Avainsana: tarrat

Sn@p säilytysratkaisuna

Minä olen se jota ahdistaa kaaos, mutta joka elää kaaoksen keskellä. Se joka etsii loputtomasti sopivia ratkaisuja säilytykseen. Minä olen se jonka vaatteet on ripustettu vaatekaappiin hihanmitan perusteella ja väreittäin. Mutta minä olen myös se joka ei ikinä ole tyytyväinen järjestykseen. Ei ikinä. Etsin ratkaisuja printtien, tarrojen ja leimojen säilyttämiseen. Kuten myös die-cutsien, stanssattujen kuvien jne jne jne. Pyörittelen siis jatkuvasti samoja asioita mielessäni.

Tällä hetkellä leimat ja printatut jutut, sekä osa tarroista on Sn@p-kansiossa jonka ostin Heidin Korttipajasta. Se on oikeasti toimiva ratkaisu (ainoa ongelma on se, että pitäisi olla jokaiselle oikeasti oma kansio) säilytyksen kannalta ja myös esimerkiksi miittien kannalta. Voin kalentereiden lisäksi napata Sn@pin hyllystä matkaani ja siellä on käytännössä kaikki. Sn@piin myydään erikokoisia muovitaskuja ja minulla on kahta kokoa. Toisessa oli alunperin leimasetit ja toisessa pieniksi leikellyt tarrat ja valmiiksi leikatut printit. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että tarroja on turha roudata kalenterin välissä mukana joten olen siirtänyt käytännössä lähes kaikki tarrat kansioon. Lähes kaikki, sillä minulla loppuivat taskut kesken.

Sn@p on siitä kätevä, että se on samaa kokoluokkaa A5-kalentereiden kanssa, se ei pistä hyllyssä silmään kokonsa, eikä kyllä ulkonäkönsäkään vuoksi. Pinkkivalko-raidallinen sopii tyttömäisten kalentereideni kanssa hyvin yhteen. Pidän myös Sn@pin materiaalista, joka tuntuu hyvältä käden alla. En kuitenkaan voi ottaa kunniaa itselleni tästä älynväläyksestä tunkea leimat sun muut näihin kansiin, sillä oikeasti idean antoi minulle nimenomaan Korttipajan Heidi. Näin hänen jossain videopätkässään tämän ja valaistuin. Tosin jotkin leimaseteistä ovat ärsyttävän mallisia eivätkä suorilta käsin mahdu taskuihin (nips naps sanoi sakset) ja esimerkiksi Prima Marketingin kalenterituunailuun soveltuvissa leimoissa oli valmiiksi reiät joten niitä ei tarvinnut laittaa muovitaskuihin, vaan laitoin setin suoraan Sn@pin renkaisiin kiinni. Pakko muuten myöntää että alunperin karsastin todella paljon sitä että kansiossa on vain kaksi rengasta. Mietin että onko se tukeva, mutta kyllä se vain on! Muovitaskut eivät repsota, eivätkä ole siirreltäessäkään aiheuttaneet ongelmia. Joskus mutuama printti on taskuista tipahtanut laukkuuni kun olen kansion väärinpäin tunkenut laukkuuni.

Tarrojen organisointi on vielä pahasti kesken, sillä muovitaskut tosiaan loppuivat kesken. Olisi tarkoitus järjestellä ne teemoittain. Printit sen sijaan olen jo järjestänyt jokseenkin järkevästi. Vietin useita päiviä leikellen ihania printtejä joita jäsenemme Erja minulle on lähettänyt ja järjestin ne pieniin taskuihin Sn@piin. Nyt on helppo etsiä esimerkiksi kahvikupin kuva, voin vain ottaa printin ja liimata sen suoraan kalenteriini. Ei tarvitse alkaa leikkelemään tai selata kahta miljoonaa arkkia läpi.

Miten te säilytätte tarrat, leimat ja printit? Onko ne lajiteltu teemoittain? Onko Sn@p teillä jossain muussa käytössä? Olen melko varma että minun on pakko hankkia vielä pari muuta tällaista, että saan tavarani kuriin ja järjestykseen.

Mitä opin viime vuoden kalentereistani

Vai opinko mitään?

No ainakin sen, etten tule toimeen Happy Plannerin renkaiden kanssa. Itse kalenterista tykkäsin. Viikkonäkymä, paperin paksuus, sivujen koko iskivät minuun. Tästä syystä siirsinkin sivut A5 rengaskalenterin kansiin.

Tämä piti tehdä tällekin vuodelle, mutta juuri silloin kuin tätä projektia aloin tekemään, ei kärsivällisyyteni riittänyt ja sivuista tuli ihan erikokoisia. Tuolla ne nyt ovatkin hylättynä laatikossa.

A5 koko on minulle  ehdottomasti paras. Koska minun pitää muistaa omat menoni ja koulun deadlinet, miehen työajat, suunnitella niiden pohjalta lasten hoitoajat ja kirjata nekin ylös. Tämän lisäksi lapsilla on puheterapiaa, toimintaterapiaa ym. jotka tottakai vievät myöskin tilaa. Personal koossa ei yksinkertaisesti minun käsialallani riitä tila laittaa nämä kaikki ylös, ja vielä niin että minun kiemuraiset aivoni eivät mene ihan solmuun niitä katsoessa.

Opin myös, etten kaikkien koulukirjojen, vihkojen ja kansioiden kanssa jaksa kantaa a5 kalenteria mukanani päivittäin. Joten hankin myös personal koon, joka kulkee aina mukanani. Tähän merkitsen pääpiirteittäin ne tärkeimmät muistettavat, ja kotona sitten kaikki mahdollinen A5 kalenteriin.

Haluaisin sanoa oppineeni leimaamaan, tekemään sivuja itse, piirtämään ja maalaamaan vesiväreillä. Mutta ei sentään ihmeitä ole tapahtunut. Toisaalta, olen oppinut tekemään erilaisia klemmareita, charmeja, perus inserttejä travelers notebookiini sekä olen löytänyt oman tyylini koristella kalenteria.

Haalin alussa myös paljon kuviopapereita, joista suurin osa on edelleen laatikossa käyttämättä.

Viimeisenä, mutta ei lainkaan vähäisimpänä: opin että olen todellakin kalenteriaddikti. Personal kokoiselle kalenterilleni on parit vaihtokannet, joita vaihtelen mielialan mukaan. Lisäksi kalenterihyllyni kaipaa kohta laajennusta, jotta kaikki mahtuvat hyllylle.

Tänä vuonna minulla on pari uutta kalenteria hyllyssäni. Katsotaan viekö jokin näistä A5 kansiin siirretyn Happy Plannerin paikan ykkös sijalla, vai palaanko vanhaan tuttuun rakkauteeni ensi vuonna.

-Sanna