Avainsana: suvi

Serveteistä leikekuviksi

Hello manialaiset ja kivaa loppiaispäivää! Tässä postauksessa esittelen miten tein äitini kanssa die cutseja eli leikekuvia kahviliinoista. Meillä oli hauska ilta taatelikakkua syöden ja servettejä leikellen!

Tähän projektiin tarvitset kahviliinoja. Lautasliina ovat omaan ja äitini makuun hieman liian suuria, kun taas kahviliinojen kuvat ovat usein pienempiä ja siten soveltuvat paremmin muistikirjaan tai kalenteriin. Nämä käyttämäni kahviliinat on ostettu paikallisesta K-Supermarketista. Lupaan, että tästä lähtien kukaan ei poistu ruokakaupasta tutkimatta servettivalikoimaa tarkemmin!

Itse käytin nyt äitini varastosta löytyvää decoupage-liimalakkaa. Samaan tarkoitukseen voi käyttää esimerkiksi vedellä ohennettua Erikeeperiä. Levitykseen käy vallan hyvin neliskulmainen tukeva vesiväripensseli.

Paperiksi äitini (ja itseasiassa sisareni) suosittelevat Cansonin Mix Media-paperia, jota myydään esimerkiksi Suomalaisessa Kirjakaupassa. Paperi on vahvaa (200gsm) ja pinta kestää monenlaisen tekniikan aina vesiväreistä tähän lakalla lutraamiseen.

Ensimmäiseksi servetistä pitää erottaa ohut kuvakerros, varovasti ja hitaasti. Kerroksen irrottamiseen auttaa, kun servetin reunaa ensin varovasti silittelee peukalon ja etusormen välissä. Vain tätä ohutta kuvakerrosta käytetään kuvan tekemiseen.

Kun servetin kerros on irti, voi siitä leikata juuri sen kohdan, josta haluaa leikkeen tehdä. Sitten alkaa lakkaaminen. Lakkaa kannattaa aina laittaa mieluummin liikaa, kuin liian vähän. Lakan levitys kannattaa tehdä keskeltä kohti reunoja, varovasti, jotta kuva ei rikkoonnu. Kuulemma tällä tekniikalla kuvaan tulisi myös vähän vähemmän ryppyjä, mutta näin aloittelijana, en kyllä voi vahvistaa tätä teoriaa (heh). Sitten kuivumista odotellessa voi juoda kahvit ja syödä taatelikakkua.

Kun kuva oli tarpeeksi kuivunut, leikkasin sen haluamallani tavalla irti kartongista ja koristelin hopeisella kimalleliimalla.

Annoin valmiiden kuvien olla puristuksissa muistikirjan välissä yön yli, jotta ne eivät kipristyneet lopullisesti kuivuessaan. Tässä minun ja äitini varpuset! Nämä pääsevät koristamaan metsäretkiaiheisia sivujani muistikirjaani. Oman keittiöni jemmassa odottaa mm. muumiaiheisia servettejä, joiden kimppuun aion iskeä vielä tänä vuonna. Toivottavasti tämä postaus antoi inspiraatiota muillekin!

Lakkaisin terveisin, Suvi ja äitiliini

Esittelyssä – Neon A5, keltainen (Ajasto)

Kaupallinen yhteistyö Ajaston kanssa

Heippa! Tänään esittelyvuoron saa iloisen keltainen, A5- kokoinen Neon. Kuten ehkä jo tiedättekin, näitä neonvärisiä kalentereita tälle lukuvuodelle on olemassa myös taskukokoiset pinkki ja keltainen sekä samankokoinen pinkki. Tämänkin yksilön avauslive löytyy ryhmästä.

Neonin kalenterinäkymä on hyvin perinteinen, vertikaalinen viikko yhdellä aukeamalla. Myös paperi on hyvin tavanomaista, hieman ohkaista, kuitenkin vastuullisista lähteistä. Kalenterin ensimmäiseltä sivulta löytyy FSC-sertifikaatin (Forest Stewardship Council) merkki. Kalenterissa on vahva kierresidonta, muovi- sekä pahvikansi ja kumilenkkikiinnitys. Pienen miinuksen joudun antamaan kynäpidikkeen puuttumisesta.

Itselleni tämä kalenteri päätyi hyvin nopeasti syksyn koittaessa käyttöön, kun Ajaston muistikirjaan tekemäni bullet journal osoittautui liian vaivalloiseksi arjen rytmittyessä taas normaaleihin viisipäiväisiin työviikkoihin. Kaipasinkin taas valmista näkymää viikkojen päähän, joten tuumasta toimeen ja Neonia tuunaamaan.

Tähän mennessä olen ehtinyt tuunailla reippaan kuukauden päivät, ja selkeästi oma tyylini hakee uomia joihin asettua. Nyt olen täysin rakastunut Zig Clean Color Dot-kyniin, joiden toisessa päässä on kuitukärki ja toisessa pyöreä pallokärki. Pilkkujen painelu on lähes hypnoottista puuhaa, ja niinpä pilkut koristavatkin tähän mennessä jokaista aukeamaani.

Siinä missä etukäteen ajattelin tällaisen peruskalenterin olevan liian tylsä edes aloitettavaksi, olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten nopeasti olen omaksunut tämän pohjan ja alkanut hyödyntää jälleen esimerkiksi valmiita kellonaikoja. Tykkään rajata työ- ja vapaa-ajan kapealla washiteipillä ja sitten korostaa vapaa-aikaani kivoilla tarroilla ja iloisilla väreillä. Niin ja pilkuilla. Yritän pitää työasiat mahdollisimman paljon poissa ”siviilikalenteristani” johon en tietosuojalain vuoksi voikaan kirjoittaa esim. hoitolasteni syntymäpäiviä, mutta työpäivän ajalle voin kirjata pääpiirteittäin, mitä pitäisi muistaa minäkin päivänä.

Jos kaipaat edullista, näyttävää mutta perusturvallista kalenteria, johon on tilaa kirjoittaa – täs’ siul on sellanen!

Terkuin, Suvi