Avainsana: tarrat

Inkan 2022 kalenterit

Mainos: postauksessa näkyvä kalenteri ostettu Vihkokaupalta, ja mainittu Color A6 saatu Ajastolta.

Helou helou helooou! Tällä maanantaipostausvuorollani ajattelin vilautella… tämän vuoden kalenterikomboani, ja kertoa miten sitä aion käyttää. Kumpikin kahdesta kalenterista on kuin sattuman kaupalla söpön vaaleanpunaisen/persikkaisen sävyiset, ja niistä pienempi on Ajastolta saatu Color A6. Sen ehdinkin jo esitellä aiemmin *tässä postauksessa*. Tänään kuvissa näkyy Vihkokaupalta ostettu söpöläinen. Kyseessä on B6 kokoa oleva Bubbly Perpetual Diary. Kyseinen kalenteri ja valmistaja olivat itselleni entuudestaan täysin tuntemattomia, ja ehkä juuri se täysin uuden kutkutus sai tekemään lopullisen ostopäätöksen!

Tässä kalenterissa on itselleni aivan uudenlainen viikkoaukeama, aiemmin on käytössä ollut vain niinsanotusti perinteisiä vaaka- ja pystynäkymiä. Tässä viikkonäkymä muodostuu 8 samankokoisesta laatikosta. Seitsemän niistä on viikonpäiville, ja vasemmasta yläkulmasta löytyy aina kuukauden pohjavärin sävyissä yksi ruudullinen boksi. Jokainen kuukausi on tosiaan keskenään eri värinen, vaaleita melko pastellisia sävyjä kuitenkin kaikki. Tuon yläkulman ruutuboksin omaksuin kuin luonnostaan viikon to do -listalle. Varmaan vuoden aikana sille muutakin käyttöä keksin, mutta ainakin näin muutaman viikon käytöllä se on toiminut hyvin viikkokohtaisille muistutuksille.

Viikkoaukeamissa viikonpäivät juoksevat ”oikein”, eli maanantaista sunnuntaihin. Mutta kuten monissa ulkomaisissa kalentereissa, tässäkin kuukausinäkymissä viikko alkoikin maanantaista. Muutamana iltana varustauduin sohvan nurkkaan kalenterin kanssa kera nipun viikonpäivä- ja numerotarroja, ja päiväsin ja nimikoin kuukausiaukeamien päivät uudelleen. Tässä pidin tuota aiemmin mainittua Coloria apuna, ja lunttasin siitä päivämäärät. Nyt saakin jännittää että kuinka suurella menestysprosentilla tuossa onnistuin, ja kuinka paljon väärinpäiväyksiä tuleekaan vastaan vuoden varella… Aika näyttää!

Kalenterin lopussa on muutamia erilaisia muistiinpanosivuja pieni nippu, ja niistä otin ensimmäiseksi käyttööni yhden ruudullisen aukeaman, kaveriporukan lukuhaasteen seurannalle. Tätä kirjoittaessani on haaste sujunut yllättävän kivasti tähän asti, vain kaksi päivää on jäänyt tammikuussa täysin ilman lukuvartti-hetkeä! Katsitaan minkä luvun saakaan kirjata tammikuun päivistä luetuksi kun kuun viimeinen päivä tämäkin pistaus ilmestyy! Olen myös pohtinut ryhmän puolen keskusteluistaa inspiroituneena että pitäisikö näille kalenterin takasivuille yrittää toteuttaa vielä jotain tarkempaakin seurantaa lukemisista – tai vaikka doodlailla luettujen kirjojenkannet, hmm.

Tämä nyt esitelty kalenteri on ajatukseni pitää THE tuunattavana kalenterina, ja Ajaston pikkuiselle olisi päätehtävänä muistaa kaikki menot. Sen jo olen kerinnyt testaamaan, että Ajasto mahtuu kulkemaan jopa pienimmässä laukussani, joten koosta se ei pitäisi jäädä kiinni ettei voisi aina olla kalenteri mukana menossa! Vaikka kohtalaisen vähämpä noita menoja tällä hetkellä tässä maailmantilanteessa on… mutta kulkekoot mukana sitten vaikka lähikaupassa, neuvolassa ja pulkkamäessä jos ei muuta!

Vaikka kummankin kalenterin ollessa nyt näin pieniä onkin tuunaaminen tuntunut haastavalta, on se sen lisäksi ollut myös tosi kivaa! Koristeluita saa ajatella jotenkin aivan eri tavalla kuin aiemmissa kalentereissa, vaikka samoja elementtejä varmasti tuleekin käytettyä, mutta vain pienemmässä koossa. Tekisi mieli kirjoittaa jotain siitä että ei se koko vaan se miten sitä käyttää, mutta taidampa jättää kirjoittamatta. Eikun hups, meni jo!

-Inka

Moi 2022 – Suvi täällä

Uusi kalenterivuosi on pyörähtänyt käyntiin ja ensimmäinen kuukausi alkaakin olla jo taputeltu. Yleensä näin vuoden alussa on tapana kirjoitella vaikkapa bullet journalin ensimmäisille sivuille, mitä odottaa tulevalta vuodelta. Minulla ei ole bullet journalia vaan viihdyn edelleen rengasplannerini parissa, joten ajattelin kirjoitella kalenterivuoden odotuksistani täällä blogin puolella.

Tänä vuonna on panostettava henkilökohtaisten haasteiden selättämiseen. Minulla on diagnosoitu AD/HD, (attention-deficit hyperactivity disorder, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Haasteita tuovat esimerkiksi mielialanvaihtelut, impulsiivisuus, ajan hahmottamisen vaikeudet, sosiaalisten taitojen puutteellisuus ja tunnesäätelyn vaikeudet. Tässä lueteltuna vain joitain oireita, joista itsekin kärsin. Puhumattakaan siitä häpeästä, jota kokee edellä mainittujen oireiden myötä. Sen takia haluan tänä vuonna olla myös entistä avoimempi ja puhua sairaudestani – alkaen tästä päivästä.

Aion opetella hyödyntämään kalenteriani oikeasti arjen työkaluna, eikä vain söpönä mukana roikkuvana asusteena. Minulla on pitkään, oikeastaan aina ollut vaikeuksia muistaa asioita, kellonaikoja ja paikkoja. Uskokaa tai älkää: kalenteriryhmä, kalenterien runsas määrä tai edes kalenteriryhmän ylläpitäjänä toimiminen ei ole helpottanut arkeni muhkuroita. Päivät ja kellonajat menevät sekaisin ja unohtuvat. Saatan myös merkitä aikoja väärin, sillä jossain kohtaa filmi katkeaa. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen ollut vaikkapa hierojalla vääränä päivänä oikeaan aikaan tai väärään aikaan oikeana päivänä. Ystävä on joutunut odottamaan lupaamaani kyytiä pihalla, kun olen arvioinut matkan keston ”ihan pikkuisen” alakanttiin ja liikkeelle lähtö on vaatinut ponnisteluja.

Aion varustautua tähän vuoteen erityisesti funktionaalisilla tarroilla ja koristeiden suhteen matalalla kynnyksellä. Pääosaa tuleekin nyt toivottavasti näyttelemään arkiset asiat, kuten tiskikoneen tyhjennys, imurointi, roskien vienti ja niin edelleen. Tasapainoa haetaan myös paremmasta ruuasta ja säännöllisestä ulkona liikkumisesta (toim. huom. pieni säävaraus, ei nyt hulluksi ruveta kuitenkaan). Tässä lisämausteen antaa vielä kolmikuinen tyttäreni, jonka kanssa alamme opetella sellaista aikuisten oikeaa arkea, jossa on jonkinlainen rytmi ja jonkinlaiset rutiinit. Hän saa toimia (leikkimielisesti!) pienestä iästään huolimatta omana personal trainerinani, sillä tekemällä hänelle hyvää korjaan myös monta epäkohtaa omasta arjestani. Tavarat tuppaavat jäämään siihen, missä ne laskee käsistään ja selkeää järjestystä kotona on hankala ylläpitää. Lapsen myötä tulee kuitenkin painetta, jonka vuoksi arkisten asioiden tekeminen helpottuu. Olen taipuvainen yökyöpelöintiin ja usein ”parhaimmillani” yön pimeinä tunteina. Lapseni tähden olen kuitenkin valmistautunut luomaan meille rutiineja, vaikka sitten itse tyhmyröisinkin keskellä yötä hänen nukkuessaan. Uskon kuitenkin selkeän päivärytmin tuovan meille molemmille helpotusta olemiseen ja elämiseen!

Uskon, että haasteet, nämäkin, on tehty voitettaviksi ja sen mahdollistaa tottakai oma asenne, hoitokontaktit ja niin edelleen, mutta mikään ei korvaa ystävien ja perheen tukea tällä polulla. Kiitos kun olette, maniaperhe ja tervetuloa seuraamaan mun matkaa täällä ja ryhmässä. Tuokoon tämä vuosi avaimia ja työkaluja ja mitä ikinä, jotta polku kohti tasaista ja kivaa arkea olisi mukavampi kulkea!

Rakkain terveisin Suvi