Pakkausmateriaaleja, liimaa, sotkua – mutta myös valtavasti intoa! Tein muutaman erilaisen kokeilun, mittailin ja pähkäilin.
Kaksi ja puoli tuntia myöhemmin projekti oli valmis.
Ajattelin tässäkin hyödyntää PL-kortteja (project life), joita minulla on tullut jossain vaiheessa hamstrattua. Ihan sellaista lopullista funktiota tälle korttitelineelle ei taida edelleenkään olla olemassa, mutta tulipahan kokeiltua ja tehtyä.
Tällä hetkellä se on somisteena työpöydälläni.
Kiitos ihanasta, iloisesta ja inspiroivasta ryhmästä! -Sirpa
Olen aina ollut hamsteri. Hamstraan lehtileikkeitä. Silppuan luetut lehdet ja mainokset hyvin pian, sitten siirrän ne lehtienkeräyskoriin. Nyt vallitsevan tilanteen, korona-viruksen, takia vältämme turhaa liikkumista, joten tämä sopii oikein hyvin kotona pysytteleville tuunailijoille. Tämä sopii niille ketkä ovat taloudellisesti tiukilla, ovat no-spendillä, haluavat kierrättää tai saada uutta inspiraatiota. Tämä tapahan käy aivan jokaiseen planneriin. Minulla on käytössä bujo, eli bullet journal. Annan tässä nyt omia hyväksi havaittuja ideoita ja niksejä, kuinka saa pienellä budjetilla ja kierrättämällä tuunailtua omaa planneria. Tarvitset vain liimaa ja sakset, sekä kauhallisen inspiraatiota matkaasi.
Olen omaan bujooni hyödyntänyt tilausten mukana tullutta materiaalia. Tässä on isosta kirjekuoresta revitty pohja. Vihkokaupan tilauksen mukana tullut ihana inspiraatiokortti sattui kuin nenä päähän värien puolesta, joten kiinnitin sen liimalla ja parilla palalla washia. Right after Sunda -tarratilauksen mukana oli nimeni kirjailtu nätisti tilausvahvistuksen toiselle puolelle, joten leikkelin sen irti. Näin sain pienellä vaivalla luotua oman kansilehteni bujoon.
Jatkoin kirjekuoresta inspiroituneena sen silppuamista. Tästä tuli maaliskuun kuukausiaukeama. Kirjekuorena toiminut paperi oli tietenkin ryttyinen ja saanut osumaakin matkalla minulle, aina parempi niin.
Rutistelin sitä vielä enemmän nuhjuisemmaksi ja hankasin sitä kevyesti. Kirjoitin päälle tikkukirjaimin kuukauden nimen (en omista kaunista käsialaa, joten tämä sopi hyvin rosoiseen pohjaan). Seuraavaksi pengoin jälleen laatikoitani. Löysin lapseni tekemän paperin johon hän oli kokeillut leimojani. Tämä sopi täydellisesti tähän! Pari tarraa, pala washia… Valmis!
Seuraava onkin hauska, nimittäin suklaalevyn mukana tullut folio! Rypistelin myös sen, se vielä tuoksui vienosti suklaalle joten oli kirjaimellisesti nautinnollista toteuttaa tätä. Epäröin miten tavallinen puikkoliima tätä pitelee, turhaan. Se pysyy hyvin! Dymo-tarram taakse laitoin varmuudeksi kaksipuolista teippiä pysyvyyden maksimoimiseksi. Tästä tuli pienellä vaivalla hieno otsikko bujooni! Nuunan sivu päästi hieman kahvitahraani edelliseltä sivulta läpi, mutta sointuu kivasti tuon folion kanssa.
Entäpä viikkoaukeamat? Niihin saan inspiraatiota silpuistani. Se myös luokittelee millä värimaailmalla luon bujooni viikkoaukeaman, ja mitä se sisältää.
Alla pari esimerkkiä. ”Meidän perhe” teksti on leikattu aikakausilehdestä ja sen kaveriksi sopi toinen lehtileike ja post-it lappu. Keskityn tällä aukemalla omaan perheeseeni ja sen kehumiseen. Aion kehua heitä sillä viikolla ja kertoa heidän vahvuuksiaan, tämä aukeama muistuttaa minua siitä. Ja jo tulevien muistojen kannalta tykkään paljon tästä.
Mitä voin hyödyntää? Ihan kaikkea! Minulla on iso paperikassi, jonne olen kerännyt silppuani, suklaalevyn kääreitä, ja jopa grillikanan ympärillä ollutta ulointa paksua valkoista pakkauspaperia. Olen säästänyt lasteni tekemiä ”heippa-lappuja”, sekä tyhjän topsipakkauksen koska siinä oli kaunis kuviointi.
Kun repii, silppuaa, leikkaa, värjää hieman esim. mustetyynyllä paperin reunoja, saa erilaisia ”pintoja” ja struktuuria pienellä vaivalla. Liimaile päällekkäin, vinottain, lisää pari tarraa…
Välillä ajattelen, että enhän minä tällä tee mitään, mutta se hetki tulee vielä myöhemmin. Minulta löytyy yli vuosi sitten silputtuja asioita, jotka vielä odottavat omaa hetkeään. Laitoinpa nyt äskettäin bujooni päiväkirja-osioon lehtileikkeen, jonka olen jo kauan sitten löytänyt lehdestä. Nämä silput ja pohjat eivät ole ehdottomia, vaan minulla ne toimivat pienenä potkaisuna ja inspiraationa. Täytän bujoani paljon tarroilla ja washillakin. Tulet löytämään kuvia bujostani Kalenterimanian facebook-ryhmän albumeista.
