Avainsana: suomalainen kirjakauppa

Ihana Taiteiden Yö Turun Suomalaisessa Kirjakaupassa

Kaupallinen yhteistyö Suomalaisen Kirjakaupan kanssa.

Ihanaa maanantaita! Palataan lämpimään elokuiseen iltaan ja sukelletaan ihanaan Turun Taiteiden Yöhön, jolloin saimme pitää miitin Hansan Suomalaisessa kirjakaupassa. Erittäin suuret kiitokset Hansan Suomalaiselle Kirjakaupalle, että saimme tulla miittailemaan pitkän tauon jälkeen! Meitä hemmoteltiin ihanilla goodie bageilla, joista löytyi monenlaista tarpeistoa kalenteriaskarteluun.

Puolentoista tunnin miitti meni nopeasti ja puheensorinaa riitti kokoajan tekemisen ohella. Oli ihanaa, miten kirjakaupassa vierailleet uskalsivat tulla kyselemään harrastuksesta ja muutenkin juttelemaan meidän kanssa. Kiitos siis myös rohkeille miittiin osallistuneille ryhmän jäsenille, jotka vastailivat esitettyihin kysymyksiin.

Meille oli varattu erilaisia materiaaleja kalenteriaskarteluun ja pöydiltä löytyi ihania kyniä, erilaisia tarroja, paperikkoja ja washiteippejä. Niillä sai loihdittua erilaisia aukeamia ja koristeltua kalenteria omanlaisekseen.

Suomalaisen kirjakaupan ulkopuolella pidettiin Pintorin non-stop workshoppeja ja saimme heiltä miittiimme haasteen. Tehtävämme oli koristella kalenterikorut puukiekoista käyttäen Pilot Pintorin markkereita. Ja ihania kalenterikoruja saatiinkin aikaan!

Kalenterin koristelun ohella, miitit ovat tärkeä osa tätä harrastusta. On mieletöntä ja ihanaa päästä vaihtamaan kuulumisia harrastuksen ääreltä, ja sen ulkopuolelta. Minun puolestani suuri kiitos rohkeille miittiin osallistuneille sekä, vielä kerran, Hansan Suomalaiselle Kirjakaupalle. En malta odottaa seuraavaa mahdollisuutta päästä osallistumaan miittiin!

Halauksin, Terhi

Tekemisen vuosi – Janita V.

Postauksessa näkyvä Leuchtturm1917 Bullet Journal -muistikirja saatu yhteistyössä Suomalaisen kirjakaupan kanssa 

Hei ja tervetuloa tämänkertaisen ylläpidon haastepostauksen pariin. Tänään käynnistyneessä haastesarjassa aiheena on tekemisen vuosi, joka on kulkenut taustateemana koko vuodelle. Sovimme ylläpidossa yhteisen teeman vuodelle, jolla halusimme nostaa esiin konkreettista tekemistä jatkuvan uuden ostelun ja esittelyn sijaan.

Vuosi olisi voinut olla omalta osaltani parempi. Väliin on jäänyt paljon ryhmässä olleita haasteita, joihin olisi ollut kiva osallistua, jos tunteja vuorokaudessa olisi enemmän. Usein on käynyt niin, että haasteen tullessa vastaan aikaa sen tekemiseen ei sillä hetkellä ole ollut ja myöhemmin tähän palatakseni on se jo unohtunut.

Jo toista vuotta pääkalenterinani on toiminut Hobonichi Weeks ja ensimmäistä kertaa koko kuusivuotisen Kalenterimaniassa oloni aikana voin ylpeydellä sanoa kalenterin jokaisen viikon olevan täytetty. Ennen minulla oli pahana tapana kyllä täyttää viikot tarroilla, mutta siihen kalenterin käyttö sitten rajoittuikin. Nyt kuluneen vuoden aikana kalenteri on oikeasti ollut päivittäisessä käytössä. Weeks eli Hobitti on kulkenut mukanani töissä ja vapaalla vietämme yhdessä aikaa kahvilassa. Kotona kalenteria tulee katsottua päivittäin, vaikka mitään konkreettisia merkintöjä en siihen joka päivä tekisikään. Hobonichi Weeksin kanssa olen päässyt eroon paineesta, että kalenterin sivut repeytyvät tai kupruilevat. Jostain käsittämättömästä syystä Hobitissa pidän siitä, että sivuissa näkyy elämä ja tekeminen.

Bullet journalia olen varovaisesti yrittänyt keväästä saakka elvyttää esimerkiksi osallistumalla Aliisan joka toinen viikko ilmestyvään art journal haasteeseen. Tämänkin kanssa on yleensä käynyt niin, että muistan haasteen olemassaolon aina liian myöhään. Onneksi ryhmän hakutoiminnolla haasteisiin on mahdollisuus palata myöhemminkin. Olen huomannut itsessäni, että saa irti enemmän silloin kun en ota tekemisen kanssa paineita. Bujon kaivan yleensä esiin silloin, kun mieli tekee vain koristella jotain enkä halua tehdä kalenteria etukäteen.

Edelleen moni asia mitä kalenteriin tai askarteluun yleisesti tulee, on vielä opettelua. Omalta mukavuusalueelta poistumisesta harjoittelen vieläkin ja perfektionismi omaa tekemistään kohtaan on välillä edelleen hyvin voimakasta. Miksi omaa tekemistä on niin helppo arvostella ja katsoa kriittisin silmin, mutta toisen tehdessä omasta työstään niin, on heti puolustusasemissa?

Bisous Janita V.