Tällä kertaa torstaisin on päästy lukemaan Kalenterimanian ylläpidonhitti- ja hutiostoksista, mitä tulee kalenteriharrastukseen. Ajattelin itse ottaa vähän erilaisen näkökulman tähän postaukseen, ja keskittää sen yhden ja saman asian äärelle – Planners Anonymousin kuukausittaiseen boksiin.
Parhaimmillaan boksista tulee aivan ihania kokonaisuuksia, kuten nämä ylläolevat washit. Suurin osa lempiwasheistani onkin PA-bokseista löytyneitä. Tykkään myös hirveästi siitä, miten paketti pitää aina sisällään washit kolmessa eri koossa. Pidän ohuista teipeistä kovin paljon, ja näistä saa aina vähän erilaisia semmoisia omaan kokoelmaansa.
Olen myös vihdoin innostunut leimailemaan edes joskus, ja suurin osa Planners Anonymousin leimasinseteistä on tosi kauniita. Vaikka mukaan mahtuu outojakin leimoja, on niiden yleisilme todella yhtenäinen ja itseäni miellyttävä.
Kolikon kääntöpuolena paketista saattaa välillä löytyä itselleni sopimattomia teemoja, värejä joista en niin välitä, tai muuten vaan tuotteita, joille en keksi mitään käyttöä. Välillä tunnen hukkuvani epämääräisiin leikekuviin ja paperiarkkeihin, ja varsinkaan tällä hetkellä en koristele kalenteriani siihen malliin, että saisin kymmenet tarra-arkit käytettyä.
Onneksi tilauksen voi aina perua, jos negatiiviset ajatukset boksista voittavat jossain vaiheessa ne positiiviset. Toistaiseksi kuitenkin nautin vielä boksin saamisesta ja avaamisesta enemmän kuin en, joten jatkan tilaustani tuttuun tapaan. Toivon kuitenkin, että jatkossa ei enää tule hirveän montaa leoparditeemaista pakettia – toisaalta Kalenterimanian kirppikselle voi aina pistää myyntiin kaikki itselle turhat paistiboksit.