Avainsana: talvi

Inspiraationa vuodenajat – Mira

Syksy on minulle vaikeaa aikaa, en pidä tästä pimeästä, märästä vuodenajasta yhtään. Tai siis pidän, pidän kovasti alkusyksystä ja väriä vaihtavista puista. Mutta kun marraskuun pimeys laskeutuu, voisin minä mennä talviunille. Onneksi marraskuun jälkeen tulee talvi ja joulu. Joulu on se valopilkku kaiken pimeyden keskellä, jonka voimilla jaksan herätä aamuisin. Aloitamme jouluhössötyksen jo marraskuussa, joka vuosi hieman aikaisemmin, joten epäilen, että jossain vaiheessa joulu alkaa meillä heti kun ilmat viilenevät.

Kukaan siis tuskin yllättyy, kun kerron että valitsin vuodenajaksi talven ja tarkemmin inspiraation lähteeksi joulun. Ensilumella on aina ollut erityinen paikka sydämessäni. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun ensihiutaleet leijailevat hitaasti taivaalta alas, ensilumi tuoksuu ihan erilaiselle, kuin talvi noin muuten. Joskus sanoin, että jos voisin pullottaa hajuvedeksi sen, miten lumi narskuu kenkien alla, en käyttäisi enää muita tuoksuja. Lumimyrskyt ovat toki vaikeuttaneet elämääni, olen kasvanut maalla, jossa usein meni sähköt talvisin. Mutta olen myös viettänyt elämäni parhaat talvet laskien pulkalla metsässä kallioita alas.

Joulu on minulle tärkeä, se on selkeästi perhejuhla. Rakastan kodin koristelua, ruokien suunnittelua, Mannan joulufiilistä, joululauluja. Ja kyllä. Minä rakastan myös jouluruokia. Rakastan joululahjalistoja, jouluvaloja, joulukarkkeja. Glögiä ja pipareita ja aurajuustoa! Isoja joulukuusia, Turkua joulukaupunkina. Tänä vuonna aloitin siis jouluvihon kasaamisen traveler`s notebookin väliin. Aloitin simppelisti joululahjalistasta. Sen toteutin Aliisalta saamani vanhaan kirjaston lainauskorttiin. Toisella puolen on aikuiset ja toisella lapset.

Vihkoon on tulossa lisäksi lista jouluelokuvista, jotka on katsottu, jouluruuat, joulutapahtumat. Ja toivottavasti myös kuvia. Ja koska paras ystäväni Sanna viettää meillä joulun, aion pyytää häntä kirjoittelemaan jouluterveiset vihkoon myös.

Inspiroivaa joulua ja haleja isosti kaikille, joita joulu ahdistaa.

-Mira

Inspiraationa vuodenajat – Laura

Postauksessa näkyvä Dingbats Pro -muistikirja on saatu Vihkokaupasta.

Heipä hei! Tänään on minun vuoroni paneutua ylläpidon haastesarjan pariin, jossa inspiroidutaan vuodenajoista. Lähdin tarkastelemaan tätä haastetta muutamalta eri kantilta, mutta silti mieleeni iskostui jatkuvasti kuva neljään osaan jaetusta ympyrästä, jossa jokaisella vuodenajalla olisi oma sarakkeensa. Tätä lähdinkin aluksi toteuttamaan Art Journaliini, mutta tuijottaessani rajattua aluetta, lähdinkin toteuttamaan haastetta hieman eri tavalla.

Halusin edelleen sisällyttää kuvaan kaikki vuodenajat, mutta toteutuksessa lähdin ajattelemaan Mother Earth- eli luontoäitityylistä naishahmoa, jonka hulmuavien hiusten kautta olisi nämä nähtävissä. Alkuperäiseen suunnitelmaani kuului lisäksi vielä kukkapanta, joka jäi lopulta tekemättä. Käytin väreinä työhön ainoastaan HIMI Silky Crayon pastellikyniä, jotka olen ostanut Suomen Taidetarvikkeelta.

Nämä pastellikynät ovat ihanan pigmenttisiä ja toimivat kätevästi veden kanssa laveerattuina. Tätä tekniikkaa käytinkin koko työtä tehdessäni. Selkeimmät kynän vedot jäivät näkyviin kivasti, mutta siveltimellä ja vedellä leikitellessä sai vielä uutta ulottuvuutta ja väriä leviämään.

Aluksi tarkoitukseni oli rajata vuodenajat selkeästi erikseen, mutta pitkään tuijoteltuani tätä näkymää, päädyin lopulta värjäämään rajat ja blendaamaan värien rajat vielä uudemman kerran. Tykästyin erityisesti siihen, miltä syksyn oranssi ja talven sininen näyttivät, kun tekemäni kiehkurat erottuivat varsin nätisti niskasta lähtien.

Olin onnistunut saamaan väriä hieman ympäriinsä aukeamaa ja minusta myös tuntui, että halusin tehdä valkoiselle taustalle jotain. Tuttu ja turvallinen musta tarrautui siis käteen ja lähdin värittämään tätä tyhjää tilaa, aikomuksenani laveerata tämäkin väri veden kanssa. Olin tähän mennessä myös lisännyt kasvoihin muutaman yksityiskohdan ihan perus mustalla Micron 0.1 kuitukynällä.

Mustan levittämisen jälkeen korjailin vielä hiusten ja ihon reunoja. En ole vieläkään ihan varma, haluanko jatkaa tähän työhön jotain, vai onko se valmis. Itselläni on paha tapa jatkaa välillä liian pitkälle, jonka takia jätin tämän suosiolla tähän tilaan. Aina voin myöhemmin palata tämän pariin, jos muutaman viikon tai kuukauden jälkeen näyttää ja tuntuu siltä, että siitä puuttuisi jotain.

Mutta tällaista tällä kertaa! Ootko sä viime aikoina inspiroitunut jollain tavalla vuodenajoista?

– Laura