Avainsana: simple stories

Plan with Carita – Hääviikko

Viime viikolla saitte lukea aikeistani hääplannerin suhteen, ja miten kaikki ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan. Tämänkertaisen postauksen aiheena on itse hääviikon tuunailu kalenteriin. Häissä on paljon odotettavaa, mutta tämä oli ehdottomasti yksi niistä kivoista oheisjutuista, joita odotin kalenterimaanikolle tyypilliseen tapaan erittäin paljon. Postauksen viikkoaukeama on toteutettu Happy Planner Classiciin.

Kuten edellisestä postauksesta käy ilmi, hääplannerisuunnitelmat eivät koskaan oikein ottaneet tulta alleen. Tämän takia en hamstrannut mitenkään hirveästi mitään häihin liittyvää tuunausmateriaalia. Sain joskus viime vuonna happy mailissa lähes käyttämättömän paketin Simple Storiesin hääaiheisia tarroja ja niitä olen tietysti hillonnut tätä viikkoa varten. Arkit eivät enää ole täysin koskemattomia, koska olen ties minkä tekosyyn varjolla merkannut tarroilla joitain yksittäisiä häihin liittyviä juttuja, mm. sen, kun varasin meille vihkiajan maistraattiin tai kun oli enää tasan kuukausi aikaa häihin. 

Luontevasti päätin, että nuo tarrat olisivat olennainen osa tuunaamaani aukeamaa. En kuitenkaan osannut aloittaa suoraan niistä, sillä paketissa olevat boksit eivät esimerkiksi suoraan sovi kokonsa puolesta  Happy Planner Classiciin. Koin, että ne olisivat muutenkin enemmän täytetarroja. 

Usein kun alan tuunata uutta aukeamaa, valitsen yhden tai pari washia joita tulen käyttämään. Niin tein nytkin ja päädyin tällä kertaa Kuusateen kauniiseen kultafoilattuun ruusuwashiin. Koin sen olevan täydellinen hääteemaan ja lisäksi kultainen foilaus sopii hyvin yhteen Simple Storiesin tarrojen kanssa, koska niissäkin on kultaista foilia. 

Minulle meinasi iskeä valkoisen paperin kammo enkä uskaltanut aloittaa myöskään washilla peläten, että laitan sitä “vääriin” kohtiin ja kadun asiaa myöhemmin. Niinpä päädyin osittain tuttuun ja turvalliseen ratkaisuun eli aloitin aukeaman teon MAMBIn (Me and my big ideas) omilla tarroilla. Valitsin eri tarrakirjoista muutaman mielestäni teemaan ja värimaailmaan sopivan ja laitoin ne paikoilleen. 

Olin mielestäni suunnitellut aukemassa käyttämäni asiat hyvin etukäteen ja minulla oli jonkinlainen visio siitä, mitä tekisin. Huomasin kuitenkin aika pian, ettei aukeaman tekeminen ollut lainkaan suunnitelmallista. Aloin vuorotellen lisäillä tarroja ja Kuusateen washia tietäen jo etukäteen, että lopputulos saattaisi näyttää hieman levottomalta. Minulle kuitenkin usein luontevin tapa on tuunailla liikoja miettimättä ja sitten vain elää lopputuloksen kanssa, oli se sitten mielestäni hyvä tai huono.

MAMBIn tarrojen ja ruusuwashin jälkeen aloin vihdoin lisätä aukeamalle Simple Storiesin hääaiheisia tarroja. Laitoin niitä vähän sinne tänne yrittäen kuitenkin jättää jokaiselle päivälle sopivasti kirjoitustilaa, etenkin loppuviikkoa kohden, jonne tiesin menojen varmasti kasaantuvan. Näiden kohdalla olin sentään sen verran suunnitelmallinen, että laitoin mm. perjantain maistraattivihkimistä ajatellen I do -tarran. 

Kun olin lisäillyt muutamia tarroja, päätin, että seuraavaksi olisi hyvä hetki täydentää viikkoa kynällä. Tämän postauksen ilmestyessä häät ovat jo onnellisesti ohi, mutta aukeamaa tehdessä en vielä tiennyt ihan koko viikon menoja ja suunnitelmia tarkasti. Merkkasin siis ylös ne, jotka olivat varmoja. Tässä kohtaa muistin myös, että Simple Storiesin tarrojen joukossa oli yksi tekstiarkki. Niinpä täydensin aukeamaa vielä muutamalla hääaiheisella tekstitarralla. Aukeama oli mielestäni jo kauan sitten ollut aika levoton, joten päätin ettei muutama lisätarra ainakaan enää haittaisi. 

Lopuksi kaivoin tavarakätköistäni vielä yhden isokokoisen Project life -kortin. Kirjoitin kortille yhden lempparilainauksistani, joka on peräisin Muumien Pikku Myyltä. Kiinnitin kortin aukeamalle samalla washilla, jota olin muutenkin käyttänyt. Jätin tarkoituksella tekstin alle tilaa, jos mieleeni tulisi vielä ylös merkattavia asioita, jotka eivät välttämättä mahtuisi lopulta itse aukeamalle. 

Kuten jo totesin, tuli lopputuloksesta mielestäni hieman levoton. Olin sitä paitsi alun perin suunnitellut lisääväni aukeamalle myös hieman syysteemaa söpöillä happy mailista saamillani eläintarroilla, mutta muistaessani niiden olemassaolon, oli aukeama jo mielestäni liian täynnä. Eläintarrat eivät yksinkertaisesti sopineet enää kivasti mukaan. 

Levottomuudesta huolimatta aukeama on minun näköiseni. Sitä paitsi mitä muutakaan tässä voisi enää saada aikaan, kun häihin on alle viikko ja olotila on muutenkin jatkuvasti levoton! 

-Carita 

Häät – mikä ihana tekosyy

Useat pidempiaikaiset ja suunnittelua vaativat projektit ovat oikea kalenterimaanikon unelma – niin paljon ylös laitettavia asioita, niin paljon mahdollisuuksia tyhjille muistikirjoille ja eri teemoihin sopiville valmisratkaisuille! Näin minäkin ajattelin silloin reilut kaksi vuotta sitten, kun minua kosittiin ja sain “virallisen luvan” alkaa suunnitella häitä.

Googlasin jo heti tuolloin kaikki mahdolliset hääplannerit ja aloin metsästää teemaan sopivia tuunailutarvikkeita. En kuitenkaan päätynyt tilaamaan mitään, koska häihin oli vielä niin pitkä aika – eihän meillä ollut silloin vielä päiväkään tiedossa.  

Aikaa kului ja saimme lyötyä päivän lukkoon vajaa vuosi kihlauksen jälkeen varatessamme juhlapaikan. Tällöin hääsuunnitteluintoni heräsi uudelleen eloon ja muistin aikaisemman haaveeni hääplannerista. Olin alunperin ajatellut haluavani valmiin sellaisen, mutta sitten minulle iskikin joku käytännöllisyyden puuska, kun muistin, että minullahan lojuu käyttämättömänä useampi muistikirja. Niinpä valjastin pehmeäkantisen M-kokoisen Nuunan toimittamaan hääplannerin virkaa. Tuolloin en vielä saanut kansien sisään mitään konkreettista, mutta leikkelin sinne kuvia häälehdistä ja kirjoitin ylös joitain ajatuksia mm. väriteemasta ja siitä millaisen puvun haluaisin. 

Tämän jälkeen hääplanneri sai jäädä odottamaan parempia aikoja, sillä edelleen koin häihin olevan vielä niin paljon aikaa, etten kuitenkaan saisi mitään oikeasti hyödyllistä muistikirjaan laitettua. Se toimi sillä hetkellä lähinnä yleiseen fiilistelyyn. 

Niinhän siinä sitten kävi, kun oikeasti aloimme kaasojen ja bestmanien kanssa suunnitella häitä, ei paperinen hääplanneri tuntunut kovin käytännölliseltä. Olin kyllä ajatellutkin sen olevan lähinnä vain omaan käyttööni, mutta ottaessamme Trellon käyttöön ja kaikki suunnitelmat oli helppo kirjata sinne kaikkien nähtäville, en oikein enää tiennyt, mikä virka omalla plannerillani olisi fiilistelyn lisäksi. 

Viimeinen niitti Hää-Nuunani arkkuun oli, kun aloitin viime syksynä Kalenterimanian ylläpidossa ja tarvitsin kipeästi muistikirjan, johon laittaisin olennaisia asioita muistiin. Niinpä muutin hääplanneriviritelmäni lennosta Kalenterimanian juttuihin keskittyväksi muistikirjaksi.(Sivuhuomiona on todettava, että kyseinen Nuuna on jo eläköitynyt siitäkin hommasta ja etsii edelleen itselleen sopivaa tarkoitusta.) Tällöin mietin taas hetken ihan oikean hääplannerin hankkimista, sillä koin hukanneeni tässä loistavan tilaisuuden toteuttaa itseäni ja harrastustani. 

Taas kerran sen hankkiminen kuitenkin jäi, en edes oikeastaan muista mistä syystä tällä kertaa. Pari kertaa keväällä tuli tarve tehdä häihin liittyviä to do -listoja, mutta päädyin toteuttamaan ne suoraan bujoon. Nyt, kun häät ovat ihan nurkan takana (ja ohi jo siinä vaiheessa, kun tämä postaus tulee ulos), minua hieman harmittaa, etten koskaan hankkinut sitä valmista, häiden suunnitteluun oikeasti tarkoittettua hääplanneria. Se olisi ollut loistava tapa purkaa tätä viime hetken stressiä, vaikka toisaalta Trellon to do -listoista asioiden ruksiminen on myös ollut siinä mielessä kovin tyydyttävää. Hääplanneri olisi myös ollut loistava syy fiilistellä tulevaa h-hetkeä ja lätkiä joku kalenteri täyteen hääaiheisia tarroja. Minulle ei loppujen lopuksi kertynyt kauheasti hääaiheista kalenteritavaraa, mutta sain viime vuonna yhdessä Happy mailissa tosi kivoja Simple Storiesin hääaiheisia tarroja ja olen suorastaan palanut halusta päästä käyttämään niitä. Muutaman olen onnistunut ujuttamaan kalentereihin merkitessäni ylös jotain häihin liittyvää, mutta paljon on vielä käyttämättä. 

Onneksi rakkaat kaasoni tarjosivat minulle yllin kyllin fiilisteltävää, kun olivat tehneet minulle polttareihin ihanan scrapbookin, polttareiden Harry Potter -teemaan sopivaksi tottakai! Kirjassa oli jo joitain juttuja valmiina, mutta sen lisäksi sain paljon teemaan sopivia oheistarvikkeita, kuten tarroja ja kyniä, joilla voisin itse toteuttaa polttarikirjaa juuri niin kuin haluan. Minulla on myös iso kasa polttareissa napsittuja Instax Mini -kameralla otettuja kuvia, jotka aion vielä jossain vaiheessa liittää kirjaan. Kuten hääplannerinikin, myös tämä projekti on jäänyt vähän kesken. Minulla on kuitenkin vakaa aikomus saada scrapbook valmiiksi heti, kun häästressiltäni kykenen. Ehkäpä hääplannerin puuttuminen ei siis jää jatkossa harmittamaan niin paljon, jos saan polttarikirjan valmiiksi. Saatanpa myös sisällyttää siihen jotain häihin liittyvää fiilistelymateriaalia. 

Tämän postauksen opetus taitaa olla, ettei jotain asiaa tarvitse hankkia pelkästään vain kivan ajatuksen vuoksi. On myös ihan ok, jos joku suunniteltu asia vain jää, kun ei muulta elämältä yksinkertaisesti ehdi tai pysty toteuttamaan sitä niin kuin alunperin aikoi. Toisaalta on myös hyvä muistaa, ettei jääneitä ideoita ole koskaan liian myöhäistä toteuttaa, vaikka sitten vähän muunnellulla tavalla. 

Omalla kohdallani ei hääplanneri koskaan löytänyt paikkaansa häiden suunnittelussa, mutta polttareista saadun scrapbookin avulla pystyn kuitenkin yllin kyllin fiilistelemään ja uudelleen elämään yhtä elämäni tärkeimmistä tapahtumista.

Ensi viikolla pääsette lukemaan millaisen hääviikon tuunasin Happy Planner Classiciin. Siellä nähdään myös nuo mainitsemani Simple Storiesin häätarrat! 

-Carita