Olen sanonut lukemattomia kertoja etten usko kalenterirauhaan. En usko, että on sellaista stabiilia tilaa kuin kalenterirauha, vaan se mikä tuo rauhan, vaihtelee. Tällä hetkellä olen löytänyt juuri tähän hetkeen, tähän elämäntilanteeseen sopivan kalenterivariaation ja näin ollen hetkellisen kalenterirauhan. Se voi muuttua kuukauden, kahden tai kolmen päästä. Voi olla, että puolen vuoden päästä facepalmaan tälle postaukselle, mutta juuri nyt, tässä hetkessä, rauha on käsissäni.
Yli vuosi sitten minulla oli käytössäni standardikokoinen traveler`s notebook, sitä ennen taistelin pitkään, itseasiassa naurettavan pitkään, sitä vastaan. En jostain syystä halunnut olla niin sanottu ”tn-tyttö”, vannoin renkaiden nimeen. Traveler`s notebookissa oli niin paljon asioita joita en ymmärtänyt. Vihkot, vellumit (ne läpinäkyvät paperit, tiedättehän?) ja se, että miksi ihmeessä ne ovat niin paksuja? Sitten vastaan tulivat unelmieni kannet ja se oli menoa se. Sitten tapahtui elämä ja en kyennyt enää koskemaan traveler`s notebookiini. On se minulla edelleen, mutta en ole avannut sitä kesän 2018 jälkeen.
Muutama viikko sitten ihailin Kalenterimanian Kirppiksen puolella Foxy Fixin A6-koon kansia. Upeita tummanharmaita, hennon vaaleanpunaisilla kuminauhoilla ja always-teksillä. Pitkästä, pitkästä aikaa sydämessäni sykähti. Tuon minä haluan, on pakko saada. Koko tuntui vieraalta, mutta kysäisin Kirjansitomo Lahden Työn Paikasta saisinko toiveideni mukaiset insertit ja sain, itseasissa jopa yhteistyönä. Ei mennyt kuin pari päivää ja vihot olivat minulla. Sen jälkeen olinkin myyty.
Foxyn löytymisen jälkeen tuntui, että löysin itseni ihan uudelleen. Inspiroiduin kaikesta sellaisesta, joka on ollut elämässäni jo vuosia, mutta jota en ole kalentereihini jostain syystä tuonut. Noituus, yrtit, tarotit, uutena kiinnostuksen kohteena kristallit, kaikki ne ihanat synkiö-asiat voivat oikein hyvin näkyä koristeissa ja teemoissa. Ne ovat voimaannuttavia siinä missä inspiraatiolauseetkin. Ja nyt minusta tuntuu, että kalenteripolullani on auennut ihan uusi suunta. En malta odottaa, että selviää mihin se minut vie.
-Mirppu
Vihkon oikeanpuolimmaiseen sivuun olen myös melko tyytyväinen; siinä on pohjana valkoinen gesso, ja kuivumisen jälkeen on päälle sudittu vielä kuivalla pensselillä mustaa gessoa. Viimeistelynä on tässä crackle-ainetta! Levitin ainetta vain ohuen kerroksen, ja silti aine loi todella makean näköisen lohkeilevan pinnan. Tällä aineella tulen ehdottomasti kokeilemaan myös isomman pinnan päällystystä paksummin, saa nähdä miten komeaa jälkeä niin tuleekaan! Tälle sivulle näen mielikuvissani leimattuna yksittäisillä kirjain-leimoilla jonkun quoten, mutta vielä en ole varma minkä.. mitä mieltä te olette, mikä olisi sopivan rouhea teksti tälle sivulle?