leimailutarvikkeitteni joukosta kirjainleimasimet. Näillä kirjanmerkki saisi loppusilauksensa.

Tekstasin leimasimilla pienet tekstinpätkät lippujen päälle.

Jos kirjanmerkkejä haluaisi käyttää esimerkiksi tabeina kalenterin välissä, merkin ylälaitaan voisi kirjoittaa merkattavan kohdan tai liimata tekstitarran. Olisin myös voinut käyttää kirjainleimasimia tähän.

Sellainen tuunailutuokio tällä kertaa! Toivottavasti inspiroin myös muita kokeilemaan näiden tekemistä.

Loppukaneettina voisin mainostaa, että jos oot lukevaa sorttia, meillä on ryhmän kesken menossa oma 2023 lukuhaaste, josta voit lukea täältä. Nähdään ryhmässä, kivaa loppuviikkoa! <3

-Emmi